Hallitus sai iltakoulussa työllisyystoimiin paljon ideoita, muttei vielä konkretiaa

HELSINKI

Hallitus sai ministerien mukaan iltakoulussaan hyvää tilannekuvaa ja paljon ideoita siitä, missä työllisyystoimissa tällä hetkellä mennään, mutta mitään konkreettista ei kokouksessa vielä päätetty. Seuraava välietappi on huhtikuun kehysriihi, jossa täytyy jo olla konkreettisia keinoja.

–  Alatyöryhmät ovat tuottaneet erittäin paljon ehdotuksia ja ajatuksia siitä, miten suomalaista työllisyyttä kehitetään, luonnehti sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kokouksen antia.

Ohisalon mukaan ikääntyneiden yli 55-vuotiaiden työllistyminen on yksi keskeinen painopiste, mihin hallituksesta löytyy yhteisymmärrystä ja näkemystä.

–  Toinen ryhmä on maahanmuuttajat, paitsi täällä jo jonkun aikaa olleet maahanmuuttajataustaiset, mutta myös tänne tulevat ihmiset, joita nyt entistä enemmän TEMin johdolla ryhdytään houkuttelemaan.

Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi vuodenvaihteessa sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) olikin ainoa, jolla oli uutta kerrottavaa iltakoulun jälkeen. Hän sanoi aloittaneensa työministeriössä työperäisen maahanmuuton prosessien ja lainsäädännön perkaamisen. Tätä varten ministeriöön on perustettu työperäisen maahanmuuton yksikkö.

–  Yrityksissä on huutava pula osaajista, ja se vaatii sitä, että tänne saadaan ihmisiä nopeammin töihin saatavuusharkinnan puiteissa. Saatavuusharkinnasta tullaan pitämään kiinni, Haatainen painotti.

Tällä hetkellä prosessi on hidas ja voi kestää kuukausia.

Marin uskoo hallituksen tavoitteen täyttyvän

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kiitteli, että työryhmiltä on tullut paljon esityksiä, joita kevään aikana täytyy arvioida. Hän sanoi huhtikuun kehysriihen olevan seuraava välietappi, jossa tarkastellaan, mitä toimia pitää vielä tehdä, jotta kesään mennessä työllisyystavoite täyttyy.

Marinin mielestä hallituksen tulee suhtautua vakavasti talouspolitiikan arviointineuvoston esittämiin huoliin hallituksen finanssipolitiikasta. Hänen mielestään raportissa esiin nostetut huomiot ovat tärkeitä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää.

–  Merkittävien muutoksien saavuttaminen työllisyydessä näyttää vaativan kohtalaisen suuria ja kohdennettuja politiikkatoimia, arviointineuvosto katsoo raportissaan.

Hallitus on päättänyt lisätä pysyviä menoja 1,4 miljardia euroa vuositasolla ja rahoittaa tämän muun muassa lisäämällä työllisyyttä. Arvointineuvoston mielestä kulutusta olisi pitänyt lisätä vasta, jos työllisyystavoite toteutuu.

Marin on luottavainen, että hallituksen välitavoite 30  000 uudesta työllisestä täyttyy elokuun budjettiriiheen mennessä. Hänen mukaansa hallitus on siihen erittäin sitoutunut.

Hallitus kävi iltakoulussa läpi työllisyyttä pohtivien työryhmien aikaansaannoksia.

Kulmunin mukaan arviot vasta aihioita

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) uskoo, että julkisessa taloudessa oleva menopaine kirittää kaikkia hallituspuolueita ratkomaan keinoja työllisyyden parantamiseksi. Hänen mielestään talouspolitiikan arviointineuvoston edellyttämistä järeistä toimista täytyy olla selkeä laskelma ja iso osio valmiina jo huhtikuun kehysriiheen mennessä.

–  Siellä täytyy olla konkreettisia keinoja, joiden kanssa voidaan tulla myös ulos, ja ehditään laskea budjettiriiheen mennessä kaikki 30  000 työllistä vaativaa toimea, hän sanoi iltakoulun jälkeen.

Joidenkin arvioiden mukaan hallituksella olisi nyt kasassa noin 10  000 uutta työllistä mahdollistavat keinot, mutta Kulmunin mukaan kyse on vasta aihioista, joita ei ole poliittisesti vielä käsitelty.

–  Julkisen talouden kestävyyden kannalta ei ole vielä arvioita olemassa. On olemassa vain aihioita siitä, mitä voisi olla. Työryhmiltä täytyy tulla esityksiä, ja sitten hallitus viime kädessä päättää, jos työryhmiltä ei tule, Kulmuni sanoi medialle Säätytalolla.

Vasemmistoliitto eri linjoilla todentamisesta

Suurimmat hallituspuolueet SDP ja keskusta katsovat, että valtiovarainministeriö (VM) siunaa hallituksen ensimmäisen vaiheen työllisyystavoitteen toteutumisen keinot. Vasemmistoliiton mukaan valtiovarainministeriön rinnalla myös muiden ministeriöiden laskelmia voitaisiin käyttää todentamaan tavoitetta.

Kulmuni pitää kiinni siitä, että VM:n tulee arvioida laskelmat.

–  Siitä on hallitusohjelmassa selkeä kirjaus, hän sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson puolestaan uskoo, että valtiovarainministeriökin haluaa tehdä yhteistyötä myös muiden ministeriöiden kanssa.

–  Hyvässä yhteistyössä katsotaan, miten paljon työllisyysvaikutuksia saadaan mistäkin toimenpiteestä.

Arviointineuvoston puheenjohtaja: Työllistämistoimien pitäisi kohdistua korkeakoulutettuihin

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan Jouko Vilmusen mukaan hallituksen työllistämistoimien pitäisi kohdistua ennen kaikkea korkeakoulutettuihin. Hänen mielestään hallitusohjelmalinjaus, jonka mukaan pyritään edistämään muun muassa vaikeasti työllistyvien ja ikääntyneiden osallistumista työmarkkinoille, ei johda Suomen talouskasvun kannalta riittävään lopputulokseen.

–  Ne ovat todennäköisesti sellaisia ryhmiä, jotka työllistyvät matalapalkka-aloille. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että kontribuutio veropohjaan saattaa olla suhteellisen vähäinen eikä hyvin tue kestävyysongelman ratkaisemisessa.

Hänen mukaansa kasvun kannalta kannattaisi pitää huolta siitä, että on korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat hyvin tuottavilla sektoreilla töissä. Hänen mukaansa potentiaalia on etenkin it-osaamisen lisäämisessä ja uusien teknologian mahdollistamien innovaatioiden kehittämisessä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tänään raporttinsa hallituksen finanssipolitiikasta. Arviointineuvosto on perustettu vuonna 2014 tekemään riippumatonta arviointia talouspolitiikan tavoitteista ja keinoista.

Politiikkatoimilla ei suurta vaikutusta työllisyyteen

Hallituksen tavoite on saavuttaa julkisen talouden tasapaino vuoteen 2023 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi se pyrkii 75 prosentin työllisyysasteeseen hallituskauden loppuun mennessä.

Arviointineuvosto toteaa raportissaan, että ottaen huomioon hitaan talouskasvun ja lisääntyvät työvoiman saatavuuden ongelmat, hallituksen työllisyysastetavoite saattaa olla vaikea saavuttaa ilman kohdennettuja toimenpiteitä.

Neuvosto painottaa, että arvioitaessa työllisyystavoitteen saavuttamista täytyisi ottaa huomioon kaikki hallituksen politiikkatoimet, joilla on vähäistä suurempi vaikutus työllisyyteen. Näihin täytyy lukea mukaan myös työllisyyttä heikentävät toimet.

Koska hallitus on sitonut finanssipolitiikan päätökset työllisyystoimien toteutumiseen, on neuvoston mukaan ratkaisevaa, että toimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuomaa hyötyä voidaan arvioida.

Arviointineuvosto on käynyt läpi joukon tutkimuksia, jotka käsittelevät Suomessa tehtyjen politiikkatoimien työllisyysvaikutuksia. Vaikka tulokset vaihtelevat, ne näyttävät viittaavan siihen, ettei uudistuksilla ole ollut suurta vaikutusta työllisyyteen. Vaikuttaa myös siltä, että työmarkkinoihin kosketuksissa olemattomien ihmisten, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, työllistyminen reagoi heikosti tulonsiirtojen muutoksiin.

–  Merkittävien muutoksien saavuttaminen työllisyydessä näyttää siis vaativan kohtalaisen suuria ja kohdennettuja politiikkatoimia, arviointineuvosto katsoo raportissaan.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi