Usea ministeriö saa uuden johtajan ensi vuonna, kärkivirkamiehenä pidetty Martti Hetemäki siirtyy professoriksi

HELSINKI

Ensi vuonna valitaan uudet ihmiset useaan Suomen vaikutusvaltaisimmista virkamiespesteistä. Valtiovarainministeriön (VM) ykkösvirkamiehen eli kansliapäällikön valinta Martti Hetemäen seuraajaksi on nimityksistä kenties kiinnostavin. Nimitys ratkeaa alkuvuodesta.

Hetemäkeä on yleisesti pidetty Suomen vaikutusvaltaisimpana virkamiehenä. Hän on hoitanut virkaa vuodesta 2013, mutta siirtyy nyt yliopistomaailmaan. Hänet on nimitetty työelämäprofessoriksi Helsinki Graduate School of Economicsiin (Helsinki GSE) maaliskuun alusta alkaen. Professuuri on puoliksi Aalto-yliopistossa ja puoliksi Helsingin yliopistossa.

Tehtävää ovat hakeneet VM:stä muun muassa alivaltiosihteeri Päivi Nerg sekä VM:n johtaviin virkamiehiin kuuluvat Leena Mörttinen ja Markus Sovala. Myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on hakenut tehtävään. Tällä hetkellä valintaprosessissa on meneillään ministerin haastattelukierros.

Alkuvuodesta pitäisi selvitä myös uusi sisäministeriön kansliapäällikkö. Nykyinen kansliapäällikkö Ilkka Salmi palaa takaisin EU-komissioon.

Esittelevällä ministerillä on perinteisesti hyvät mahdollisuudet saada oma ehdokkaansa läpi. Kansliapäälliköt nimittää valtioneuvosto ministerin esityksestä. Valtioneuvostolla on vuoden viimeinen yleisistunto maanantaina, mutta STT:n tietojen mukaan sisäministeriön tai valtiovarainministeriön ykkösvirkamiesten valinnat eivät ole asialistalla.

Hannele Pokka ei ikänsä puolesta voi jatkaa

Sisäministeriön kansliapäällikön virkaa ovat hakeneet muun muassa suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ja Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Tammikuussa päättyy haku ympäristöministeriön kansliapäällikön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön tehtäviin. Ainakin ympäristöministeriön kansliapäällikkö menee vaihtoon, sillä virassa vuodesta 2008 ollut Hannele Pokka (kesk.), 67, ei voi ikänsä puolesta jatkaa. Sen sijaan opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, 60, kertoo STT:lle haluavansa jatkaa. Lehikoisella on SDP:n puoluekirja.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön virka tulee hakuun ensi vuonna. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa kokoomuslainen Jari Gustafsson.

Kansliapäällikkö on ministeriön korkein virkamies, jonka tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.

Poliittinen painotus arveluttaa

Edellisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) hallitus nimitti aiemmin tänä vuonna jo yhden kansliapäällikön. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtoon valittiin demaritaustainen Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) esityksestä. Aiemmin ministeriötä johtanut kokoomustaustainen Päivi Sillanaukee sai lähteä. Kokoomus on nyt oppositiossa.

Julkisuudessa herätti kummastusta, kun STM:n kansliapäällikön virka laitettiin auki jo viime vuoden syksyllä lähes vuosi ennen virkakauden päättymistä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen arveltiin haluavan varmistaa itselleen sopivan ehdokkaan jatkokauden. Nimitys kuitenkin siirtyi uudelle hallitukselle, kun Sipilän hallitus hajosi ennen vaaleja.

Virkanimityksien poliittisuudesta on usein syntynyt jälkipuheita. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi hakevan Nergin nimitys sisäministeriön kansliapäälliköksi seitsemän vuotta sitten herätti kritiikkiä. Kristillisdemokraattista sisäministeri Päivi Räsästä syytettiin Nergin suosimisesta poliittisin perustein, sillä kokemuksensa puolesta Nerg jäi julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan vastaehdokkaistaan.

Ministeriön kansliapäällikkö on esimerkki virasta, joka on niin tiiviisti kytköksissä politiikkaan, että poliittiselle painotukselle on löydetty myös perusteluja.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi