Yhä useamman potilaan lääkereseptin kirjoittaa sairaanhoitaja – jo liki viidelläsadalla oikeus tähän

HELSINKI

Aiempaa useampi sairaanhoitaja sai viime vuonna oikeuden kirjoittaa reseptejä potilaille. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden sai 115 hoitajaa, kun vuotta aiemmin luku oli 62 ja sitä edeltävänä vuonna 91.

Kaikkiaan 482 sairaanhoitajalla on nyt rajattu lääkkeenmääräämisoikeus terveydenhuollon ammattihenkilörekisteri Terhikissä.

Vastaisuudessa niin sanottujen reseptihoitajien määrän kasvu saattaa entisestään vauhdittua ja potilaiden pääsy hoitoon nopeutua, kun valtiolta tuleva sairaanhoitajien lisäkoulutuskorvaus, lääkevalikoiman suureneminen sekä rajatun reseptioikeuden laajentuminen osin myös yksityiselle puolelle lisännevät työnantajien kiinnostusta asiaan. Asiantuntijoiden mukaan etenkin reseptihoitajaopintojen korkea hinta on aiemmin hidastanut sairaanhoitajien hakeutumista koulutukseen.

Korvauksen suuruus 4 900 euroa

Valtio alkoi maksaa rahaporkkanaa sairaanhoitajien lääkkeenmääräämistä koskevasta erikoispätevyydestä viime vuoden alussa. Korvausta voivat hakea aluehallintovirastoilta ne kunnat ja kuntayhtymät, joiden palveluksessa Terhikki-rekisteriin merkityt reseptihoitajat toimivat. Myös yksityisillä yrityksillä on ollut keväästä lähtien tietyin ehdoin oikeus hakea korvauksia sairaanhoitajien suorittamasta lisäkoulutuksesta – näin on esimerkiksi silloin, kun kunnalliset terveyskeskuspalvelut on ulkoistettu.

Kaikkiaan valtio maksoi viime vuonna reseptihoitajia koskevia koulutuskorvauksia työnantajille 377  300 euroa. Käytännössä korvauksia maksettiin 77 sairaanhoitajasta, jotka saivat vuoden aikana rajatun oikeuden määrätä potilaille lääkkeitä.

Asia selviää valtakunnallisista tiedoista, jotka Etelä-Suomen aluehallintovirasto kokosi STT:lle. Manner-Suomessa toimii kuusi aluehallintovirastoa eli avia.

–  Koulutuskorvausta saaneiden kokonaismäärä näyttää vastaavan hyvin sitä, mitä ennakoimme, sanoo neuvotteleva virkamies Eila Mustonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Korvaus on yhden hoitajan osalta tällä hetkellä 4  900 euroa, mikä vastaa suurin piirtein reilun vuoden mittaisen koulutuksen hintaa. Koulutuskorvaus vahvistetaan vuosittain erillisellä asetuksella. Korvausta ei makseta takautuvasti aiempien vuosien koulutuksista eli ennen vuotta 2019 lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden osalta korvausta ei voi saada.

Länsi- ja Sisä-Suomeen eniten rahaa

Etelä-Suomen aluehallintoviraston kokoamista tiedoista ilmenee, että selvästi eniten korvauksia eli 205  800 euroa maksettiin viime vuonna Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Siellä valtion varoista korvattiin 42 reseptihoitajan koulutuskulut.

Seuraavaksi eniten työnantajat hakivat ja saivat koulutuskorvauksia Lounais-Suomen ja Itä-Suomen alueilla, missä korvauksia maksettiin ensiksi mainitun osalta 16:n ja jälkimmäisen osalta 11 sairaanhoitajan lisäkoulutuksesta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella korvauksia tuli kuuden ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston osalta kahden hoitajan erikoispätevyydestä. Lapissa korvauksia ei haettu lainkaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Eila Mustosen mukaan korvausten alueelliselle jakautumiselle on vaikea antaa yhtä yksittäistä syytä, koska selittäviä tekijöitä voi olla useita. Jotkut työnantajat ovat olleet muita organisaatioita aiemmin liikkeellä ja sairaanhoitajia on lisäkoulutettu jo ennen valtion koulutuskorvauksen voimaantuloa. Toiset taas ovat lähteneet liikkeelle vasta myöhemmin, kun koulutuskorvaus on tullut jo voimaan. Lisäksi työnantajien välillä on eroja muun muassa siinä, miten sairaanhoitajien rajatun reseptioikeuden hyödyt on nähty työnjaon kehittämisen näkökulmasta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntija Johanna Heikkilä huomauttaa, että sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on otettu usein käyttöön haja-asutusalueilla eli siellä, missä lääkäreitä on vaikea saada ja missä ihmisten on vaikea päästä terveydenhuollon palveluiden piiriin.

–  Jos lääkäritiheys on iso ja paljon lääkäreitä käytettävissä, niin käyttö on ollut yleensä vähäisempää, Heikkilä sanoo.

Ulkoistukset yleistyneet

Asiantuntijat ennakoivat, että reseptihoitajakoulutukseen osallistuvien sairaanhoitajien ja sitä myöten korvaushakemusten määrä voi tulevaisuudessa kasvaa.

–  Rajatun lääkkeenmääräämisen käyttöalan laajeneminen saattaa tuottaa jatkossa (korvauksen) hakijoiksi aivan uusia organisaatioita, Mustonen arvioi.

Tällä hän viittaa toukokuussa voimaan tulleeseen muutokseen, jonka myötä reseptihoitajat voivat toimia terveyskeskusten avovastaanottojen ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystysten ohella myös kotisairaanhoidossa ja sairaaloiden poliklinikoilla. Uudistuksen myötä rajattu reseptioikeus laajeni osittain yksityiselle puolelle eli sellaisiin terveydenhuollon avopalveluihin, joita yksityiset yritykset tuottavat sopimuksen pohjalta julkiselle sektorille.

Aiemmin, kun hoitajien reseptioikeus oli rajattu tiukasti kuntapuolelle, joissakin tapauksissa kävi niin, ettei sairaanhoitaja enää voinut hyödyntää erikoispätevyyttään, kun palveluja ulkoistettiin yksityiselle yritykselle.

–  Kun lainsäädäntö tuli alun alkaen voimaan, tällainen ulkoistustoiminta ei ollut niin yleistä. Mutta kun se on vuosien saatossa yleistynyt, myös lainsäädäntöä päätettiin tältä osin korjata, sanoo neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lääkelistaan myös muutamia uusia tauteja

Tuorein muutos tuli voimaan vuodenvaihteessa, kun sairaanhoitajan määrättävissä olevien lääkkeiden valikoimaa laajennettiin. Uudistuksen tavoitteena on ollut, että reseptihoitajien määrättävissä olevat lääkkeet kattaisivat aiempaa paremmin potilaiden tarpeita lievissä ja äkillisissä terveysongelmissa sekä yleisissä kansansairauksissa.

Lääkevalikoimaan on lisätty muun muassa kipu-, allergia-, astma- ja diabeteslääkkeitä sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Kokonaan uusina tautiryhminä on listattu sepelvaltimotauti, rasitusrintakipu ja keuhkoahtaumatauti. Asetuksessa mahdollistetaan lisäksi se, että hoitajilla on oikeus määrätä lääkettä sen kauppanimellä eli valmistajan tai markkinoijan antamalla nimellä eikä vain vaikuttavan aineen, vahvuuden tai lääkemuodon perusteella, kuten aiemmin.

Asetuksessa mainittuja uusia lääkkeitä sairaanhoitajat voivat määrätä vasta maaliskuussa, jolloin tarvittavat tiedot on saatu sisällytettyä Lääketietokantaan. Muilta osin asetuksen mukaiset muutokset ovat jo käytössä.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Kotimaan uutiset