Ruotsin talouden näkymät herättivät kaihoa – oppositio toivoo Suomeenkin veronalennuksia

HELSINKI

Ruotsin talouden valoisammat näkymät herättivät kateutta, kun eduskunta keskusteli keskiviikkona opposition jättämästä välikysymyksestä.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla oppositio kaataisi hallituksen, koska hallitus ei niiden mielestä ole kyennyt tekemään oikeita päätöksiä taloudesta ja työllisyydestä. Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.

Poliittisella kentällä koronakevät ja -kesä olivat poikkeuksellisen harmonista aikaa, eikä välikysymyksiäkään käsitelty.

Keskustan Antti Kurvinen syytti nyt kokoomusta seuraajineen lähtemisestä "vastuuttoman pelin politiikan tielle".

–  Kun nyt pitäisi luoda ihmisille toivoa ja tulevaisuuden uskoa, te luotte epätoivoa ja epävarmuutta. Kokoomus on siirtynyt fantastisuudesta itkuun, Kurvinen syytti.

Synkkenevistä koronalukemista muistutti istunnossa se, että edustajat pitivät puhuessaankin maskia.

Elina Lepomäen mukaan kokoomus halusi antaa hallitukselle viime kuukausina työrauhan, koska terveys ja turvallisuus menevät kaiken edelle. Tuo työrauha on hänen mukaansa nyt päättynyt.

–  Emme voi seurata hiljaisina sivusta, kun hallituksen velkaviisikko sysää Suomen vapaaseen pudotukseen, Lepomäki sanoi.

Kokoomuslaiset toivoivat, että pääministeri Sanna Marin ottaisi mallia puoluetoverinsa Ruotsin Stefan Löfvenin hallituksen elvytyspaketista, jossa on 3 miljardin euron verran veronalennuksia.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että Ruotsin julkisen talouden odotetaan olevan ylijäämäinen jo vuonna 2023.

–  Suomessa hallitus ei edes tavoittele julkisen talouden tasapainoa seuraavaan 10 vuoteen. Olisipa meilläkin asiat kuten naapurissa, Orpo haikaili

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kuitenkin kertoi eduskunnalle, ettei suuria veronalennuksia ole suunnitteilla.

–  Muistutan, että tuloverojen alennus ei ole julkista taloutta vahvistava rakenteellinen uudistus. Hallitus ei siis lähde parantamaan työllisyyttä sen paremmin suurilla veronalennuksilla kuin valtion menojen pysyvällä lisäämiselläkään, Vanhanen vastasi.

Miten välttämätöntä velanotto on?

Oppositiosta kiinnitettiin paljon huomiota Suomen velkaantumiseen. Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi painuu 10,8 miljardia euroa alijäämälle.

Valtiovarainministeri Vanhanen perusteli velkaantumista koronamenoilla ja muun muassa rahapelitulojen vähenemisen kompensoinnilla järjestöille sekä tuella kunnille.

–  Tarkoittavatko välikysyjät siis sitä, että esimerkiksi kuntien tuki pitäisi jättää budjetista pois, Vanhanen tivasi oppositiolta.

Orpo suomi hallitusta tulojen ja menojen epäsuhdasta pidemmällä aikavälillä.

–  Tässä välikysymyksessä ei ole kyse tämän vuoden velanotosta vaan siitä, että hallitus on rakentamassa koko tämän vuosikymmenen velanoton varaan ja laiminlyö työpaikkojen luomisen, kun niitä kipeimmin tarvittaisiin, hän sanoi.

Peter Östman (kd.) ounasteli valtiontalouden alijäämien tarkoittavan rajuja veronkorotuksia ja menoleikkauksia tulevaisuudessa.

–  Se olisi teollisuudelle ja yrittäjyydelle viimeinen niitti ja merkitsisi hyvinvointivaltion alasajoa. Tämä kehitys on nyt katkaistava ja palattava työtä arvostavalle, realistisen ja kestävän talouspolitiikan linjalle, Östman sanoi.

Vihreiden Jenni Pitkon mielestä huolenpito ihmisistä tarkoittaa huolen kantamista myös taloudesta.

–  Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallin toteuttaminen kasvattaa ensi vuoden alijäämää, mutta vielä kalliimmaksi tulisi terveyskriisin hoitamatta jättäminen, hän sanoi.

Pitkon mukaan hyvinvoivia ihmisiä ja kriisien läpi kestäviä työpaikkoja tarvitaan, koska velka on myös maksettava takaisin.

Kriisiajan politiikasta ei erimielisyyttä

Välikysymys leimattiin ennen kaikkea kokoomuksen projektiksi.

Matias Mäkynen (sd.) ihmetteli, miksi perussuomalaiset on allekirjoittanut "kokoomuksen kynästä tulleen välikysymyksen". Vastaus kuultiin hänen mielestään eduskunnassa keskiviikkona.

–  Petteri Orpon kokoomus on antanut tukensa Jussi Halla-ahon hallitukselle. Halla-aho tähän asemaan päästäkseen laittaa nimensä alle linjaan, jossa ihmisiltä leikataan keskellä kriisiä, kuntatalous päästetään konkurssiin ja elvytys jätetään tekemättä, Mäkynen väitti.

Kokoomuksen ja muun opposition esittämä kritiikki kohdistui kuitenkin ennen kaikkea siihen, miksi hallitus ei tee ennakoivampia päätöksiä, joilla varmistettaisiin talouden kestävyys koronakriisin jälkeen.

Riikka Purran (ps.) mukaan huolestuttavaa on se, että hallitus ei tee toimia, joilla varmistettaisiin hyvinvointiyhteiskunnan pohjan rahoittaminen.

–  Hallituksella ei ole toimivia ja johdonmukaisia toimenpiteitä tai edes suunnitelmia työllisyyden, kilpailukyvyn, yritysten toimintaedellytysten tai kansalaisten ostovoiman parantamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi tai julkisten menojen priorisoimiseksi, Purra luetteli.

Kokoomuksen Juhana Vartiainen palautti hänkin mieliin, ettei välikysymys koske suhdannetilanteen hoitamista.

–  Eihän meillä ole ollut siitä oikeastaan erimielisyyttä. Sen sijaan kuten ylivoimainen ekonomistimielipide sanoo, tästä täytyy olla myös polku ulos.

Työmarkkinauudistuksilla pitäisi hänen mielestään nostaa työllisyysaste korkeaksi siten, että Suomi välttyy mittavilta veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta.

Ministeri Vanhasen mukaan seuraava osa hallituksen työllisyystoimista kohti 80  000:n tavoitetta päätetään ensi keväänä kehysriihessä. Vanhanen myös tyrmäsi väitteen siitä, että hallitus lykkäisi työllisyyspäätöksiä vuosikymmenen loppuun.

–  Päätökset tehdään tällä hallituskaudella, mutta osa näistä päätöksistä on sellaisia, että ne astuvat voimaan ikäluokka kerrallaan. On aivan luonnollista, että niiden vaikutus tulee portaittain.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa