Viikonloppuna "ratkaisun hetket ovat käsillä", kun EU-johtajat käyvät rahaneuvotteluihin – Tuppurainen sanoo Suomen pitävän tavoitteistaan kiinni, mutta lopulta kokonaisuus ratkaisee

HELSINKI

Eurooppaministerien keskiviikkoisessa kokouksessa kävi selväksi, että EU-maiden on tehtävä vielä työtä, jotta sovun saavuttaminen 750 miljardin euron elpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksistä olisi mahdollista viikonlopun huippukokouksessa.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi kokouksen jälkeen, että välitöntä ratkaisua ei ole vielä näkyvissä, mutta jäsenmaissa on halukkuutta etsiä läpimurtoa neuvotteluissa.

–  Tietoisuutta siitä, että ratkaisun hetket ovat käsillä, on kaikissa jäsenmaissa selvästi kasvavissa määrin. Nyt on momentumia, ja se täytyy hyödyntää, Tuppurainen summasi kokousta.

Neuvottelutunnelman tiivistymisen huomasi Tuppuraisen mukaan esimerkiksi siitä, että ministerit menivät puheenvuoroissaan suoraan asiaan koukeroiden sijaan.

EU-johtajien huippukokous alkaa perjantaiaamuna. Suomea neuvottelupöydässä edustaa silloin pääministeri Sanna Marin (sd.). Huippukokouksen alla EU-maiden johtajien puhelimet käyvät kuumina, kun neuvottelukantoja tunnustellaan kahdenvälisissä keskusteluissa.

Marin kommentoi Twitterissä asettavansa kokoukseen valmistautumisen muiden tehtävien edelle tällä viikolla. Keskiviikkona myöhäisin keskustelu toisen EU-pääministerin kanssa oli alkamassa hänen mukaansa iltayhdeksältä.

Katse kokonaisuudessa

Neuvoteltavaa viikonloppuna riittää, sillä EU-maiden kannat ovat vielä hajallaan yhteisestä rahankäytöstä ja koronaelpymisestä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin viime viikolla antamassa kompromissiehdotuksessa elpymispaketin koko oli komission ehdotusta mukaillen 750 miljardia, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia euroa lainoina. Summa rahoitettaisiin komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.

Suomi on ajanut elpymispaketin koon pienentämistä ja lainapainotteisuuden lisäämistä. Tuppuraisen mukaan Suomi aikoo pitää kiinni neuvottelutavoitteistaan määrätietoisesti.

Tuppurainen ei halunnut ennakoida, mistä yksittäisistä asioista Suomi joutuu mahdollisesti joustamaan neuvottelujen aikana.

–  Kokonaisuus on tietysti se, mikä ratkaisee. Viime kädessä neuvottelujen loppuvaiheessa pääministeri tekee sen kokonaisarvion, että mikä on Suomen kannalta hyväksyttävissä. Se on hyvin kiihkeä neuvottelutilanne, jossa pääministeri on muiden pääministerien ja valtion päämiesten kanssa neuvotteluhuoneessa yksin ja ratkaisuja pitää pystyä muodostamaan, Tuppurainen kertoi.

Kokonaisarviossa painaa Tuppuraisen mukaan Suomen kantojen lisäksi eurooppalaisen lisäarvon saavuttaminen. Hän korostaa, että taloutta on elvytettävä yhteisellä eurooppalaisella tasolla.

Suomi haluaa oikeusvaltioehdollisuuden lopulliseen sopuun

Yksi Suomelle tärkeistä asioista on EU-rahankäytön sitominen oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Michelin budjettiehdotuksessa on edelleen mukana oikeusvaltiomekanismi, ja Tuppuraisen mukaan eurooppaministerien kokouksessa moni jäsenmaa käytti puheenvuoroja vahvan oikeusvaltiomekanismin puolesta.

Julkisessa tiedossa kuitenkin on, että esimerkiksi Unkari suhtautuu kytkyyn nihkeästi.

Tuppuraisen mukaan oikeusvaltioehdollisuuden täytyy joidenkin maiden vastustuksesta huolimatta olla mukana lopullisessa sovussa.

–  Selvää on, kun lopputulos on kompromissi, niin nekin maat, jotka eivät suhtaudu niin innostuneesti oikeusvaltiomekanismiin, joutuvat jossain määrin omista kansallisista tavoitteistaan tinkimään.

Suomi pitää hajurakoa nuukaan nelikkoon

Kansainvälisessä lehdistössä Suomi on näyttäytynyt nuukan nelikon jäsenenä, koska Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan mukana se vaatii elpymispaketin koon pienentämistä ja lainojen osuuden kasvattamista.

Kaikkein tiukimmin otsikoissa ovat kuitenkin olleet Itävallan Sebastian Kurz ja Hollannin Mark Rutte, joista jälkimmäisen vastustuksen brittiläinen talouslehti Financial Times arvioi pääkirjoituksessaan "vahingoittavan EU:n toipumista". Rutte on vaatinut muun muassa, että vaadittaisiin jäsenmaiden yksimielisyyttä hyväksyttäessä kunkin jäsenmaan laatimia elvytyssuunnitelmia elpymispaketin rahojen käytöstä.

Tuppurainen huomauttaa, että kaikissa kysymyksissä Suomen näkemykset eivät ole yksi yhteen esimerkiksi Hollannin linjan kanssa. Esimerkiksi tukipäätösten arvioinnissa Suomi ei aja Hollannin tapaan yksimielisyyttä.

–  Tässäkin asiassa on syytä olla joustoa, eli Hollanti on tässä asiassa ehkä tarpeettoman byrokraattisen tiukka, Tuppurainen arvioi.

Monivuotisessa budjetin osalta Suomen kannat eroavat nuukasta nelikosta muun muassa siinä, ettei Suomi ole ajanut aivan yhtä tiukkaa linjaa rahoituskehyksen kokonaistasosta. Suomi ei myöskään ole vaatinut itselleen jäsenmaksupalautuksia, jotka taas ovat nuukalle nelikolle hyvin tärkeitä.

Tuppuraisen mukaan Suomelle on tärkeää puolustaa sellaisia budjettiohjelmia, joista Suomen saannot ovat hyvällä tasolla. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi maaseudun kehittämisrahat sekä tutkimusrahoitus.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi