Koulunjohtaja näki ikkunasta, kun Onni Jylhä, 8, joutui kolariin ja sinkoutui 15 metrin matkan pellolle – ”Elämäni pisimmät minuutit”

Seinäjokelainen Maya Jylhä sai iltavuoroon ajellessaan lastensa koulusta puhelun, jota kukaan ei toivo saavansa.

– Älä nyt säikähdä, mutta on tapahtunut vakava onnettomuus. Onni on jäänyt auton alle.

Marraskuun 18. päivä oli aurinkoinen ja leuto vuonna 2021. Seinäjokelaisen Halkosaaren koulun oppilaat olivat välitunnilla, pienimpien lasten koulupäivä oli päättymässä. Niin myös tuolloin tokaluokkalaisen Onni Jylhän, joka hyppäsi pyörän selkään ja lähti polkemaan kohti kotia.

Samaan aikaan koulunjohtaja Tero Juonoja katseli ulos opettajanhuoneen ikkunasta. Yhtäkkiä hän näkee, kun koulun ohi ajava pakettiauto jarruttaa äkillisesti ja lapsi lentää kaaressa pellolle.

– Lähdin juoksujalkaa ulos ja huusin mennessäni opettajille, että tuokaa ensiapulaukku.

Pitkät minuutit

Juonojan päästessä pellolle pakettiauton kuljettaja on jo järkyttyneenä lapsen vierellä. Pellolla makaava, noin 15 metrin ilmalennon tehnyt, Onni Jylhä ei vastaa kysymyksiin, mutta itkee. Ambulanssin tulo tuntuu kestävän ikuisuuden.

– Ne olivat elämäni pisimmät minuutit, Juonoja kuvailee.

Ambulanssin tultua Juonoja ottaa puhelun Onnin äidille ja kertoo onnettomuudesta.

– Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu saada tuollainen puhelu. Kuulet, että lapsella on iso hätä, mutta et tiedä tilanteesta tarkemmin, Maya Jylhä sanoo.

Jylhä ajaa suoraan sairaalaan. Samaan aikaan hänen oma äitinsä, Onnin mummu, sattuu lenkillään onnettomuuspaikalle ja tunnistaa tyttärenpoikansa polkupyörän.

– Äiti soittaa minulle pian Juonojan jälkeen. En kykene kuin huutamaan äidille puhelimeen, että "se oli Onni, se oli Onni", Maya Jylhä kertaa tapahtumia.

"Ei tiedetty, herääkö Onni enää ollenkaan"

Onnille on kehittynyt ilmarinta, joka puhkaistaan ambulanssissa. Pian poika lakkaa hengittämästä, ja hänet tuodaan sairaalaan maskilla hapettaen. Sairaalassa Onni intuboidaan, eli asetetaan putki äänihuulien välistä henkitorveen hengitysteiden auki pitämiseksi.

– Sairaalassa odotellessani tiesin, että nyt on käynyt pahasti, koska jouduimme odottamaan tilannetietoja ja pojan näkemistä kauan, sairaanhoitajana työskentelevä Jylhä kertoo.

Kun äiti pääsee vihdoin näkemään poikansa, Onni makaa teho-osastolla nukutettuna hengityskoneessa. Hänet siirretään vielä samana päivänä Tampereelle.

Onni pidetään nukutettuna 24 tuntia.

– Se oli kaikista kauheinta aikaa. Ei tiedetty, herääkö Onni enää ollenkaan ja jos herää, onko hän se sama poika kuin ennenkin vai onko jokin oleellisesti muuttunut.

Kun aivopaineen todettiin olevan normaali, voitiin pientä potilasta lähteä herättelemään.

– Tehohoitolääkäri tuli sanomaan, että Onni on hereillä ja kyselee äitiä. Kaikista huojentavin hetki oli, kun Onni tunnisti minut ja paikalla olleen isoveljensä, Maya Jylhä kertoo liikuttuneena.

Onneakin matkassa

Onnilla oli useita vammoja ympäri kehoa. Ilmarinnan lisäksi todettiin diffuusi aivovamma, eli pistemäistä verenpurkaumaa päässä. Isompi verenpurkauma painoi näköhermoa. Värttinäluu ja hampaita oli poikki, kaksi kylkiluuta murtunut, polvessa retkahdusvamma ja auton ajovalon lasinsiru rintakehällä.

Onnettomuudessa oli äidin mukaan onneakin matkassa. Onnilla oli kypärä päässä ja tapahtumapaikalla oli paljon silminnäkijöitä, joten apua saatiin nopeasti.

– Lisäksi ambulanssissa oli ensihoidon ylilääkäri, joten hoito ei viivästynyt. Myös siinä oli varjelusta, että Onni oli jo lähes ylittänyt suojatien, kun auto törmäsi. Muutoin hän olisi ehkä lentänyt pellon sijasta suoraan asfalttiin, Jylhä pohtii.

– Niin, ja yöpakkaset tulivat vasta onnettomuuspäivän iltana. Onnettomuuden aikaan pelto oli vielä pehmeä, Juonoja lisää.

"Sieltä tuli auto"

Aluksi Onni ei muistanut onnettomuudesta mitään.

– Luulin, että olin vain kaatunut pyörällä, kun heräsin sairaalassa. Kysyin, että äiti, kaaduinko minä pyörällä ja kävikö mun pahasti.

– Meni pari kolme päivää, kun Onni itse muisti, että äiti, sieltä tuli auto. Siinä kohtaa vasta kerroimme Onnille, että auto oli törmännyt häneen. Emme halunneet järkyttää häntä tällä tiedolla heti, Maya Jylhä muistelee.

Onni muistaa, miten sai sairaalaan valtavan määrän koulukavereiden askartelemia parane pian -tervehdyksiä.

– Se tuntui mukavalta. Sairaalassa oli myös kiva pelata äidin kanssa puhelimilla ja ajella pyörätuolilla pitkin käytäviä, vaikka minulla oli niskatuki ja käsi paketissa.

Vammat paranevat

Onni kotiutui 12 sairaalapäivän jälkeen. Äiti jäi kotiin hoitamaan poikaansa loppuvuoden ajaksi.

Kouluun Onni palasi jo muutama päivä ennen joululomaa, vaikka liikkuminen aiheutti haasteita tasapaino-ongelmien sekä niska-hartiaseudun kivun vuoksi. Näköhermoa painava verenpurkauma aiheutti näköhermohalvauksen.

– Se aiheutti kaksoiskuvia ja etäisyydenhahmotus oli vaikeaa. En voinut esimerkiksi kulkea portaissa yksin, Onni Jylhä kertoo.

Kahden kuukauden kuluttua onnettomuudesta verenpurkauma alkoi sulaa ja silmä alkoi hiljalleen toimia.

– Toukokuussa silmä oli palautunut lähes ennalleen, äiti kertoo.

Viime kesä oli käänteentekevä toipumisen suhteen. Käsi oli keväällä leikattu uudelleen ja se oli ollut pitkään kipeä. Kun se parani, Onni alkoi vihdoin luottaa siihen, että enää ei satu mihinkään. Hän alkoi taas hyppiä trampoliinilla, pyöräillä ja pelata jalkapalloa.

– Karateharjoituksiin palaaminen oli iso kuntouttava tekijä, sillä siellä tehtiin paljon tasapainoharjoituksia, äiti sanoo.

Tällä hetkellä Onni voi hyvin, eikä onnettomuutta enää huomaa kuin lähinnä arvista.

Onnettomuus on koskettanut koko Halkosaaren kylää.

– Se olisi voinut sattua kenelle tahansa, Maya Jylhä sanoo.

Liikennejärjestelyt puhuttavat

Koulun viereisen Kitinojantien liikennejärjestelyt puhuttavat Juonojaa ja Jylhää. Halkosaaressa on jo vuosia taisteltu nykyistä turvallisempien tienylityspaikkojen puolesta koulun läheisyydessä.

Nykyinen koulun kohdalla Kitinojantien ylittävä suojatie vie keskelle vilkasta risteystä. Suojatie on sama, jossa Onni jäi auton alle. Muita suojateitä Kitinojantien ylittämiseksi koulun lähistöllä ei ole.

– Heti onnettomuuden jälkeen Seinäjoen kaupunki lupasi parantaa alueen liikennejärjestelyjä. Olin mukana suunnittelemassa ely-keskuksen ja kaupungin kanssa alueelle kahta uutta, vilkkuvaloilla ja kaistojen välisillä keskijakajilla varustettua suojatietä. Muutosten piti toteutua jo viime vuonna, sitten tänä keväänä. Viime viikolla sain puhelun tekniseltä osastolta, että rahat eivät tulekaan riittämään suunnitelman toteuttamiseen, Juonoja kertoo.

Hän on turhautunut suunnitelmien kariutumisesta.

– Kaupunki tiesi, mitä on suunniteltu, ja nyt sitä rahamäärää ei kuitenkaan ole varattu. Tekniseltä osastolta sanottiin, että jollain kevyemmällä suunnitelmalla mennään. Jos nyt aletaan suunnitella uusia, kevyempiä, ratkaisuja, niin siitä meneekin sitten taas pitkä aika toteutukseen, Juonoja päivittelee.

Onni Jylhän onnettomuuden jälkeen nopeusrajoitus laskettiin koulun kohdalla neljäänkymppiin.

– Siitä huolimatta tässä ajetaan tosi lujaa. Jotain tälle on tehtävä, Maya Jylhä päättää.

Onnettomuuden oikeuskäsittely käydään ensi syksynä.

Korjattu nimivirhe 27.5. kello 11.20: Onnin äidin nimi on Maya Jylhä, ei Maija