Kuntaliitos: Kurikka-Jalasjärvi liitos jätti mielipahaa, mutta latu on valittu ja nyt hiihdetään – "Kolmen keskuksen kuntaa on tosi työlästä johtaa ja hallinnoida" – Katso video!

Itsenäisen Jalasjärven viimeistä omaa kunnanvaltuustoa vuodet 2013-2014 johtaneelle Anna Maija-Koskelalle (kesk.) kuntaliitospäätöksen muistelu on edelleen rankka paikka. Hän äänesti aikoinaan sekä Kurikka-liitosta että Seinäjoki-liitosta vastaan, ja olisi halunnut Jalasjärven säilyvän itsenäisenä.

. – Kyllä minulla edelleen on hinku itsenäiseen Jalasjärveen, mitä ikinä se sitten olisikaan. Meillä oli hyvä yhden keskuksen kunta, jonka tukena olivat elinvoimaiset kylät ja yhteistyö muiden kuntien kanssa.

. Valtio käytännössä pakotti Jalasjärven liittymään johonkin, koska ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (JAKK) tapahtuneet väärinkäytökset kaatoivat kunnan syliin 35 miljoonan euron velat.

Liitosäänestykset käytiin keväällä 2014, ja liitos toteutui 2016 alussa. Molempien kuntien valtuustot muodostivat 78-jäsenisen yhteisvaltuuston vuosiksi 2015–2017, jonka jälkeen oli kunnallisvaalit.

. – Liitoksesta jouduttiin päättämään keskeneräisesti ja aivan liian kiireellä. Kun äänestys käytiin huhtikuussa 2014, ei elokuussa enää puhuttu pakkoliitoksista mitään, ja kuntaministeri Henna Virkkunenkin lähti EU-parlamenttiin, Koskela sanoo.

. Kuntaliiton johtokin käänsi kävelysuuntaa Liitostilanne jätti Koskelaan mielipahaa, josta hänen tekisi mieli avautua, mutta ei oikein voi eikä enää haluakaan.

Maksusuunnitelma JAKKin veloille oli kuitenkin tehty ja säästöt mietittynä, mutta Kuntarahoitus ei antanut lainaa. Jalasjärveläisistä tuli kuntakentällä yhtäkkiä hylkiöitä, joiden kanssa kukaan ei halunnut olla tekemisissä, ei oikein naapurikunnatkaan.

. – Olihan se! Kuntapäivilläkin Kuntaliiton johto tuli vastaan, mutta ihan fyysisesti he käänsivät selkänsä ja lähtivät toiseen suuntaan meidät nähdessään. Tämän alueen kansanedustajatkaan eivät suunnallaan puolustaneet. Varmaan liitoksessa toimittiin lain mukaan, mutta voi kysyä, oliko se oikeudenmukaista? Asia kalvaa minua edelleen, mutta sen kanssa on vain elettävä.

. Ongelmat ovat samat oli iso tai pieni Kuntaliitos Kurikan kanssa alkoi niin, että heti tartuttiin käytännön arkisiin asioihin. Jalasjärven lähipalvelut, kuten terveysasema, lukio ja uimahalli ovat säilyneet – ainakin toistaiseksi.

– Ja toivottavasti säilyykin, ja silloin pitää puhua lähipalveluista Etelä-Pohjanmaan mittakaavassa eikä verrata tilannetta johonkin Lappiin, Koskela sanoo.

. Toisaalta, isossa kaupungissa ongelmat ovat olleet suunnilleen samat, mitä oli Jalasjärvelläkin, ja joihin se oli itsenäisenäkin varautunut: väki vähenee ja vanhenee, taloutta pitää sopeuttaa, kunnasta koettaa tehdä houkutteleva ja niin edelleen.

– Tiedostin kyllä heti, ettei liitos ole mikään pikavoitto.

. Kolmen keskuksen kunta on hankala Koskela johti yhdistyneen kunnan valtuustoa kauden 2017-2021 ja näki, mikä on hankalinta.

– Se on se, että kolmen keskuksen kuntaa on tosi työlästä hallinnoida ja kehittää.

Jalasjärveä ennen Kurikkaan oli liittynyt Jurvan kunta 2009.

. – Jurva ja Kurikka olivat taistonsa käyneet 2016 mennessä, jolloin me liityimme. Sitten piti aloittaa taas alusta toimintojen ja asioiden yhteensovittaminen.

Kuntalaisilla oli ja on Koskelan mukaan edelleen vahva vanha paikallisidentiteetti.

. – Nyt voi sanoa, että tiukimmat sovittelut on Jalasjärven ja Kurikan välillä käyty. Puheenjohtajana koetin pitää huolta siitä, että valtuusto on aina päätöksentekokykyinen, eikä mikään puoluepoliittinen tai taajamien välinen nokkapokka halvaannuta sitä. Itsenäisenä ollessa oli sikäli helpompaa, että kuntavaalien jälkeen oli yleensä vain Jalasjärvi-puolue, mutta liitoskunnassa se ei olekaan välttämättä aina niin.

. Säästöjä ei ole juurikaan syntynyt Liitoksen tuomat rahasäästöt Koskela kyseenalaistaa.

– Jos on yksi kuntakeskus ja viranhaltijoita sopivasti eläköityy, säästöjä voi syntyä päällekkäisyyksiä purettaessa. Kuntalaki kuitenkin määrää, että tietyt asiat on vaan tehtävä. Väestön väheneminen on asia, joka vie työkaluja päättäjiltä, vaikka olisi kuinka hyviä ideoita.

. Päällekkäisyyksien purkamisen yhteydessä Kurikassa on puhuttu muun muassa lukioiden karsimisesta, sillä nyt niin kanta-Kurikassa, Jurvassa kuin Jalasjärvellä on omat lukionsa.

– Aina pitää arvioida kokonaisvaikutukset. Esimerkiksi Jalasjärven yläkoululla ja lukiolla on paljon yhteisiä opettajia, jolloin päteville opettajille saadaan järjestettyä riittävästi työtunteja ja pidettyä opetuksen taso hyvänä. Tällaisiin asioihin pitää päättäjien perehtyä.

. Jalasjärven Hirvijärven alakoulun johtajana työskentelevä Koskela ei ole enää kuntapolitiikassa mukana, ja suhtautuu kaikesta menneestä huolimatta luottavaisesti Kurikan tulevaisuuteen.

– Koulumaailmassa näen kirkassilmäisiä lapsia joka päivä luokan täydeltä, joten en voi olla pessimisti. Latu on valittu, ja nyt vaan hiihdetään eteenpäin.

. "Päätöksiä tehdään kulloisessakin ajassa" Pitkään Kurikan kuntapolitiikassa toiminut kantakurikkalainen Voitto Parkkonen (sd.) kannatti aikoinaan Kurikan-Jalasjärven kuntaliitosta, kuten koko Kurikan demarien valtuustoryhmä. Parkkonen sanoo, että päätöksiä tehdään aina kulloisessakin ajassa, ja liitos kyllä kannatti, vaikka ongelmia on kieltämättä ollut.

. Liitospäätöstä vauhditti kurikkalaisten näkökulmasta aikoinaan Paras-lainsäädäntö, joka edellytti 20 000 asukkaan väestöpohjaa omalle terveyskeskukselle.

– Emme olisi saaneet sitä asukasmäärää kasaan ilman Jalasjärveä. Kävimme silloin keskusteluja jopa Teuvan kanssa kahteenkin eri otteeseen, mutta he eivät sitten halunneet jatkaa, Parkkonen muistelee.

. Kantakurikkalaiset olleet myös kriittisiä Parkkonen on aina ollut sitä mieltä, että Suomessa on liikaa kuntia.

– Kun päästäisiin edes 200:aan, tai sataan kuntaan. Kysyin kuntaministeri Sirpa Paaterolta viime vuonna, edistetäänkö liitoksia, ja hän sanoi, ettei ainakaan tämän hallituksen aikana. Kuitenkin jäin siihen käsitykseen, että jotakin on ehkä valmisteilla.

. Jalasjärvi-liitoksesta on napistu kanta-Kurikassakin, kuten aikoinaan Kurikan-Jurvan liitoksestakin. Yleensä kriitikot vetävät esiin Jalasjärven 35 miljoonan JAKK-velan maksamisen.

– Moni on sanonut, että olisi vaan pysytty omana kuntana. En kuitenkaan halua olla jälkiviisas. Huonoa siinä päätöksenteossa oli se, että se tehtiin kesken valtuustokauden, mutta ilmeisesti valtion taholta oli kovaa painetta Jalasjärvelle JAKKin ongelmien takia. Jalasjärveläisten mielestä se oli pakkoliitos, vaikka valtioneuvosto puhui vapaaehtoisuudesta.

. Suurella Kurikalla on joka tapauksessa Parkkosen mielestä paljon ”leveämmät hartiat” hoitaa asioita.

– Väitän myös, että Jalasjärvi on hyötynyt liitoksesta. Sitä taas en osaa arvioida, kuinka paljon parempi tai huonompi Kurikka olisi nyt ilman liitosta.

Kolmen vanhan kunnan sulauttaminen yhdeksi ei ole ollut kivutonta. Vanhat kuntaidentiteetit kummittelevat taustalla. Sivullinen ehkä sanoisi, että aina pitää olla kolme piparia pöydässä.

. – Kyllä tässä muutama valtuustokausi menee, ennen kuin on kunnolla päästy asioista yli ja sulauduttu.

. Lähipalvelut joka taajamassa on toistaiseksi turvattu. Fortumin ja Nesteen osakkeista saatuja jopa yli kymmenen miljoonan euron vuotuisia osinkorahoja on käytetty kaikkien liitoskuntalaisten hyväksi. Osingoilla on käytännössä subventoitu veroprosenttia 2-3 prosenttiyksikön verran. Niin se oli Parkkosen mukaan jo silloin, kun Kurikka eleli yksin.

– Ja se on aivan oikein.

. Palvelujen keskittyminen vääjäämätöntä Kuntaliitoksen tuomia säästöjä on Parkkosen mukaan vaikea osoittaa.

– Henkilöstökulut ovat jonkin verran vähentyneet. En oikein näe, että muutosneuvottelujen kautta voitaisiin väkeä vähentää. Pitäisi ensin päättää se, mitä ei-lakisääteisiä palveluja vähennetään tai lakkautetaan ja sitä kautta hakea säästöjä henkilöstömenoihinkin.

. Jotkut palvelut keskittyvät Parkkosen mielestä vääjäämättä kanta-Kurikkaan. Sote-keskukseen kaupunki on satsannut paljon rahaa, ja sen oletetaan säilyvän. Tosin sen, kuten taajamien terveysasemienkin, kohtalo on nyt hyvinvointialueen käsissä.

. Yksi kuuma säästökohde ovat koulut. Parkkonen johtaa kouluverkkotyöryhmää, jonka edessä on karuja lukuja.

– Tuulinen paikka, mutta ei huimaa yhtään. Jos meillä syntyy 120 lasta vuodessa, niin tarvitaan karkeasti kuusi koulua: Jurvaan yksi, Kurikkaan kolme ja Jalasjärvelle kaksi. Se on siinä. Jos meillä on nyt kolme lukiota, niin jossakin vaiheessa on yksi, ja se on meidän mahtavalla kampuksella. Tiedän kyllä, että nämä ovat vaikeita asioita.

. Ja vielä, Parkkosen mukaan Kurikkaan riittää yksi hyvä kunnan uimahalli.

– Valtuuston enemmistön päätös on nyt se, että Jalasjärvelläkin uimahalli säilyy, jos sen uusimiseen saadaan valtionapua. Tyydyn kyllä tähän päätökseen, mutta siitä voi aiheutua valituksia ja viivästyksiä, jolloin kustannukset taas nousevat.

. Paljon on myös yhteistä hyvää Kurikan tulevaisuuden suhteen Parkkonen on luottavainen. Kun sote-asiat ovat pois, kaupunki voi keskittyä muihin tärkeisiin asioihin.

Paljon yhteistä hyvää on jo nyt olemassa. Esimerkiksi maksuton päivähoito ja yli 65-vuotiaille liikuntasetelit kuntosaleille ja melko ruhtinaalliset yksityistieavustukset. Jalasjärven myötä Kurikka sai monta merkittävää yritystä ja osaamista muun muassa elintarvike- ja maataloussektorilla.

. – Kaupungin velkamäärä on nyt korkea, mutta jos alkaisimme myydä osakkeita hyvään aikaan, äkkiä ne velat olisi maksettu, sanoo Parkkonen ja viittaa kaupungin noin 300 miljoonan euron osakesalkkuun.

Jos joku kunta haluaisi liittyä Kurikkaan, Parkkonen harkitsisi asiaa hyvin tarkasti.

. – Joku kysyi taannoin, että mitä jos Ilmajoki liittyisi? Sanoin, ettei se liity, mutta Koskenkorvan kylän minä voisin ottaa. Samalla voitaisiin vaihtaa kunnan nimi Koskenkorvaksi. Se olisi hyvä brändi, Parkkonen nauraa.

. Fakta: Kurikka-Jalasjärvi kuntaliitos . Kurikka-Jalasjärvi kuntaliitos tapahtui vuoden 2016 alussa. Äänestykset liitoksesta käytiin valtuustoissa keväällä 2014.

Kurikassa liitosta kannatettiin äänin 29-14 ja Jalasjärvellä äänin 22-13.

Jalasjärvellä äänestettiin myös vaihtoehtoisesti liittymisestä Seinäjokeen, mutta ehdotus kaatui äänin 23-12.

Jalasjärvellä äänestettiin samassa kokouksessa aivan ensimmäiseksi siitä, siirretäänkö päätöksentekoa liitosasiassa, mutta se kaatui äänin 20–15.

. Juttu on osa sarjaa, jossa perehdytään Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kuntaliitoksen läpikäyneiden alueiden elämään.

Kirjaudu sisään

Kuntaliitos: Kurikka-Jalasjärvi liitos jätti mielipahaa, mutta latu on valittu ja nyt hiihdetään – "Kolmen keskuksen kuntaa on tosi työlästä johtaa ja hallinnoida" – Katso video!

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje