Lastensuojelua, terveyspanostuksia ja elämänkerta – Politiikan viikossa myös esitys työssäjaksamisen parantamisesta

Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) ehdottaa lastensuojeluasioiden siirtämistä käräjäoikeuksien käsiteltäväksi. Tällä hetkellä esimerkiksi vastentahtoisten huostaanottojen ratkaisu tehdään hallinto-oikeuksissa, joissa käsittelyajat venyvät.

. – Kun hallitus vaihtuu, pitäisi lastensuojeluasia siirtää käräjäoikeudelle siten, että päätös saadaan esimerkiksi viikon kuluessa sosiaalitoimen esityksestä. Ei niin, että sosiaalitoimi tekee päätöksen itse, Mäenpää totesi eduskunnan istunnossa, jossa käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa oikeudenhoidosta.

Mäenpään mielestä käräjäoikeudessa tulisi olla lasten asioihin erikoistunut osasto tai henkilöt, jotka huolehtivat lastensuojelun ja huoltajuusasioiden käsittelystä.

– Erityistuomioistuin voisi olla yksi vaihtoehto, hän sanoo.

Mäenpää on järjestänyt eduskunnassa kolme lastensuojeluiltaa. Hän kertoo kansalaisten nostaneen yhdeksi ongelmaksi nimenomaan pitkäksi venyvät käsittelyajat.

– Toimintoja järkeistämällä olisi mahdollisuus saada aikaan huomattaviakin säästöjä, ja ilman resurssien leikkaamista, Mäenpää sanoi.

. Koulutusseteli työssäkäyville kahden vuoden välein Eduskuntaan pyrkivä Tommi Mäki (kok.) vaatii koulutuksen tason nostamista. Hän haluaa vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja saatavuutta, ja lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja erityisesti kasvatus- sekä sosiaali- ja terveysalalle.

– Pohjalaisten on puolustettava pohjalaismaakuntien korkeakouluja sekä niiden kansallista asemaa, hän korostaa kannanotossaan.

Mäki näkee koulutuksen ja yritysten välisessä yhteistyössä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

– Yhteistyöstä pitää rakentaa entistä toimivampaa ja opiskelijoita pitää osallistaa työelämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Erityisesti oppisopimuskoulutuksessa mahdollisuuksia on paljon.

Työelämässä jo olevalle Mäki esittää kahden vuoden välein jaettavaa koulutusseteliä, jonka työntekijä voi käyttää vapaasti valitsemiinsa opintoihin, kuten vaikkapa kielitaidon tai oman ammatillisen osaamisen parantamiseen.

– Seteli ei tulisi yritysten maksettavaksi vaan otettaisiin nykyisestä koulutuksen kokonaisbudjetista, hän ehdottaa.

. SDP haluaa panostaa terveyteen SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.) muistuttaa hyvinvoinnin merkityksestä puolueensa talousajatuksissa.

– Panostamalla ihmisten terveyteen ja ennaltaehkäisemällä esimerkiksi kansansairauksia voidaan paitsi lisätä koettua hyvinvointia, myös kasvattaa työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta, hän sanoo.

SDP tavoittelee kansallista hyvinvointiohjelmaa, jossa yhtenä osana olisivat hyvinvointipysäkit eli vapaaehtoiset aikuisten terveystarkastukset yli 18-vuotiaille. Mäkysen mukaan konsulttiyhtiö FCG on laskenut, että kahdessa vaalikaudessa olisi mahdollista saada jopa 1,9 miljardin euron säästöt ja yli 100 00 uutta työllistä, mikäli vähiten tuloja saavaan viidennekseen kuuluvien terveys saataisiin samalla tasolle seuraavaan tuloviidennekseen kuuluvien kanssa.

– Onkin entistäkin käsittämättömämpää, että kokoomus ajaa edelleen miljarditason leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kyse ei ole vain ihmisille tärkeiden arjen palveluiden ja heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon heikentämisestä vaan leikkauksista, jotka kohdistuvat suoraan tulevaisuuden kasvuun, hän toteaa.

. Henriksson kaipaa Suomeen uutta Nokiaa RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää yritysten roolia ratkaisevana työpaikkojen ja kasvun luojana.

– Suomi tarvitsee talouskasvua, jotta voimme turvata hyvinvointimme. Onnistuaksemme talouden tasapainottamisessa tarvitsemme yli hallituskausien ulottuvia panostuksia. Kestävä talous ja työ ovat parhaat takeet hyvinvoinnille, hän totesi Suomi 2023–2027-seminaarissa Helsingissä.

Henriksson pitää tärkeänä, ettei poliittisessa keskustelussa jumiuduta leikkaus- tai verolistoihin.

– Emme pysty koskaan poistamaan kaikkia talouden ongelmia emmekä verottamaan niitä pois vaan tarvitsemme yhteisymmärrystä siitä, miten tulevaisuus turvataan, Henriksson totesi.

Henriksson kaipaa Nokian kaltaisia menestystarinoita, ja esittää keinon niiden löytämiseksi.

– Startup-yritykset pitäisi vapauttaa yhteisöverosta esimerkiksi kahden, kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajaksi. On uskottava mahdollisuuksiimme ja uskallettava tehdä asioita toisin, mikäli haluamme olla sekä digitalisaation että vihreä siirtymän kärkimaa, hän toteaa.

. Risikko haluaa nostaa kulttuurialaa Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) esittää Suomeen kulttuurialan poikkihallinnollista kasvustrategiaa osaksi kulttuuripoliittista selontekoa. Tavoite on osa kokoomuksen visiota taiteen, kulttuurin ja luovan talouden tulevaisuudesta.

– Ala toipuu yhä pandemian jäljiltä ja yhteinen tehtävämme on saada se kukoistamaan. Kulttuurialan kasvu tukee yhteiskuntaa ja kansalaisia vahvistaen hyvinvointia, luovuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä, Risikko korostaa.

Risikon mukaan korona-aika paljasti kulttuurialan toimijoiden ansaintalogiikkaan sisältyvät monet ongelmat. Alan toimijat ovat väliinputoajia muun muassa sosiaaliturvassa.

– Selvitytin ministerinä jo vuonna 2013 luovilla aloilla työskentelevien sosiaaliturvan ongelmia. Valitettavasti kamppailemme edelleen jo yli kymmenen vuotta sitten tunnistettujen ongelmien kanssa. On aika ratkaista kulttuurin tekijöiden sosiaaliturvan ongelmat ja tunnistaa lainsäädännössä epätyypilliset työsuhteet, Risikko sanoo.

Risikko pitää tärkeänä, että kulttuurialan rahoitus on pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.

– Vaikka julkisen talouden näkymät ovat huolestuttavat, taiteen ja kulttuurin resurssit on kyettävä turvaamaan. Samalla on kehitettävä luovan talouden yrittäjyyden edellytyksiä, pitkän aikavälin tavoitteena on oltava kulttuurin rahoituksen nostaminen prosenttiin valtion budjetista.

. Henrikssonin elämänkerta syksyllä Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) elämänkerta julkaistaan lokakuussa. Kirjaa kirjoittaa muun muassa Hufvudstadsbladetissa työskennellyt toimittaja Annika Hällsten , ja hän keskittyy erityisesti Henrikssonin poliittiseen uraan. Kirja on nimeltään Anna-Maja Henriksson – Valta ja oikeudentunto.

Kustantaja lupaa, että kirjassa päästään kurkistamaan vallan kulissien taakse ja keskelle hallitusviisikon väittelyitä koronapandemian hoidosta. Kirja on myös henkilökuva pohjalaisen yksinhuoltajaäidin lapsesta, jota ovat ajaneet eteenpäin kova työ ja vahva oikeudentunto.

– Valtaa käyttävistä naisista on julkaistu liian vähän elämäkertoja, ja tämä kirja paikkaa tuota aukkoa. Vielä kiinnostavammaksi kirjan tekee se, että sen on kirjoittanut Annika Hällsten. Hän on kokenut ja poliittisesti sitoutumaton toimittaja, joka uskaltaa kysyä myös vaikeita kysymyksiä, kertoo kustantaja Martin Welander .

. Luottamus viranomaisten ja paikallisten välillä ontuu Eduskuntaan pyrkivä Steven Frostdahl (r.) toivoo seuraavalta hallitusohjelmalta nykyistä parempaa kuvaa maaseudun olosuhteista.

– Luonnonsuojeluun, villieläinten suojeluun, lupakysymyksiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat asiat on pystyttävä ratkaisemaan, jotta ihmisille ja yrityksille ei tule kohtuuttomia haasteita, hän sanoo.

Frostdahlin mukaan hallituksen on seurattava tarkasti, miten EU-direktiivit pannaan toimeen ja miten ne vaikuttavat suomalaiseen elinkeinoelämään, maatalouteen ja suomalaisiin metsänomistajiin. Hän pitää tärkeänä, että maan- ja kiinteistönomistajien laillisia oikeuksia ja etuja suojellaan kaikissa omistukseen liittyvissä asioissa.

– Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että paikallisväestön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia eri viranomaispäätösten suunnittelussa on tarve vahvistaa. Heitä on kuultava oikeudenmukaisesti, hän huomauttaa.

Frostdahl on havainnut luottamuksen puutetta viranomaisten ja paikallisen väestön välillä.

– Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu väistämättä, mikäli paikallisväestö menettää luottamuksensa viranomaisten suunnittelutyöhön, hän sanoo.

Kirjaudu sisään

Lastensuojelua, terveyspanostuksia ja elämänkerta – Politiikan viikossa myös esitys työssäjaksamisen parantamisesta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje