STT:n tiedot: Suomen Ankaran-suurlähetystön viisumikaupan yksi epäilty on ex-autonkuljettaja, kuljettajan erivapaudet herättivät huomiota

HELSINKI

Poliisin tutkinta Suomen Ankaran-suurlähetystön epäillystä laittomasta viisumikaupasta on yhä kesken. Rikosepäily tuli julki runsas vuosi sitten.

Yksi laittomasta viisumikaupasta epäilty on STT:n tietojen mukaan suurlähetystön entinen autonkuljettaja, joka ehti työskennellä lähetystössä lähes 10 vuotta. Myös epäilty viisumikauppa jatkui STT:n tietojen mukaan vuosia, ja sitä tutkitaan ainakin vuodesta 2014 alkaen.

Yli vuosi sitten poliisi kertoi käyvänsä läpi satoja Turkin kansalaisille myönnettyjä viisumeita. Epäilyt viisumikaupasta alkoivat Suomen ulkorajalla rajavartijoiden havainnoista.

Paikalta palkattuna työntekijänä Ankaran lähetystössä työskennellyt autonkuljettaja otettiin kiinni ja vangittiin Suomessa vuodenvaihteessa 2018–2019 epäiltynä törkeän laittoman maahantulon järjestämisestä. Paikalta palkattu tarkoittaa, että henkilö on työsuhteessa suurlähetystöön eikä ulkoministeriöön kuten lähetetyt työntekijät. STT:n tiedossa ei ole, miksi turkkilaismies oli matkustanut Suomeen. Hänet vapautettiin tutkinnanjohtajan määräyksellä maaliskuussa 2019.

Suomen suurlähetystön kolmea paikalta palkattua henkilöä koskeva rikostutkinta on loppuvaiheessa, kertoo tutkinnanjohtaja, yliluutnantti Antti Leskelä Suomenlahden merivartiostosta. Viranomaiset tutkivat muun muassa sitä, miten epäilty laiton viisumikauppa liittyy laajempaan laittoman maahantulon järjestämiseen, jonka takana uskotaan olevan ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta.

–  Olemme tunnistaneet, että ihmisiä on liikuteltu isoja määriä ammattimaisten laittoman maahantulon järjestämisestä vastuussa olevien organisaatioiden toimesta, Leskelä sanoo.

Kaikki kolme epäiltyä ovat kiistäneet epäillyt rikokset, Leskelä sanoo.

STT ei tavoittanut epäiltyä autonkuljettajaa kommentoimaan asiaa.

Jutussa on lisäksi epäiltyinä kaksi suurlähetystön entistä viisumivirkailijaa. Heitä on tutkittu epäiltyinä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, mutta he ovat epäiltyinä myös laittoman maahantulon järjestämisestä. Kaikkien epäiltyjen työsuhde on päättynyt.

Epäillyt ovat Suomen ja Turkin kansalaisia.

"Totta kai pohdimme, miten voisimme toimia paremmin"

Vaikka viisumikauppa jatkui STT:n tietojen mukaan vuosia, ainoa muodollinen selvitysprosessi asiasta on poliisin aloittama esitutkinta.

Ulkoministeriön hallintojohtajana tammikuun loppuun asti toiminut Ari Rouhe sanoo, että kokonaisuutena asiaa on selvitetty paljonkin, mutta ministeriössä ei ole aloitettu omaa muodollista tutkintaprosessia.

Rouhen mukaan asiassa ei ole nousut esille sellaista, joka edellyttäisi muuta kuin prosessien läpikäyntiä.

Onko ulkoministeriön päälliköiden virkavastuuta tai paikalta palkattujen työntekijöiden valvontaa selvitetty sisäisesti?

–  Tietojeni mukaan virkamiehet eivät ole rikosepäilyjen kohteena. Totta kai pohdimme, että miten voisimme paremmin toimia.

Ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen mukaan Ankaraan oli suunniteltu viisumien laadunseurantaa ennen viisumikaupan ilmituloa. Siitä kuitenkin luovuttiin, kun esitutkinta alkoi. Tapahtumien jälkeen ulkoministeriössä on myös otettu käyttöön uusi viisumien valvontajärjestelmä, jonka avulla poikkeuksellisten viisumipäätösten seuranta on helpompaa.

Tuominen ei vastaa suoraan kysymykseen sisäisen selvityksen tekemisestä sen jälkeen, kun viisumikauppa tuli julkisuuteen.

–  Olemme muistuttaneet, että mikä on lain mukaan konsulipalveluissa edustuston päällikön rooli, Tuominen sanoo.

Epäillyn viisumikaupan aikana suurlähettiläinä Ankarassa ovat toimineet Nina Vaskunlahti ja Päivi Kairamo, joka työskenteli aiemmin muun muassa presidentti Tarja Halosen kansliapäällikkönä.

Vaskunlahti ei kommentoinut asiaa STT:lle. Myöskään suurlähettiläänä Ankarassa vuodesta 2016 vuoden 2019 helmikuuhun asti toiminut Kairamo ei kommentoinut asiaa kesken olevan tutkinnan vuoksi.

Ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr.) ei ollut lauantaina asiaan uutta kerrottavaa.

"Olemme kuulleet kaikenlaista"

Epäillyn autonkuljettajan erivapaudet herättivät ajoittain suurlähetystössä huomiota.

Hän esimerkiksi osallistui vieraiden vastaanottoon ainakin jonkin aikaa Suomen satavuotisjuhlavuoden vastaanotolla Ankarassa vuonna 2017.

Lisäksi STT:n tietojen mukaan ainakin yhdessä autonkuljettajan ajamassa Suomen diplomaattiautossa oli rekisterikilven yllä kiinnitettynä kyltti, jossa luki kuljettajan oma nimi.

CD-kilvillä varustetuilla diplomaattiautoilla on sekä virallisia että käytännön sanelemia erioikeuksia, ja ne on varattu diplomaattista koskemattomuutta nauttiville ihmisille, kuten suurlähetystöjen diplomaateille.

Ulkoministeriön Rouhen mukaan asia kuulostaa erikoiselta.

–  Ilman muuta, jos tällaisia asioita tulisi esiin, joihin pitäisi puuttua, niihin puututtaisiin. Totta kai olemme kuulleet asian tiimoilta kaikenlaista ja on niistä keskusteltu, mutta en voi kommentoida tällaisia yksityiskohtia, Rouhe sanoo.

Mitä asiasta on keskusteltu?

–  Asianosaisten kanssa on keskusteltu. Yleisellä tasolla keskusteluissa on ollut mukana konsulipuoli, hallintohenkilöstö, turvallisuusjohtajakin, hän sanoo.

Konsulipäällikkö Tuominen sanoo että ei esitutkinnan vuoksi voi kommentoida, valvottiinko paikallisia työntekijöitä riittävästi.

–  En lähde kommentoimaan esitutkinnassa olevia asioita. Jos tämä menee oikeuteen, tämä on oikeudessa ehdottomasti yksi ydinkysymyksistä. En millään muotoa siksi halua lähteä vaikuttamaan esitutkintaan tai mahdolliseen oikeuden harkintaan, Tuominen sanoo.

Pitkän aikavälin toimintaa

Tutkinnan aikana viranomaiset ottivat autonkuljettajan kiinni Suomessa. Tutkinnanjohtaja Leskelä ei vahvista kyseisen epäillyn henkilöllisyyttä, työtehtäviä tai sitä, missä olosuhteissa vangittuna ollut mies otettiin kiinni. Leskelä ei ota kantaa myöskään epäillyn rikoksen tarkkaan tekoaikaan.

–  Ottaen huomioon rikoksen luonne, tekoaika on kohtuullisen pitkä. Selvitetään pitkällä aikavälillä tapahtunutta toimintaa, Leskelä sanoo.

Tutkinta on osa laajempaa kokonaisuutta. Viranomaiset tutkivat viisumin myöntäjien yhteyttä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

–  Eurooppaan tulo edellyttää passia ja viisumia. Näitä asiakirjoja on näille ihmisille tarvittu, jotta he voivat matkustaa. Tähän matkustamiseen ja näiden ihmisten Eurooppaan tuloon epäillään liittyvän tällaista laittoman maahantulon rikollisuutta. Esitutkinnassa selvitetään, mikä on näiden viisumien myöntäjien suhde tähän mainittuun rikollisuuteen, Leskelä kertoo.

Hänen mukaansa tutkinnan aikana pyritään yksilöimään väärin perustein myönnetyt viisumit ja se, keitä näillä viisumeilla on matkustanut.

Vuosi sitten poliisi kertoi, että suurin osa viisumin saaneista lienee turvapaikanhakijoita. Asiaa ei yksilöity sen tarkemmin. Yleisesti Turkista on viime vuosina paettu muun muassa maan hallinnon itsevaltaisten otteiden vuoksi. Paenneiden joukossa on ollut muun muassa sotilasvallankaappausyrityksestä epäillyn uskonnollisen Gülen-liikkeen jäseniä ja Turkin kurdiväestöön kuuluvia. Lisäksi Turkin kautta on kulkenut esimerkiksi Irakin ja Syyrian sotia paenneita ihmisiä.

Esitutkinta valmistunee syksyllä

Tutkinta on jaettu Keskusrikospoliisin (KRP) ja Rajavartiolaitoksen välillä. Rajavartiolaitos tutkii epäiltyä laittoman maahantulon järjestämistä ja KRP taas epäiltyjä virkarikoksia.

KRP:llä tutkinnasta vastaavan rikosylikomisario Mika Ihaksisen mukaan tutkinta jatkuu yhä.

–  Henkilöitä tullaan vielä kuulemaan tutkinnan aikana, ja lopulliset rikosnimikkeet varmistuvat vasta tutkinnan valmistuttua. Nykyisestä (korona)tilanteesta johtuen esitutkinnan valmistuminen siirtyy syksyyn.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa