Kuorasjärven tila on merkittävästi heikentynyt, sanoo yksi, kun toisen mukaan se on yhä hyvä – Tuleva yleisötilaisuus pohtii järven asioita

Alavuden Kuorasjärven tilasta ja tulevaisuudesta on haussa linjauksia. Kuorasjärvi sijaitsee Alavuden Sydänmaan kylän itä- ja pohjoispuolella, ja eteläosiltaan järvi on varsin lähellä valtatietä 18.

Kuorasjärvi ry järjestää ensi lauantaina yleisötilaisuuden, jossa puntaroidaan järven ekologista tilaa. Säännöstelystäkin olisi keskustelua luvassa.

Yhdistyksen puheenjohtaja, diplomi-insinööri Olli Keski-Saari näkee, että järven tila on "merkittävästi heikentynyt viimeisen 50 vuoden aikana".

– Pääsyy tähän on ollut ulkoisen ravinne-, humus- ja kiintoainekuormituksen lisääntyminen. Sen keskeisiä syitä ovat olleet 1970-luvulta asti tulvasuojelun nimissä tehdyt merkittävät vesistöjärjestelyt ja säännöstely, metsien ja nevojen ojittaminen sekä peltoviljely järven kaakkoispuolisella valuma-alueella.

– Ilmeisesti pienempiä tekijöitä ovat olleet vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen jätevedet, hän lisää.

Tällä hetkellä ei Keski-Saaren mukaan vielä ole yksimielisyyttä siitä, miten iso merkitys Kuorasjärvelle on ollut yläpuolisen valuma-alueen turvetuotannon vesistöpäästöillä.

Kuorasjärven rantamailla on Keski-Saaren mukaan vakituista asutusta arviolta 20–30 kiinteistöä ja vapaa-ajankiinteistöjä on 450–500.

. Säännöstelylupaan haussa muutos Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ely) summaa, että Kuorasjärven säännöstelyluvan mukaan järven vedenpinta on laskettava kevättulviin varautumiseksi 15. maaliskuuta mennessä noin 40 senttiä tavanomaista kesävedenpinnan tasoa alemmaksi.

– Tällä lailla järveen tehdään varastointitilaa lumien sulamisvesille. Tarkoituksena on, että sulamisvedet nostavat vedenpinnan takaisin normaalille kesätasolle. Nurmonjoen säännösteltyjen järvien avulla hillitään samalla osaltaan myös Lapuanjoen tulvatilannetta, kun tulvahuipun aikana kerätään vesiä järviin.

. Haukilehto lisää, että vähälumisen talven jälkeen nykyisten lupaehtojen mukainen säännöstely voi johtaa siihen, että vedenpinta jää kesäksi normaalia kesävedenpintaa alemmalle tasolle, jos sulamisvesillä ei saada järveä täyteen.

– Säännöstelylupaan aiotaankin hakea kevätalennuksen osalta sellaista muutosta, että vedenpintaa ei tarvitsisi vähälumisina talvina laskea niin alas, vaan kevätalennuksen suuruus ja ajoitus määräytyisivät lumi- ja vesitilanteen sekä vesistöennusteiden perusteella.

Tällä tavoin on pyrkimys varmistaa Kuorasjärven vedenpinnan nousu normaalille kesätasolle kuivinakin keväinä.

. "Ekologinen tila arvioitu hyväksi" Vesitalousasiantuntija Mika Tolonen ely-keskuksesta tietää, että Kuorasjärvi on Lapuanjoen toiseksi suurin luonnonjärvi ja kuuluu mataliin runsashumuksisiin järviin.

– Kuorasjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi kahtena viimeisimpänä luokittelukautena vuosina 2006–2017 kerätyn aineiston perusteella. Vesi on kohtalaisen vähäravinteista, ja myös klorofylli-, vesikasvillisuus- ja kalastotietojen valossa järvi on melko hyvässä kunnossa.

Sinilevä- ja koristeleväkukintoja esiintyy kuitenkin ajoittain. Vaikka Kuorasjärvi on tilaltaan alueen parhaimmistoa, on sekin ollut Tolosen mukaan luonnontilassa nykyistä karumpi ja kirkkaampi.

– Monen muun järven tavoin Kuorasjärveen kohdistuu muun muassa haja- ja humuskuormituksesta johtuva uhka. Kuormituksen lisääntymistä voidaan torjua minimoimalla valuma-alueella kiintoaineksen ja ravinteiden huuhtoutumista ja liikkeelle lähtemistä veden mukana.

– Lisäksi liikkeelle lähteneet ravinteet ja hiukkaset olisi tarve ottaa kiinni vesiensuojelurakenteiden avulla, vinkkaa Tolonen.

Kirjaudu sisään

Kuorasjärven tila on merkittävästi heikentynyt, sanoo yksi, kun toisen mukaan se on yhä hyvä – Tuleva yleisötilaisuus pohtii järven asioita

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje