Uusia koronavirustartuntoja 600, kuolemia kolme  –  viime viikolla Suomessa todettiin eniten tartuntoja kuin kertaakaan epidemian aikana

HELSINKI

Suomessa 302  342 ihmistä on saanut koronavirusrokotteen ensimmäisen annoksen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Määrä on kasvanut eilisestä lähes 14  000‬ rokotetulla.

Rokotteen toisen annoksen on saanut yli 75  000 ihmistä. Yhteensä rokoteannoksia on annettu yli 377  400.

Eniten rokoteannoksia on annettu Helsingin ja Uudenmaan (Hus) sairaanhoitopiirin alueella, jossa yli 82  000 on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

THL:n mukaan Suomessa on raportoitu 590 uutta koronavirustartuntaa

Viimeisten kahden viikon aikana on raportoitu 6  315 tartuntaa, mikä on 1  124 tartuntaa enemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana. Viimeisten seitsemän vuorokauden aikana on raportoitu 3  527 tartuntaa. Tämä on 739 enemmän kuin edeltävien seitsemän vuorokauden aikana.

Yhteensä koronatartuntoja on todettu Suomessa nyt 55  122.

Koronavirukseen liittyviä kuolemia Suomessa on raportoitu tänään kolme. Kaikkiaan virukseen liittyviä kuolemia on kirjattu nyt yhteensä 737.

Sairaalahoidossa on viruksen takia 193 potilasta, ja heistä 35 on tehohoidossa.

Muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tapauksia on ilmoitettu yhteensä 690 kappaletta. Niistä 660 on Britannian muunnosta, 29 Etelä-Afrikan ja yksi Brasilian muunnosta.

Aiempi epidemiahuippu marras-joulukuun vaihteessa

Suomessa todettiin viime viikolla enemmän koronavirustartuntoja kuin millään seitsemän päivän jaksolla epidemian aikana, käy ilmi tartuntatautirekisterin luvuista.

Tartuntatautirekisteriin on kirjattu viime viikolle yhteensä 3  426 tartuntaa. Uusia koronatartuntoja todettiin siis keskimäärin 489 joka päivä. Luku voi vielä myöhemmin hieman muuttua, sillä tapausten kirjaamisessa tartuntatautirekisteriin voi olla raportointiviivettä.

Ennen helmikuuta pahin epidemiahuippu koettiin Suomessa marras-joulukuun vaihteessa. Marraskuun seitsemän viimeisen päivän aikana tartuntoja todettiin päivittäin keskimäärin 461.

Joulukuun aikana uusien tartuntojen määrä lähti laskuun, mutta tammikuun puolenvälin jälkeen luvuissa näkyi taas nousua. Muutaman viikon ajaksi luvut vaikuttivat jämähtäneen suunnilleen samalle tasolle, kunnes käyrä kääntyi selvään nousuun helmikuun puolenvälin tienoilla.

Epidemiatilanne on viime viikkoina pahentunut erityisesti Uudellamaalla, jossa koronaviruksen herkemmin tarttuvan brittimuunnoksen osuus tartunnoista on kasvussa.

Maailman tapaukset puolittuneet muutamassa viikossa

Suomen tartuntakäyrä osoittaa nyt vastakkaiseen suuntaan kuin Euroopassa kokonaisuudessaan.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan uusien tartuntojen määrä on ollut sekä Euroopan että koko maailman tasolla jyrkässä laskussa tammikuun alusta lähtien. Maailmassa raportoitiin viime viikon aikana vajaat 2,5 miljoonaa uutta tartuntaa, mikä on alle puolet tammikuun ensimmäisen viikon lukemista.

Monessa Euroopan maassa ilmaantuvuusluku on edelleen Suomea selvästi korkeampi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa kahden viikon ilmaantuvuusluku on 107,5. Maan korkein alueellinen ilmaantuvuusluku on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 212.

WHO:n mukaan esimerkiksi Espanjassa on viimeisten kahden viikon aikana todettu 236 koronavirustartuntaa 100  000 asukasta kohden. Portugalissa ilmaantuvuus on 278, Britanniassa 240 ja Saksassa 124. Kaikissa näissä maissa tartunnat ovat kuitenkin laskussa.

Pahempaan suuntaan taas ovat menossa esimerkiksi Tshekki (ilmaantuvuus 1  211), Viro (821), Slovakia (597) ja Ruotsi (449).

Korkeimmillaan yli 600 tartuntaa päivässä

Uusien tartuntojen ennätyspäivä epidemian aikana oli Suomessa 25. marraskuuta, jolloin positiivisia koronatestejä tehtiin yhden päivän aikana 619. Tartuntojen määrä on noussut yli kuudensadan myös 25. tammikuuta ja 15. helmikuuta.

Tartuntatautirekisterin päivittäiset luvut eivät täsmää THL päivittäin raportoimiin tartuntalukuihin, sillä tapaukset merkitään tartuntatautirekisteriin näytteenottopäivän mukaan. THL:n päivittäin kertomissa luvuissa voi olla mukana tartuntoja useamman päivän ajalta.

Esimerkiksi keskiviikkona päivittäisiin tapausmääriin tuli rekisterissä muutoksia vielä lähes parin viikon taakse.

Keväällä 2020 raportoidut tartuntaluvut eivät ole verrannollisia syksyn ja talven lukemiin, koska koronatestejä tehdään nyt moninkertaisesti verrattuna epidemian alkuvaiheeseen.

Tartuntatautirekisterin mukaan seitsemän päivän keskiarvo oli viime keväänä korkeimmillaan noin 160 huhtikuun alussa. Tartuntojen määrän on kuitenkin arvioitu olleen todellisuudessa moninkertainen todettuihin tapauksiin nähden.

Fimeaan 670 haittavaikutusilmoitusta koronarokotteista

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut yhteensä 670 haittavaikutusilmoitusta koronavirusrokotteista.

Näistä vakaviksi on luokiteltu 209. Eniten raportoituja oireita ovat kuume, päänsärky ja lihaskipu.

Fimeassa on tähän mennessä käsitelty 27 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joissa kerrotaan potilaan menehtyneen. Yksi ilmoitus koski työikäistä potilasta, jolla oli kuoleman selittävä sairaus jo ennen rokottamista. Myös muilla potilailla oli pitkälle edenneitä perussairauksia. 22 menehtyneistä oli yli 80- tai 90-vuotiaita.

Suomessa 302  342 ihmistä on tähän mennessä saanut koronavirusrokotteen ensimmäisen annoksen.

Työryhmä esittää etäkutsuntoja pandemiatilanteisiin

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää, että pandemiatilanteissa asevelvollisten kutsunnat olisi mahdollista järjestää etänä. Etäkutsuntojen avulla voitaisiin hillitä vaarallisen tartuntataudin leviämistä. Poikkeusmenettelystä päättäisi puolustusministeriö.

Puolustusministeriön asettama työryhmä jätti keskiviikkona mietintönsä, jossa se esittää lukuisia muutoksia asevelvollisuutta koskevaan lainsäädäntöön.

Työryhmä esittää myös muun muassa aikarajaa, jonka mukaan varusmiespalvelus pitäisi aloittaa viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta. Tällä hetkellä laissa ei ole yhtenäistä säännöstä siitä, milloin asepalvelus tulisi viimeistään aloittaa.

Naisten oikeutta keskeyttää vapaaehtoinen palvelus työryhmä lyhentäisi 45 vuorokaudesta 30 vuorokauteen palveluksen aloittamisesta. Näin estettäisiin keskeyttäminen johtajakoulutusvalintojen jälkeen.

Naisten vapaaehtoiseen palvelukseen hakemista työryhmä aikaistaisi noin kuudella viikolla. Hakemukset tulisi ehdotuksen mukaan jättää viimeistään 15. tammikuuta. Muutos mahdollistaisi naisten valintatilaisuuden järjestämisen kutsuntojen kanssa samanaikaisesti. Myös valintoihin liittyvät terveystarkastukset saataisiin näin samaan rytmiin miesten kutsuntojen kanssa.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa