"Kulisseissa sirkus ei ole sirkusta" – Puolessa vuodessa 200 esitystä ja 150 paikkakuntaa

Perinteinen sirkus ei ole katoamassa mihinkään.

Se saattaa muuttaa muotoaan, mutta pysyy.

. Näin ajattelee Pekka von Cräutlein Vaasan Huutoniemellä ennen Sirkus Tähden sunnuntain esitystä.

– Tässä teknistyvässä maailmassa elävä viihde ja aito ihmiskontakti, myös tunnetasolla, puoltavat paikkaansa. Se on nyt jopa tärkeämpää kuin aikaisemmin. Voi unohtaa ulkopuolisen maailman hetkeksi.

. Von Cräutlein on myös Professori Bluffo , sirkuksen klovni. Hän kokee sirkusten selvinneen koronakurimuksesta, vaikka pari viimeistä esiintymiskautta ovat olleet hankalia.

– Olemme saaneet esiintyä, mutta rajoituksin. On myös päästy aloittamaan vasta lähempänä kesää, kun tautitilanne on helpottanut.

. Sirkuskausi kestää Suomessa 6–7 kuukautta. Tänä vuonna se voitiin aloittaa tavalliseen aikaan, huhtikuun alussa. Tahti on varsin hurja.

– 150 paikkakuntaa ja 200 esitystä. Välillä on kaksi samana päivänä, von Cräutlein taustoittaa.

. Sirkukset ovat kansainvälisiä yhteisöjä Sirkus Tähti on sunnuntaina Vaasassa viidettä ja viimeistä päivää. Alkavalla viikolla on edessä esitykset vielä Laihialla ja Ylistarossa ennen kuin kolonna siirtyy Pirkanmaan kautta eteläisempään Suomeen.

– Meitä on kaikkiaan noin 30 henkilöä. Rekkoja ja muita ajoneuvoja riittää, von Cräutlein sanoo.

. Von Cräutleinin mukaan sirkuksella voi elää.

– Esityskauden tulot riittävät voittopuolisesti koko vuodeksi eikä tarvitse mennä oikeisiin töihin, hän naurahtaa.

. Sirkus Tähti on von Cräutleinin maan toiseksi suurin sirkus Sirkus Finlandian jälkeen. Esiintyjät ovat kahta lukuun ottamatta ulkomaalaisia.

– Niin se on kaikkialla. Esiintyjät ovat eri maista. Heitä myös löytää, sillä esiintyjiä on enemmän kuin työpaikkoja.

. Von Cräutlein on nähnyt muutoksen tuulia sirkuksessa. Teltat ovat pienentyneet Pohjoismaissa. Pienemmän teltan saa nopeammin kasaan ja sen kuljettaminen on halvempaa. Sirkus Tähden telttaan mahtuu noin 400 ihmistä. Eläinten osuus esityksissä on vähenemään päin.

– Yhdellä paikkakunnalla ollaan usein yksi päivä. Toiminta on aiempaa terveellisempää eikä kiertueella juoda. Eikä tapella kuin tivolissa.

. Sirkustaiteilija voi von Cräutleinin mukaan hankkia taitonsa Suomessakin.

– Moni kuitenkin hakee ulkomailta tiukempaa opetusta.

. 55 vuoden kokemus Von Cräutleinilla, 70, on pitkä historia sirkuksessa. Professori Bluffo syntyi vuonna 2002, kun ulkomaiselle yleisölle piti olla jokin ymmärrettävä nimi.

– Aloitin vuonna 1967 Onni-klovnin oppipoikana. Ennen liukumistani klovneriaan olin taikuri ja myöhemmin koominen taikuri.

. On ottanut aikansa oppia, miten klovni esiintyy.

– Lasten naurattaminen on tärkeintä. En viitsi heittää taitoa hukkaan, vaikka olen saanut valtion taiteilijaeläkettä jo viisi vuotta, von Cräutlein sanoo.

. Professori Bluffona hän sanoo olevansa se, mitä esittää. Ihmisyyden mannekiini, joka epäonnistuu kaikessa. Naurun ja vahingonilon lisäksi taustalla on opettavainen sävy.

– Ihmisellä on oikeus yrittää uudestaan.

. Klovnina hän on osa sirkusta ja osa esitystä. Kaiken tavoitteena on näytösten esteetön kulku.

– Kulisseissa sirkus ei ole sirkusta, vaan rasvattu kone.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

"Kulisseissa sirkus ei ole sirkusta" – Puolessa vuodessa 200 esitystä ja 150 paikkakuntaa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin