Maailmanlaajuinen julkinen merikaapelikartta, The Submarine Cable Map, kertoo, että Pohjanmaan rannikolta lähtee tasan yksi maan rajat ylittävä merikaapeli.
Kyseinen merikaapeli, nimeltään Botnia, on vuonna 1994 käyttöönotettu tiedonsiirtoväylä, joka kulkee Vaasan ja Uumajan välillä. Kaapelin on aikanaan rakennuttanut TeliaSonera. Omistus muuttui, kun Telia myi verkkopalveluita myyvänsä Carrier-liiketoiminnan vuonna 2000. Yhteyden omistaa nykyisin Telian yhteistyökumppani, ruotsalainen verkkoyhtiö Arelion, jonka verkot liikuttavat dataa yhteensä 125 maahan.
Tiedot kaapelista ovat helposti saatavissa internetissä.
Aiemmin suunnitelmissa on ollut toisenkin kaapelin rakentaminen. Vuonna 2017 Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi suunnittelevansa yhdessä Ruotsin kantaverkkoyhtiön Svenska kraftnätin kanssa sähkönsiirtoon tarkoitettua merikaapelia Merenkurkun poikki. Alun perin kaavailtiin, että 800 megawatin sähkönsiirtoyhteys olisi rakentunut vuoteen 2030 mennessä.
Kuudessa vuodessa maailma ja Suomen sähköjärjestelmä ovat kuitenkin muuttuneet, eikä periaatepäätöstä suunnitelmien aloittamisesta ole koskaan ryhdytty toteuttamaan.
– Maayhteydet ovat huomattavasti halvempia rakentaa kuin merikaapelit. Viime vuosina olemme keskittyneet rakentamaan Pohjois-Suomen ja Ruotsin välillä kulkevaa Aurora 1 -sähkönsiirtoyhteyttä ja suunnittelemaan myös pohjoiseen rakennettavaa Aurora 2 -linjaa. Merenkurkun kaapeliyhteys ei ole aktiivisesti suunnittelussa, eikä suunnittelua olla näillä näkymin aloittamassa, kertoo Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikönpäällikkö Mikko Heikkilä.
"Odotus oli, että jotakin tapahtuu"
Merenkurkun ainoan varmaksi tiedetyn kaapelin ohella muutkin ovat mahdollisia, mutta nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa niistä ei haluta pitää isoa meteliä. Näin kertoo Cinia Oy:n kansainvälisen verkkoliiketoiminnan johtaja Taneli Vuorinen.
Cinia on Suomen valtion enemmistöomistama tietoverkko-, kyberturvallisuus- ja ohjelmistopalveluja tarjoava yhtiö.
– Cinialla, kuten muillakin runkoverkkoyhteyksiä tarjoavilla yhtiöillä, on käytössään useita vaihtoehtoisia reittejä, mutta en voi tarkemmin yksilöidä, missä niitä on. On meriyhteyksiä ja on maayhteyksiä, Vuorinen kommentoi yleisellä tasolla.
Kyberturvallisuuden huippuasiantuntija, Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden tutkimusjohtaja Martti Lehto arvioi puolestaan, että Suomea ei helposti katkaista irti kansainvälisistä tietoliikenneyhteyksistä, maailmalle johtava dataverkosto on riittävästi hajautettu.
– Määrätietoinen vihollinen voi tietysti katkoa kaapeleita runsaastikin, mutta pidän hajautusta riittävänä tällä hetkellä, Lehto kertoo.
Lehdon mukaan hajautus on myös kasvamassa, kun pohjoinen, Suomen ja Norjan rajalta lähtevä ja Islannin ja Alaskan kautta Japaniin suuntautuva datakaapeli muutaman vuoden sisällä valmistuu. Kaapelia rakentavat Cinia, amerikkalainen Far North Digital ja japanilainen Arteria.
Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Samoihin aikoihin vaurioitui myös tietoliikenneyhtiö Elisan Viroon johtava datakaapeli.
Texasista tavoitettu Lehto ei yllättynyt viikonlopun tapahtumista.
– En voi sanoa, että juuri tätä olisin osannut odottaa. Odotus kuitenkin oli, että jotakin tapahtuu varmasti, että jollain tavalla tuolta idästä reagoidaan Suomen Nato-jäsenyyteen.
Hänen mukaansa tekojen hyöty on se, että tekijätaho, todennäköisimmin Venäjä, voi osoittaa tapahtumilla kyvykkyyttään.
– Kyllä tekijät ovat tienneet, mitä tekevät ja mitä teoilla saadaan aikaan. He myös tietävät, että me tiedämme, ja tietävät senkin, että asian todentaminen on vaikeaa. Ja siihen he pyrkivätkin, Lehto sanoo.
Kriittisen infrastruktuurin tiedot piilotettu
Suomessa merenalaisen infrastruktuurin tiedot ovat olleet saatavilla sähköisessä muodossa 1990-luvulta alkaen. Käytännössä tiedot olivat tarkkoja, julkisia ja nähtävissä Traficomin Oskari-tietopalvelussa viime kesään saakka.
Kesäkuun alussa Traficom kuitenkin sulki vedenalaiseen infraan liittyvät tiedot. Traficomin mukaan kaapeli- ja putkitietojen osalta on arvioitava uudelleen, onko kaiken tiedon oltava kaikkien saatavilla, vai vain niiden organisaatioiden, jotka tietoa oikeasti tarvitsevat.
Tietoja ei enää saa myöskään journalistisiin tarkoituksiin.
– Turvallisuussyistä emme kuvaa infrastruktuuria koskevia lukumääriä, sijainteja tai merkityksiä tarkemmin, vastataan Traficomilta tietopyyntöön sähköpostitse.
Myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa on kiinnitetty huomiota tietojen avoimuuteen. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan "kriittisen infrastruktuurin tietojen avoin jakaminen arvioidaan uudelleen huomioiden kansallinen turvallisuus".
Sekä Vuorinen että Lehto pitävät muutosta tarpeellisena.
– Nämä olisi pitänyt salata jo aiemmin, tietojen saaminen on ollut vihamieliselle toimijalle liiankin helppoa, Lehto moittii.
Muitakin muutoksia hän toivoisi, esimerkiksi lisäsatsauksia kriittisen infrastruktuurin valvontaan.
– Esimerkiksi sensoreita, jotka ilmoittaisivat välittömästi, jos kaapeleiden läheisyydessä on liikennettä, Lehto sanoo.
Markkinoilla onkin tarjolla Nokia ASN:n tietoliikennekaapeli, joka toimii sensorina koko pituudeltaan ja kykenee aistimaan kaapelin yläpuolella meren pohjassa ja pinnalla liikkuvat laitteet kahden kilometrin leveydeltä. Sensorit ilmoittavat liikkeistä valvontaan välittömästi.
Reaaliaikaisella valvonnalla voitaisiin havaita paremmin myös se, jos kaapeleita kuunnellaan.
– Suurvalloilla on sukellusvenelaivastoineen kyvykkyyksiä kuunnella tietoliikennettä myös vedenalaisesti, Lehto valottaa.
Cinian Vuorinen ei kommentoi sitä, onko merikaapeleiden valvontaa lisätty viikonlopun tapahtumien jälkeen.
– On normaalia, että valvotaan ja seurataan. Normaaliolosuhteissakin valvonta on ympärivuorokautista.
Fakta: Tietoliikenteen merikaapelit
Kansainvälinen tietoliikenne kulkee merenpohjalle vietyjen merikaapeleiden varassa.
Suomesta on useita kansainvälisiä merikaapeleita, muualle Eurooppaan ja maailmaan.
Merikaapeleiden kautta kulkee jopa noin 90 prosenttia kansainvälisestä viestintäliikenteestä.
Kaapeleita katkeaa aika-ajoin. Sabotaasin ja vahinkokatkaisujen ohella kaapelit ovat alttiita myös sään ja merenkäynnin aiheuttamille vahingoille.
Merikaapelin vikaantuessa internetin reititysprotokollat etsivät tietoliikenteelle automaattisesti uuden reitin.
Kaikki tärkeimmät reitit on varmistettu, ja kaapeliyhteyksiä on useita.
Kaapelit ovat alttiita myös salakuuntelulle.
