Kuntaliitos: Vaasa on yhä kahdessa palassa, mutta vähäkyröläiset sovittivat arkensa kaupungin kainaloon - Katso video

Vähästäkyröstä tuli osa Vaasaa kymmenen vuotta sitten.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana Anne-Marie Viinamäki (uv.) oli yksi vuoden 2013 alusta toteutuneen kuntaliitoksen voimakkaimmista moottoreista. Kunnanvaltuutettu Merja Rintamäki (kesk.) kuului puolestaan asian sinnikkäimpiin vastustajiin. Hän vei liitospäätöksen jopa hallinto-oikeuden puntariin.

Tasavuoden kunniaksi on hyvä kysyä, miltä viime vuosikymmenen alun tapahtumat nyt maistuvat ja miltä elo ison naapurin kanssa on tuntunut.

. Anne-Marie Viinamäki kertoo, että hänelle kymmenen vuoden takaisten päätösten ja tapahtumien läpikäynti on ollut tärkeää.

– Olen miettinyt, olisiko pitänyt tehdä jotakin toisin. Eteeni ei ole tullut mitään, minkä vuoksi minun pitäisi katua päätöstäni. Uskoin ja luotin, että liitos on hyvä asia. Seison sen takana edelleen.

Viinamäki kertoo saaneensa nopeasti liitoksen jälkeen konkreettisen todistuksen, että valittu tie on oikea. Hän ehti työskennellä yli 30 vuotta Merikaarron koululla, pitkään rehtorina. Eläkkeelle Viinamäki jäi viime vuoden elokuussa.

– Näin omassa arjessani, että koulumaailmassa tapahtui harppaus. Meidät otettiin tasavertaisina kouluina mukaan Vaasan perusopetukseen. Koskaan ei sanottu, että te siellä ja me täällä. Opetukselle tärkeät resurssit olivat tasavertaiset muiden koulujen kanssa.

. Viinamäki sanoo uskovansa tai vähintäänkin toivovansa, että tilanne on ollut sama muilla hallinnonaloilla.

– En ole ainakaan kuullut vastakkaista viestiä. Aina nousee esiin kriittisiä kantoja, mutta tunnen, että Vähäkyrö on ollut osa Vaasaa ja niin meitä on myös kohdeltu.

. Terveysasema turvattiin neuvottelemalla Toinen konkreettinen hyvä asia on terveysasema. Sen vähäkyröläiset saivat mukaan liitossopimukseen.

Vanha sisäilmaongelmia aiheuttanut terveyskeskus purettiin ja tilalle nousi uusi rakennus. Viinamäen mukaan Vaasa piti kaikki lupauksensa, joista liitossopimuksessa päätettiin.

– Vaasan kaikkien muiden terveysasemien toiminta on siirretty keskussairaalan h-taloon. Terveasema on meille todella tärkeä juttu, josta meidän pitää olla kiitollisia. Jos käyttöön olisi jäänyt vanha rakennus, aseman toiminta olisi varmasti lakkautettu.

Sosiaali- ja terveyssektori on nyt hyvinvointialueiden hallinnassa. Vähänkyrön terveysaseman tulevaisuudestakaan ei päätä enää Vaasa.

– Toivoa tietenkin sopii, että aseman toiminta jatkuu. Lopettaminen ei olisi viisasta.

. Viinamäki myöntää, että aina voi tietenkin jossitella itsenäisen Vähänkyrön pärjäämisestä.

– Kukaan ei osaa varmasti vastata, olisiko meillä tyytyväinen oma kunta vai eläisimmekö nyt tosi ankeita aikoja kriisien täyttämässä nykymaailmassa.

Viinamäki kallistuu vahvasti jälkimmäiselle kannalle, sillä Vähäkyrö oli velkaantunut rajusti jo kymmenen vuotta sitten ja rahahuolet painoivat muutenkin.

– Helsingin herrat mustissa vaatteissaan ja hatuissaan olisivat tulleet sanomaan, että te ette pärjää, teidät liitetään. Silloin ei olisi enää neuvoteltu, vaan käsketty.

. Kun Viinamäeltä kysyy, mitä huonoa kuntaliitos on tuonut, hän pukee konkreettisen esimerkin "kehitysehdotukseksi".

– Vähänkyrön asunto- ja yritystonttien markkinointia pitäisi lisätä ja parantaa. Meillä on Kyrönjoen varrella mahtavia alueita ja isoja tontteja.

. Kolmas kuntaministeri näytti vihreää Mutta palataan reilun kymmenen vuoden takaiseen aikaan. Mitkä ovat päällimmäiset muistot neuvotteluvuosista?

– Aika oli vaativaa ja rankkaa. Vastuu oli hirmuinen, mutta piti vain luottaa omaan ajatusmaailmaansa, että näin on parasta kuntalaisten kannalta. Aivan käytännön työtäkin oli paljon, kun piti selvittää, tutkia ja pohtia eri vaihtoehtoja.

Viinamäki kuului luonnollisesti myös kunnan delegaatioihin, jotka vierailivat tiuhaan vaihtuneen kuntaministerin pakeilla. Tunteet menivät ylös ja alas.

– Kahdella ensimmäisellä kerralla vastaus oli kielteinen. Keskustan ministerit Mari Kiviniemi ja Tapani Tölli näyttivät punaista valoa, koska meillä ei ollut Vaasan kanssa yhteistä maarajaa. Kolmannella käynnillä kokoomuksen kuntaministeri Henna Virkkunen näytti sitten vihreää.

Vaasa on ainoa liitoksella syntynyt kunta, joka on kahdessa palassa. Jyväskylä ja Säynätsalo ovat "kasvaneet yhteen" myöhemmillä liitoksilla.

. Liitoksella oli eniten kannattajia kirkonkylältä Merikaartoon ulottuvalla alueella eli lähinnä Vaasaa. Vastustus oli laajinta Tervajoella. Viinamäen koti oli ja on edelleen Merikaarrossa.

Hän kertoo, että yhteydenottoja tuli sekä puolesta että vastaan.

– Voimakkaitakin vaikutusyrityksiä oli, mutta en kokenut painostusta, saati häiriköintiä. Kukaan ei mennyt henkilökohtaisuuksiin. Koko ajan piti kuitenkin seistä molemmat jalat tukevasti maassa.

Viinamäki ei koe, että välit olisivat katkenneet yhteenkään kanssaihmiseen.

– Tai sitten olen niin sinisilmäinen, etten ole huomannut, hän naurahtaa.

. Kukaan ei mennyt henkilökohtaisuuksiin. Koko ajan piti kuitenkin seistä molemmat jalat tukevasti maassa. Anne-Marie Viinamäki . Viinamäen mukaan nykyään kuntaliitos vilahtelee kadunihmisten keskusteluissa enää ani harvoin, jos ollenkaan.

– Varmaan kaksi tai kolme vuotta liitoksen jälkeen vastustajat toivat kriittisiä kantojaan edelleen julki, mutta nykyään ainakin omiin korviini kuuluu enää normaalia mielipiteiden ilmaisua asiassa kuin toisessakin kuten kanta-Vaasassakin. Liitos on tätä päivää ja sen mukaan eletään.

Miten Vähässäkyrössä asuvat esittelevät nykyään itsensä? Kerrotteko olevanne vaasalaisia?

– Tämä on todella vaikea kysymys. Uskon ja oletan, että monet painottavat olevansa vähäkyröläisiä vaasalaisia.

. Hiirikosken kohtalo hiertää yhä Merja Rintamäki myöntää olevansa edelleen katkera reilun kymmenen vuoden takaisista tapahtumista.

– Minun ja varmasti monen muunkin vähäkyröläisen mielestä kunta ajettiin Vaasan syliin. En pitänyt menettelytavasta ja siksi tein kaiken voitavani valituksineen.

. Pahin kanto kaskessa oli ja on Hiirikosken Energia. Vähänkyrön oma sähköyhtiö fuusioitiin liitoksessa Vaasan Sähköön.

– Kukaan ei tietenkään pysty kertomaan faktaa, mitä yhtiöstä olisi saatu vapailla markkinoilla. Hulluimmat arvelut puhuivat jopa 35 miljoonasta eurosta. Yhdistymissopimuksen viitteellinen potti valtionosuuksineen oli 21 miljoonaa euroa, josta Hiirikoski oli noin 15 miljoonaa.

Rintamäki sanoo, että Vaasa piti toki sopimuksen lupaukset, mutta ne toteutettiin vähäkyröläisten omilla rahoilla.

– Jos olisimme myyneet lypsävän lehmämme, olisimme itse voineet rakentaa uuden terveyskeskuksen ja kouluja sekä rempata muita rakennuksia.

. Vaasa piti toki sopimuksen lupaukset, mutta ne toteutettiin vähäkyröläisten omilla rahoilla. Merja Rintamäki . Rintamäki korostaa, ettei hän ollut naiivi elävän elämän edessä. Kunnan itsenäisyys ei olisi kestänyt ikuisuuteen. Välivaiheena hän kannatti Kyrönmaan liitosta.

– Väitän, että olisi ollut sekä Vaasalle että Kyrönmaan kunnille parempi, että me pienet olisimme olleet yhdessä vaikkapa viisi vuotta ja sitten tulleet valmiimpana kimppana Vaasan syliin.

Hän lisää, että Kyrönmaan kuntien kanssa neuvotteluja kävivät ihmiset, joilla oli taakkoja 1970-luvun kansanterveystyön kuntayhtymän ajoilta.

– Olisin halunnut nähdä, että nuoremmat päättäjät olisivat vieneet meidät ensin esiavioliittoon.

. Toinen kivi kengässä on kansanäänestys, joka Vähässäkyrössä tehtiin liitoksesta. Äänestys päättyi vastustajien muutaman äänen voittoon.

– Äänestys oli petos tai vähintään petturimainen teko kuntalaisia kohtaan. Tulosta ei kunnioitettu, vaan alettiin puhua neuvoa-antavasta äänestyksestä, kun tulos ei noudatellutkaan liitoksen kannattajien ennakko-odotuksia.

. Nykyhetkessä ei kannata enää märehtiä Rintamäki sanoo, ettei hän kadu mitään tuolloin tekemäänsä. Hän lisää, että jos rahaa olisi ollut enemmän, asiaa oli voitu puida aina korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka.

– Tein, mitä yksi ihminen pystyy. Ihmiset eivät useinkaan uskalla kertoa kantaansa, kun asia on päällä. Jälkikäteen olen saanut kiitosta ja kukkia. Kun liitos tapahtui, en voinut kuin nostaa kädet pystyyn, mutta olin yrittänyt.

Rintamäki kertoo, että taistelun tuoksinassa vastapuoli tuli iholle, muttei sen alle.

– Politiikassa on aina selkään puukottajia. Olen vankkumaton pohjalainen akka. Kun tiedän olevani faktaperustein matkassa, en kovin vähästä hetkahda. Toki jossakin tulee aina raja vastaan, mutta niin ilkeäksi peli ei mennyt.

. Yhdessä yössä Vaasalle tuli sata lehmää ja muutama sata sikaa. Merja Rintamäki . Rintamäki kokee, että liitoksen tärkein saavutus oli Vähänkyrön aluelautakunnan saaminen. Työ jatkuu edelleen oman budjetin raameissa.

– Aluelautakunnan rooli Vähänkyrön arjessa on ollut erittäin tärkeä. Lautakunta on tuonut paikallistason näkemystä ja osaamista alueen kehitykselle. Vaasan päättävissä elimissä, kuten lautakunnissa, vähäkyröläisiä on usein vain yksi. Äänen saa kuuluville, mutta matka päätöksentekoon on pitkä.

. Vaasa oli Rintamäen mielestä valmistautunut heikoimmin Vähänkyrön maaseutumaisten elinkeinojen vastaanottoon.

– Yhdessä yössä Vaasalle tuli sata lehmää ja muutama sata sikaa. Suhtautumisen vaikeus näkyi muun muassa lupien haussa. Viljelijöillä oli menossa rinnakkaisia prosesseja esimerkiksi ely-keskuksen kanssa. Kaupungin virkamiesten oli vaikea tajuta, että päivämäärät on tarkoitettu noudatettaviksi. Viljelijöille aiheutui turhia kustannuksia.

Viinamäen lailla Rintamäki ottaa kantaa tonttipolitiikkaan.

– Kymmenessä vuodessa kaupunki on saanut myytyä Vähästäkyröstä muutaman tontin, vaikka rakennuspaikat joen varressa ovat upeita.

. Rintamäki korostaa, että hänen negatiiviset ajatuksensa kohdistuvat vain historiaan. Nykyhetkeä hän elää hyvillä mielin. Oman työpaikan ikkunasta näkyvät Vaasan tori ja Vapaudenpatsas.

– Elämme nyt tätä päivää. Kenenkään ei kannata tuhlata energiaansa märehtimällä tai murehtimalla menneitä. Tein aikoinaan mitä voin. Nyt ei enää kannata takoa päätä seinään, vaan tehdä työtä itäisen kaupunginosan eteen.

Rintamäen mukaan kuntaliitos nousee enää ani harvoin keskusteluihin esimerkiksi marketin käytävillä.

– Uskon, että ihmiset ovat sopeutuneet. Ei pelkkä liitos tämän päivän elämiseen paljon vaikuta. Tässä maailmassa tapahtuu isolla syklillä niin valtavia asioita.

Rintamäki kertoo tulevansa Vaasan Vähästäkyröstä.

– Esittelytapoja on monia. Osa puhuu vain Vaasasta, mutta hieman iäkkäämpi väki pelkästään Vähästäkyröstä.

. Fakta Näin Vaasan ja Vähänkyrön liitos eteni

Vähänkyrön kunnanvaltuusto päätti 21.tammikuuta 2010 äänin 15-12 esittää kuntaliitoksen selvittämistä Vaasan kanssa. Vaasa vastasi maaliskuussa myöntävästi.

Vähässäkyrössä pidettiin 15. toukokuuta 2011 neuvoa-antava kansanäänestys, joka päätyi käytännössä tasatulokseen. Liitosta vastustaneet voittivat 13 äänen erolla 1 129-1 116. Äänioikeutetuista 63,8 prosenttia kertoi mielipiteensä.

Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi 27. kesäkuuta 2011 yksimielisesti yhdistymissopimuksen. Samana päivä Vähänkyrön kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen äänin 18-9. Samalla päätettiin lähettää valtiovarainministeriölle esitys erityisen kuntajakoselvityksen tekemisestä. Mukana oli myös Mustasaari, koska Vaasalla ja Vähälläkyröllä ei ollut eikä ole vieläkään yhteistä maarajaa.

Kuntajakoselvittäjäksi valitun Harry Bondaksen esitys yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus hyväksyttiin 30. tammikuuta 2012 Vaasan kaupunginvaltuustossa yksimielisesti. Vähänkyrön kunnanvaltuustossa äänet jakautuivat yhdistymisen puolesta jälleen 18-9.

Valtioneuvosto hyväksyi kuntaliitoksen 14. kesäkuuta 2012. Touko-kesäkuussa 2012 Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi kunnanvaltuutettujen Merja Rintamäen ja Annikki Rautamäen tekemät valitukset. Vähänkyrön kunnanvaltuusto kokoontui 13. joulukuuta 2012 viimeistä kertaa. Tunnelmat olivat haikeat.

Lähteet: Vaasan kaupunki, Pohjalainen

. Juttu on osa sarjaa, jossa perehdytään Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kuntaliitoksen läpikäyneiden alueiden elämään.

Kirjaudu sisään

Kuntaliitos: Vaasa on yhä kahdessa palassa, mutta vähäkyröläiset sovittivat arkensa kaupungin kainaloon - Katso video

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje