Lääkäreitä läpi aluevaaleissa – Mukana myös politiikan ensikertalainen

Aluevaalit houkuttelivat ehdokkaiksi lääkäreitä, joista useat keräsivät valtuustopaikkaan oikeuttavan määrän ääniä.

Uusi kasvo politiikassa on Elina Kärnä (kok.), joka valittiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri on tullut ihmisille tutuksi koronauutisoinnista. Kärnä on työskennellyt lääkärinä parikymmentä vuotta.

– Minulle on muodostunut hyvä kuva siitä, mihin asioihin ainakin tarvittaisiin muutosta, että pystyisimme säästämään kustannuksia. Kahden viime vuoden aikana olen huomannut esimerkiksi sen, että pystymme käyttämään henkilöstöresurssia tehokkaammin, jos sosiaali- ja terveydenhuollon raja-aitoja poistetaan.

Hän toivoo, että yksittäisten työntekijöiden tehtäväkenttää voitaisiin muokata niin, että heidän erityisosaamisestaan ja koulutuksestaan olisi hyötyä.

– Kannattaisi kuulla, mitä parannusehdotuksia työntekijällä itsellään olisi työn sisältöön, että työ saataisiin sujuvammaksi.

Hän uskoo, että suunniteltu hyvinvointialueen malli voi toimia tulevaisuudessakin. Rahoituspohjaa hän ei muuttaisi.

– Maakuntaveroa en kannata. Uusi veroluokka vain johtaisi kokonaisveroasteen nousuun. Etelä-Pohjanmaalla ovat muun muassa ylipainoon ja diabetekseen liittyvät sairastavuusluvut korkeat, joten jos valtion rahoitus perustuu sairastavuuteen, maakunta hyötyy tästä.

. Yhteistyö korostuu Kärnä haluaa tehostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä potilaiden parhaaksi ja kustannusten säästämiseksi.

– Meidän pitäisi lisätä erikoissairaanhoidon joustavampaa konsultointia perusterveydenhuollossa. Toimintoja voidaan yhdenmukaistaa ja järkiperäistää. Yhteistyötä tarvitaan myös sosiaalitoimen ja pelastustoimen kanssa. Pelastustoimen kanssa meillä on yhteinen varautumissuunnitelma, mutta yhteistyötä pitää tiivistää.

Kärnän mukaan ennaltaehkäisevin toimin voidaan vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja saada kokonaiskustannusten säästöä.

– Lapsesta lähtien pitää edistää ihmisten terveyttä esimerkiksi ohjaamalla oikeanlaiseen ravitsemukseen ja liikuntaan. Liikalihavuus, liiallinen alkoholinkäyttö ja tupakointi aiheuttavat suoraan tai välillisesti merkittävän osan sote-menoista. Pienelläkin korjausliikkeellä olisi iso taloudellinen seurausvaikutus. Kuntien tehtävää pitää tukea tässä.

Etelä-Pohjanmaa kuuluu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueelle. Kärnä arvioi, että tämä yhteistyö voi jatkossa syventyäkin.

Oma kaksoisrooli valtuutettuna ja hyvinvointialueen työntekijänä on Kärnän mukaan etu.

– Olen sairaanhoitopiirissä tartuntataudeista vastaava lääkäri ja asiantuntija, en johtaja, jolla on iso määrä alaisia. Minulla on hyvä lähtökohta valtuutettuna, sillä tunnen sairaalamaailman sisältä käsin.

. Politiikan konkari Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustoon valitulla Helinä Sipisellä (ps.) on pitkä kokemus niin politiikasta kuin lääkärin työstä.

– Minulla alkoi 17. vuosi Pietarsaaren kaupunginvaltuustossa. Jäin pari vuotta sitten eläkkeelle. Työuraa minulla on takana noin 30 vuotta yleislääkärinä terveyskeskuksessa ja kuusi vuotta työterveyshuollossa.

. Sipinen aikoo käyttää hyödyksi terveydenhuollon toimintatapojen tuntemustaan ja laajoja verkostojaan.

– Tavoitteenani on se, että ihan oikeasti saataisiin peruspalvelut tasa-arvoisesti eri puolille maakuntaa samalla tavalla kaikkien saataville.

Hänen mielestään hyvinvointialueen pitää kiinnittää huomiota huoltosuhteen heikkenemiseen. Vanhusväestön määrä kasvaa, mutta työikäisiä on suhteessa yhä vähemmän.

– Vanhushuollosta on pidettävä huolta. Rahaa tietenkin kuluu paljon enemmän tulevaisuudessa tähän, kun väestö vanhenee.

. Toivon, että saamme vanhusten asumispalvelut kuntoon ennen kuin suuret ikäluokat alkavat niitä tarvita. Helinä Sipinen . Huomio asumispalveluihin Sipinen kiinnittää huomion erityisesti ikäihmisten asumispalveluihin.

– Asumispalveluihin on vaikea päästä, ja kotihoito ei toimi niin kuin pitäisi. Moni vanhus joutuu odottamaan istuen tai maaten seuraavaa kotihoidon käyntiä, eikä tällainen ole ihmisarvoista elämää.

Asumispalvelujen sijoittelussa tulisi Sipisen mielestä muistaa hajautus.

– Palvelut pitäisi järjestää niin, että myös sivummalla asuvien omaisten on helppo tulla tapaamaan ikäihmistä.

Hyvinvointialueen tulevaisuudesta hänellä on kolme visiota.

– Ensimmäinen vuosi menee pitkälti organisaation järjestäytymiseen. Toivon, että saamme vanhusten asumispalvelut kuntoon ennen kuin suuret ikäluokat alkavat niitä tarvita.

Hän kehittäisi perusterveydenhuoltoa niin, että kallista erikoissairaanhoitoa voitaisiin käyttää harkitummin.

– Hyvällä vanhuspalveluiden ja perusterveydenhuollon yhteistyöllä olisi vaikutusta myös siihen, että omaishoitajien työ helpottuisi, ja yhä useampi olisi halukas ryhtymään omaishoitajaksi.

Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa nyt, mutta miten tulevaisuudessa? Rahoituspohjaksi Sipinen ei kannata maakuntaveroa.

– Uuden veroluokan käyttöönotto voi johtaa kokonaisveroasteen nousuun. Maakunnat joutuvat eriarvoiseen asemaan, sillä rikkaalle maakunnalle yhden tai kahden prosentin verotuotto tuo paljon enemmän rahaa kuin köyhemmälle. Miten silloin rahoitetaan palvelut tasapuolisesti kaikille?

Pohjanmaan hyvinvointialue kuuluu Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueelle, jonka Sipinen uskoo koordinoivan maakuntien toimintaa tasapuolisesti.

Sun, 5/22

Kirjaudu sisään

Sun, 5/22

Lääkäreitä läpi aluevaaleissa – Mukana myös politiikan ensikertalainen

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin