Luennot paperikoriin ja liitutaulut varastoon – flippaus kääntää perinteisen opetustyylin ylösalaisin

Ensin lusitaan luentosarja, sitten kerrataan kotona muistiinpanot ja lopuksi hikoillaan tentissä. Näinhän on yliopistoissa opiskeltu iät ajat. Oppimisen kannalta perinteinen akateeminen malli ei kuitenkaan ole toimiva, sanoo erityisasiantuntija Markku Saarelainen .

– Perinteinen malli sopii vain kolmelle prosentille ihmisistä, hän lataa pöytään hätkähdyttävän luvun.

Perinteisen tyylin sijaan Saarelainen käyttää käänteistä opetusta eli tuttavallisemmin flippausta. Viime syksystä saakka hän on valmentanut myös Vaasan yliopiston opettajia tämän Amerikasta lähtöisin olevan opetusmenetelmän saloihin.

Flippauksessa (flipped classroom tai flipped learning) opetus tapahtuu päinvastoin kuin perinteisessä opetustavassa. Menetelmässä opiskelijat tutustuvat opetettavaan aiheeseen ensin itsenäisesti, esimerkiksi ennakkotehtävän tai ruudunkaappaustallenteen avulla. Vasta sen jälkeen on kontaktiopetuksen vuoro.

Keskeistä on vuorovaikutus.

– Flippaus tähtää vuorovaikutuksen merkityksellisyyden kasvuun. Oppija on siinä keskiössä aktiivisena osallistujana, ei passiivisena kuulijana, Saarelainen selvittää.

. Syvä oppi hyvä oppi Maalina menetelmässä on syväoppiminen, joka Saarelaisen mukaan antaa oppijalle hyvät eväät myös työelämää varten.

– Opetus ei ole suoritusperusteista vaan osaamisperusteista. Kuka tahansahan voi osoittaa toisen tietämättömyyden helposti. Mutta jos keskitytään osaamiseen ja siihen, miten taitoja voi viedä muualle, tapahtuu syväoppimista.

Saarelaisen mukaan peräti 90 prosenttia opiskelijoista kokee käänteisen opetuksen heille sopivimpana oppimismenetelmänä.

. Alkusysäys ylivaikeasta yliopistokurssista Saarelainen kiinnostui uudenlaisista opiskelutavoista oman opetustyönsä myötä.

Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksella vuodesta 1997 opettanut Saarelainen työlääntyi siihen, että opiskelijat kompastuivat vuosi vuoden perään samaan kurssiin, sähkömagneettiseen kenttäteoriaan.

– Siitä ei meinattu päästä läpi millään. Se edellytti niin paljon: uudentyyppistä ajattelua, uudenlaista matikkaa, sellaisia abstraktion tasoja, joita ei voinut noin vain saavuttaa, hän taustoittaa.

Saarelainen oivalsi, että perinteisellä tauluopetuksella kompastuskivi ei liikahtaisi. Piti keksiä jotain muuta. Saarelainen alkoi perehtyä Coloradon ja Harvardin yliopistoissa 2000-luvun taitteessa kehitetyn flippauksen teeseihin.

Opiskelijakeskeinen ja vuorovaikutteinen tyyli tepsi sähkömagneettisen kenttäteorian opetukseen, ja Saarelainen alkoi käyttää menetelmää laajasti opetuksessaan. Ajan myötä hän alkoi myös kouluttaa muita.

– Tähän mennessä olen kouluttanut nelisensataa opettajaa, hän laskeskelee.

. Voimallisimmin käänteinen opetusmenetelmä on lyönyt läpi synnyinmaassaan Amerikassa.

Suomessa ollaan Saarelaisen mukaan perinteitä rakastavia ja arkoja kokeilemaan uutta, mutta meilläkin flippaus on jo jalansijaa saanut.

Vaasan yliopiston valmiuksia flippaamiseen Saarelainen kehuu vuolaasti.

– Vaasan poppoolla on huikeasti potentiaalia ja osaamista esimerkiksi teknologiapuolella.

. Vaasassa rohkaisevia kokemuksia Vaasan yliopiston opettajista noin kymmenen prosenttia osallistui kuluvana lukuvuonna flippaushankkeeseen ja kokeili menetelmää opetuksessaan.

Dosentit Hanna Leipämaa-Leskinen ja Henna Syrjälä pitivät Kulttuurinen kuluttajamarkkinointi -kurssinsa kokonaan flippaus-menetelmällä. Markkinoinnin johtamisen maisteriohjelmaan kuuluva kurssi oli vuorovaikutteinen etäkurssi.

– Viikon aluksi opiskelijat lukivat kurssikirjasta luvun ja tekivät muistion lukemastaan. Sen jälkeen he katsoivat luentovideon. Kerran viikossa pidettiin toritapaaminen, jossa työstettiin yhdessä case-tehtäviä, ja viikko päättyi viikkopähkinään, jossa opitun testaamisen muodot vaihtelivat, Henna Syrjälä kertoo.

Lopputenttiä ei pidetty lainkaan, oppiminen tapahtui kurssin aikana ja edetessä.

Opettajien mukaan tulokset olivat hyvät ja opiskelijoiden palaute rohkaisevaa.

– Kaikki 70 osallistujaa suorittivat kurssin loppuun ja arvosanat olivat hieman parempia kuin aiemmin tällä kurssilla. Opiskelijat kokivat, että oppimisesta tuli syvempää flippauksen ansiosta, Leipämaa-Leskinen sanoo.

. Henna Syrjälä toteaa, että opettajalta käänteinen menetelmä vaati näin ensimmäisenä vuonna melko lailla valmistelutyötä, mutta nyt kun pohjatyö on tehty, seuraavan flipatun kurssin pitäminen käy jo kevyemmin. Syrjälä ja Leipämaa-Leskinen aikovat opettaa flipaten jatkossakin.

– Saman luennon pitäminen alkaa helposti kyllästyttää jo kolmannen kerran jälkeen. Flippaamalla pystyimme keskittämään energiaamme vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa. Haastamme heitä pohtimaan asioita ja he haastavat meitä kysymyksillään.

Yliopisto palkitsi Hanna Leipämaa-Leskisen ja Henna Syrjälän Vuoden opetusteko -palkinnolla kurssistaan.

Kirjaudu sisään

Luennot paperikoriin ja liitutaulut varastoon – flippaus kääntää perinteisen opetustyylin ylösalaisin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje