Kunta-alalta eläköityy kymmenessä vuodessa hurja määrä työntekijöitä – Nämä ammattilaiset voivat valita työpaikkansa

Niin Pohjanmaalla kuin Etelä-Pohjanmaalla pyörein luvuin kolmasosa kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.

Kahden pohjalaismaakunnan kesken ei ole isoakaan heittoa tässä eläköitymistahdissa: Etelä-Pohjanmaalla eläkkeelle lähtijöitä on 34 prosenttia kuntatyöntekijöistä ja Pohjanmaalla 32 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa noin 7 000 henkilön jäämistä eläkkeelle, kun taas Pohjanmaalla määrä on vähän alle 5 900 henkilöä.

Kunta-alalla voimakkainta eläköityminen on Pohjois- ja Itä-Suomessa, pienintä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.

– Alan työntekijöistä jää Uudellamaalla ennusteen mukaan 30 prosenttia eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana, tarkentaa viestinnän asiantuntija Maarit Hirvensalo Kevalta.

Keva tunnettiin aiemmin nimellä Kuntien eläkevakuutus.

Suurimmista ammattiryhmistä Pohjanmaalla eläköityy esimerkiksi lähihoitajista 31 prosenttia, peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajista 27 prosenttia ja sairaanhoitajista 24 prosenttia seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.

– Etelä-Pohjanmaalla vastaavasti lähihoitajista 34 prosenttia, peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajista 31 prosenttia ja sairaanhoitajista 24 prosenttia siirtyy eläkepäivilleen, summaa Kevan eläkejohtaja Eija Korhonen .

. "Soinissa ei tiedossa eläkepommia" Esimerkiksi Soinin kunnassa eläköitymisennuste on kunnanjohtaja Johanna Rannanjärven mukaan maltillinen.

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana jää ennusteen mukaan eläkkeelle keskimäärin kaksi henkilöä vuotta kohti. Viime vuonna eläkkeelle jäi kolme henkilöä.

. Suoraan Soinin kunnan palkkalistoilla on tällä hetkellä 70 vakituista työntekijää.

– Tämän lisäksi meillä on työntekijöinä noin 20 määräaikaista henkilöä, mutta tämä luku vaihtelee tilanteen mukaan.

Rannanjärvi sanookin, ettei Soinissa ole tiedossa niin sanottua eläkepommia.

– Eläköitymiset jakaantuvat melko tasaisesti eri vuosille ja eri hallintokunnille. Uskon, että uusia tekijöitä Soiniin kyllä löytyy tarpeen mukaan ja että kunnan toiminnot sopeutuvat väestökehityksen mukaisesti.

Soinissa on tällä hetkellä haaste löytää päteviä sijaisia vaikkapa varhaiskasvatukseen ja puhtaanapitoon.

– Vakituisiin paikkoihin on löytynyt hakijoita.

Kuntastrategian mukaisesti Soini huolehtii henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista erilaisin tyky- ja kehittämistoimenpitein. Tyky-termi tarkoittaa työkykyä ylläpitävää toimintaa.

. Osaajia tarvitaan kautta koko maan Seuraavien kymmenen vuoden aikana eläköitymistahti julkiselta alalta on kiivas, luonnehtii Kevan eläkejohtaja Korhonen.

– Tämä haastaa työnantajat pohtimaan työjärjestelyitä. On myös syytä miettiä, miten lähtijöiden tilalle pystytään houkuttelemaan uusia osaajia eritoten kasvukeskusten ulkopuolella.

– Tilastojen perusteella taas näyttää siltä, että vaikkapa lähihoitajilla on nyt vara valita, missä he haluavat työskennellä, vinkkaa Korhonen.

. Soinissa, kuten myös Alavudella, Kuortaneella ja Ähtärissä, terveydenhuoltopalveluista vastaa Kuusiolinna Terveys Oy.

Toimitusjohtaja Juha Viitasaaren mukaan henkilöstöstä seuraavina vuosina eläköityy arviolta noin 1,5–3 prosenttia vuodessa.

– Kymmenen vuoden aikajänteellä taso olisi samaa luokkaa kuin koko Etelä-Pohjanmaalla. Toki sote-alaa haastaa muutenkin työvoimapula ja osaavien ammattilaisten rekrytoiminen, sillä työvoimatarve on monesta syystä suurta. Samaan aikaan nuoret ikäluokat pienenevät, mikä taas haastaa myös koulutuksenjärjestäjiä.

. Oppisopimuskoulutus tuo tekijöitä Viitasaaren mukaan "kaikki kivet on tarpeen kääntää", jotta sote-palvelut voidaan turvata.

– Olemme Kuusiokunnissa jo usean vuoden ajan hakeneet apua esimerkiksi lähihoitajien oppisopimuskoulutusten hyödyntämisestä ja kehittämisestä Kuusiolinnan ja Sedun yhteistyöllä, muun alueella olevan tutkintokoulutuksen lisäksi. Tätä jatkamme Kuusiokunnissa myös hyvinvointialueiden tulon jälkeen.

. Muitakin ratkaisuja on hänen mukaansa tarpeen miettiä.

– Toimintoja tulee kehittää siten, että ammattilaisemme saavat käyttää työaikaansa nimenomaan osaamista vaativiin tehtäviin. Teknologia saattaa tuoda tukea tähän tulevaisuudessa, kuten olemme esimerkiksi kotihoidon pilottien hyvistä kokemuksista huomanneet.

Hyvinvointialueen aloitus ensi vuoden alussa ei Viitasaaren mukaan varsinaisesti vaikuta työvoimatilanteeseen.

– Lähtökohtaisesti Kuusiolinna Terveys toimii jatkossakin omalla alueellaan ja paikallisesti, joten vastaamme oman väen rekrytoinnista. Haaste työvoiman saannista on tuttua toki joka puolella, ja joka kunnan alueella on tarve varmistaa osaavan työvoiman riittävyys.

. "Kunta-alan työ tärkeää ja merkityksellistä" Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen mukaan 93 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä.

– Alle 30-vuotiaista työntekijöistä peräti 96 prosenttia on tätä mieltä, täsmentää johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista (KT).

– Moni haluaa tehdä työtä ihmisten parissa ja heitä varten, usein vielä heidän tärkeissä elämänvaiheissaan. Kunta-alalla se on mahdollista. Kolme neljäsosaa kuntatyöntekijöistä myös suosittelisi nykyistä työpaikkaa tuttavalleen.

Kunta-alan työsuhteet ovat Hakosen mukaan myös varmoja.

– Jo vuosikymmenien ajan millään muulla työnantajasektorilla ei ole ollut niin vähän lomautuksia ja irtisanomisia. Työvoimapula vielä korostaa tätä entisestään. Ominaista nimenomaan kunta-alalla on myös se, että monissa ammateissa alan työtä ja työpaikkoja löytyy kaikkialta Suomesta.

Fri, 5/20

Kirjaudu sisään

Fri, 5/20

Kunta-alalta eläköityy kymmenessä vuodessa hurja määrä työntekijöitä – Nämä ammattilaiset voivat valita työpaikkansa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin