Kuntien talousarvioissa paljon kysymysmerkkejä – Moni kunta Etelä-Pohjanmaalla pääsee silti reippaasti plussalle

Kuntien talousarvioita vuodelle 2023 on valmisteltu uudessa tilanteessa. Käytettävissä on pienempi rahasumma kuin aikaisemmin, mutta samalla myös vastuut pienenevät kun sote-asiat siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden vastuulle.

. Kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosenteista vähennettiin ensi vuodelle 12,64 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan kuntien veroprosentit vuodelle 2023 vaihtelevat 8,36 ja 9,86 prosentin välillä.

Myös osa valtionosuuksista siirtyy hyvinvointialueelle. Muutos näkyy muun muassa talousarvion laadinnassa.

– Alavudella sote-palvelut on aiemminkin järjestänyt kuntayhtymä ja sote-kulut on sille maksettu könttäsummana. Muutos talousarviotyössä ei siis ole niin suuri kuin kunnissa, jotka ovat itse järjestäneet sote-palvelunsa, toteaa Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki .

Heinämäki sanoo kuitenkin toivovansa muutoksesta ennakoitavuutta. Vaikka sote-kulut on jo aiemmin maksettu yhtenä palvelumaksuna, ovat kustannukset nousseet vuoden aikana toteutuneiden kulujen mukaiseksi.

– Esimerkiksi vuonna 2021 kustannukset nousivat ja samoin näyttää käyvän tämän vuoden osalta. Kun sote-kulut eivät ole enää kuntien budjeteissa, vältytään tällaisilta yllätyksiltä.

. Kaksi kuntaa miinuksella Etelä-Pohjanmaan 18 kunnan talousarvioista vain kaksi ennakoi miinusmerkkistä tulosta vuodelle 2023. Alavus on painumassa pakkaselle 686 000 euroa ja Kurikka 3,9 miljoonaa.

Kurikan vs. talousjohtaja Margit Tammelin perustelee kaupungin tulosta vaikealla taloustilanteella.

– Kaupungin taloutta heikentää kiihtyvä inflaatio ja korkotason nousu. Kaupungin talousarvio on laadittu varovaisuuden periaatteella siten, että verotulojen ja valtionosuuksien rinnalla on huomioitu ainoastaan arvio Neste Oyj:n osinkotuotoista. Kaupungin käyttötalouden ja rahoituksen riippuvuus Fortum Oyj:n ja Neste Oyj:n osinkotuotoista tulee nyt entistä vahvemmin näkyviin, kun kunnallisveroprosenttia leikataan ja valtionosuuksia siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle, Tammelin toteaa.

Tammelinin mukaan rakenteelliset muutokset ovat tulevina vuosina välttämättömiä Kurikan alijäämäisen kehityksen katkaisemiseksi.

. Kaupungin käyttötalouden ja rahoituksen riippuvuus Fortum Oyj:n ja Neste Oyj:n osinkotuotoista tulee nyt entistä vahvemmin näkyviin. Margit Tammelin, rahoitusjohtaja, Kurikka . Alavuden miinusmerkkiseen tulokseen Heinämäki näkee muutamia perussyitä.

– Emme ole halunneet alibudjetoida. Käyttötaloudessa on tehty perusteellista työtä. Investointiosaan on varattu muun muassa uuden teollisuusalueen infran rakentaminen. Alueen kaavoitus on vielä kesken eikä ole varmaa, päästäänkö sitä rakentamaan vuoden 2023 aikana.

Kaupungin taloustilanteessa näkyy vahvasti se, että laajalle levittäytyneessä kaupungissa on lukuisia toimipisteitä ja niitä on myös hajasijoitettuna väistötiloihin.

– Kaupungin kokoon nähden toimipisteitä on paljon. Kouluverkkoon ei ole tulossa rakenteellisia uudistuksia, mutta ensi vuoden syksyllä valmistuva päiväkodin laajennus vähentää pienten ryhmäperhepäiväkotien määrää.

. Alavuden verotuloihin vaikuttaa paljon se, että vaikka työllisyysaste on hyvä, on työikäisiä suhteessa lapsiin ja ikäihmisiin vähän. Ikääntyminen on ollut nopeampaa kuin useissa vertailukunnissa.

– Lisäksi keskitulo on alhainen, joten myös tuloverokertymä on matala. Kuten koko Etelä-Pohjanmaalla, on koulutustaso myös Alavudella matala. Se heijastuu suoraan palkkatasoon ja siihen, että korkeasti koulutettuja työntekijöitä tarvitsevat yritykset hakeutuvat muualle, Heinämäki sanoo.

Nopeaa parannuskeinoa tilanteeseen ei Heinämäen mukaan ole olemassa, mutta työtä tilanteen muuttamiseksi tehdään jatkuvasti.

– Etätyö luo mahdollisuuksia korkeasti koulutetuille, jotta he voivat halutessaan asua maalla. Lisäksi maakuntakorkeakoulun kanssa kehitetään opiskelumahdollisuuksia, joissa ihmiset voivat kouluttautua työn ohessa ja muuttamatta pois kotipaikkakunnaltaan.

. Isojoella kippisteltiin lokakuussa lainattomuudelle Pieni Isojoen kunta erottuu kuntien talouslukutaulukossa sillä, että siellä lainakanta on pyöreä nolla. Tilanne on koko maahankin verrattuna harvinainen, kunnanjohtaja Juha Herralan mukaan samaan pääsee vuosittain 1–3 kuntaa koko Manner-Suomessa.

– Lokakuun kunnanvaltuustossa kippisteltiin asian kunniaksi. Lainojen maksu oli asetettu vuode tavoitteeksi ja siihen päästiin, Herrala sanoo.

Vahva talous on Herralan mukaan seurausta monen vuoden pitkäjänteisestä työstä. Kouluverkkopäätökset on tehty jo 2000-luvun alkupuolella, korvausrekrytointeja on tehty mahdollisimman vähän ja monella viranhaltijalla on tuplarooli.

– Talouspolitiikkaa on tehty järkevästi, mutta ei kurjistaen. Tekemämme kyselyn mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin, tosin tulevasta kannetaan pientä huolta.

. Talouspolitiikkaa on tehty järkevästi, mutta ei kurjistaen. Juha Herrala, kunnanjohtaja, Isojoki . Isojoen talousarviossa ensi vuoden tulos on plussalla 140 000 euroa. Investointeja kunta tekee miljoonalla.

– Isompia hankkeita ei ole nyt menossa. Listalla on monia asioita, mutta ne ovat pieniä. Olemme valmistelemassa kiinteistösuunnitelmaa, tulevaisuudessa investointeja kiinteistöihin on tulossa enemmän. Lainanotto ei kuitenkaan ole ensi vuoden suunnitelmissa, investoinnit rahoitetaan kassasta.

. Herralan mukaan Isojoella on panostettu vahvasti myös ikäihmisten hoivaan. Muuttamalla ympärivuorokautisen hoivan paikkoja senioriasumiseen soveltuviksi vuokrakodeiksi on saatu aikaan isoja säästöjä.

– Aivan kiinni terveysasemassa on vanhusten asuntoja. Kun palvelut ovat lähellä, moni selviää kotihoidon tuella. Ikäihmiset ovat sanoneet pitävänsä tästä mallista.

Kotona asumisen estää Herralan mukaan lähinnä vain muistisairaus.

– Panostuksia kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn on tehty paljon. On ohjattuja kuntosaliryhmiä ja ohjattua toimintaa kylillä. Parempi kunto mahdollistaa kotona asumisen pidempään.

. Yhteinen huoli tulevasta Vaikka suuri osa eteläpohjalaisista kunnista on talousarvionsa mukaan tekemässä positiivisen tuloksen vuonna 2023, on kuntien johtohenkilöillä yhteinen huoli tulevasta.

– Etenkin suunnitelmavuosien osalta tulevaa on pohdittu merisumun vallitessa. Hyvinvointialueiden rahantarpeiden vaikutusta kuntien valtionosuuksiin ei tiedetä vielä tarkasti, Herrala toteaa.

Isojoella tulevaa on pyritty ennakoimaan muun muassa teollisuusalueiden kaavoituksilla. Tuulivoima on jo nyt merkittävä kiinteistöverojen lähde kunnalle.

Herrala sanoo toivovansa tulevalta hallitukselta pitkän aikavälin päätöksiä kuntien rahoitukseen. Muutoksia on nyt ollut paljon ja lisää tulee, kun työvoimapalvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuonna 2025.

– Toivottavasti heti sen jälkeen ei tule lisää uudistuksia. Nyt on tehty intensiivistä työtä jo pitkään.

. Myös Alavuden Heinämäki toivoo tulevaisuudelta ennakoitavuutta ja tasaisuutta. Ensi vuodelle niitä ei kuitenkaan ole vielä luvassa.

– Kaikilla on isoja kysymyksiä muun muassa energian hinnan vuoksi. Taloustilanne vaikuttaa myös kuntien sijoitusvarallisuuteen.

Kirjaudu sisään

Kuntien talousarvioissa paljon kysymysmerkkejä – Moni kunta Etelä-Pohjanmaalla pääsee silti reippaasti plussalle

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kuntien talousarvioissa paljon kysymysmerkkejä – Moni kunta Etelä-Pohjanmaalla pääsee silti reippaasti plussalle

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje