Vanhanen: Uusia koronatukia yrityksille ei ole näkösällä – viennin mahdollinen hyytyminen suurin huolenaihe

HELSINKI

Uusia koronatukipaketteja yrityksille ei ole näillä näkymin tulossa syksyn budjettiriiheen. Asiasta kertoi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) Politiikan toimittajien yhdistyksen tapaamisessa.

–  En ole budjettiriiheen kasaamassa sellaista oletusta, että olisi tulossa sellainen paikkauspaketti, hän sanoi.

Vanhasen mukaan talouden lähitulevaisuus on kuitenkin sumuinen, koska vielä on vaikea sanoa, mitä maailmantaloudelle ja Suomen kannalta tärkeille markkina-alueille on käymässä koronaviruksen vuoksi.

Riskinä on hänen mukaansa yhä se, että pandemia aiheuttaa taloudellisen taantuman koko maailman mittakaavassa, ja Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle se olisi vaikea pala.

–  Kokemukset (vuonna 2008 alkaneen) finanssikriisin aiheuttamasta vientialhosta olivat dramaattisia. Viennin näkymä on ylivoimaisesti suurin huolenaihe, mikä minusta meillä on olemassa. Siinä ne menetykset pahimmillaan ovat todella raskaita.

Vanhanen muistuttaa, että finanssikriisiin ajauduttiin tilanteessa, jossa julkinen talous oli reilusti ylijäämäinen ja pystyi lyhentämään valtionvelkaansa.

–  Yhden yhdysvaltalaispankin konkurssi johti sellaiseen tilanteeseen, jossa kymmenluvulla Suomen valtio velkaantui noin 50 miljardilla eurolla. Tämä on se taustamaisema, johon kannattaa peilata tätä maailmantalouden tilannetta, hän sanoo.

Keskinäisriippuvuus kannustaa yhteistoimintaan

Juuri Suomen riippuvuus Euroopan ja maailman talouksista on syy siihen, miksi Vanhanen puolustaa heinäkuussa sovittua 750 miljardin euron EU-elvytyspakettia ponnekkaasti. Hän haluaisi elvytyspakettia ympäröivään kriittiseen keskusteluun enemmän vertailua siitä, miten EU-tasolla koordinoitu elvytys vaikuttaa verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen jäsenmaa tekisi yksin omat elvytyspakettinsa. Finanssikriisin kokemukset kannustavat yhtenäiseen toimintaan, Vanhanen paaluttaa.

–  Väitän, että euromaiden hyvin johdonmukainen keskinäinen yhteistyö finanssikriisin oloissa auttoi merkittävästi siihen, että kriisi saatiin hallintaan. Atlantin molemmin puolin tehtiin koordinoitu ratkaisu pankkijärjestelmän takaamiseksi. Kun se tehtiin laajasti ja koordinoidusti, se oli uskottavaa, eivätkä markkinat lähteneet taistelemaan sitä vastaan.

Työllisyysturvan rukkaaminen vaikeaa kriisioloissa

Hallituksen työllisyystavoitetta aiotaan Vanhasen mukaan rukata sovitusti syksyn budjettiriihen yhteydessä. Hallitus totesi kesäkuussa, että 60  000 lisätyöpaikan tavoitetta tälle vaalikaudelle joudutaan nostamaan koronakriisin vuoksi, mutta uutta tavoitetta ei ole vielä päätetty.

Työllisyyskeinoista Vanhanen kuitenkin suhtautui epäilyksellä työttömyysturvan leikkauksiin esimerkiksi työttömyysturvaa porrastamalla, koska Suomi tarvitsee tällä hetkellä elvyttävää finanssipolitiikkaa ja työttömiä ja lomautettuja on koronaviruksen vaikutusten vuoksi paljon.

–  Työttömyysturvan muutosten pitää pysyä keinovalikoimassa mukana, mutta sen ajoitus ei nyt ole varmastikaan kohdallaan. Työllisyystoimia tullaan varmasti hakemaan muilta sektoreilta, hän sanoi.

Työllisyyden kasvattamisen keinoista hän mainitsi nuorten koulutuksen ja työllistymisen, osatyökykyisten työllistämisen ja ikääntyvien ja eläkeläisten työmahdollisuudet.

–  Työperäinen maahanmuutto on luonnollisesti myös yksi osa tästä työvoiman tarjonnan kysymyksestä.

Vaalikautta pidemmällä aikavälillä Vanhanen ei pidä epärealistisena korkeampaa, jopa 77 tai 78 prosentin työllisyysastetta, jota elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on ehdottanut ylivaalikautiseksi tavoitteeksi.

–  Osissa Suomea se on jo saavutettu, ja muissa Pohjoismaissa sellainen on aika yleinen, eli siihen on päästy samanlaisissa yhteiskunnissa. Sellaisia syitä ei ole, miksi meidän kannattaisi vetää rimaa alaspäin, Vanhanen sanoo.

Kasvomaskituesta mahdollisesti selvitys

Vanhaselta myös kysyttiin, että jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antaa suosituksen kasvomaskien käytöstä esimerkiksi työmatkoilla julkisessa liikenteessä, aikooko valtiovalta tukea maskien hankkimista esimerkiksi verovähennysoikeudella. Hän sanoi olevansa valmis sen selvittämiseen, miten maskikustannukset saataisiin normaaliksi osaksi yrityksen kustannuksia.

–  Toisaalta pitäisi selvittää se, ettei työntekijälle synny verotettavaa työsuhde-etua siitä, jos hän joutuu käyttämään maskia työmatkallaan tai työssään. Tämä viidakko voidaan käydä läpi, jos tähän ohjeeseen mennään.

Vanhanen kertoo itse hankkineensa maskeja varastoon jo keväällä samaan aikaan kun eduskuntakin niin teki.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta heittäisi maskikustannuspallon työnantajien päätyyn, sillä yrityselämää on jo tuettu voimakkaasti kriisin aikana, kertoo Demokraatti.

–  Näitä etulinjan työntekijöitä on koko kevään ja kesän mittaan pidetty hyvinkin arvossaan sanallisesti. Monet joutuvat käyttämään julkista liikennettä, koska omaa autoa ei ole. Olisi kohtuullista, että pienistä palkoista ei enää jouduttaisi ylimääräistä kustannusta, kasvomaskeja, maksamaan vaan työnantaja tulisi tässä tilanteessa vastaan, Eloranta sanoi Demokraatille.

Vanhanen luottaa hallituksen toimintakykyyn

Vanhanen ei myöskään usko, että puolueiden väliset "nyanssierot" taloudenhoidossa olennaisesti vaikeuttaisivat budjettineuvotteluja tulevaisuudessa edes silloin, jos tautitilanne pahenee olennaisesti. Hän sanoo luottavansa siihen, että koska hallitus onnistui kohtuullisen hyvin luotsaamaan Suomen koronaviruksen keväisen aallon ohi, hallitus pystyy tekemään myös tulevat talouspäätöksensä tavalla, joka tekee taloudellisesta toimintaympäristöstä ennustettavan ja vakaan.

–  Se on helpompi urakka kuin keväällä tuntemattoman koronaviruksen edessä ollessa. Tämän suhteen olen perusoptimisti, Vanhanen sanoi.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa