Luke: Etelä-Pohjanmaalla on vahva villisikakeskittymä – "Kaikkiaan kanta on pienentynyt"

Etelä-Pohjanmaalla on uusi entistä vahvempi villisikojen esiintymisalue.

. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore raportti Suomen villisikakannasta kertoo suurimpien tiheyksien löytyvän edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomen rajaseudulta ja itäisen Uudenmaan rannikkoalueelta.

Etelä-Pohjanmaalta erottuva uusi keskittymä on maakunnan eteläkolkassa.

– Tämä vahvempi villisikakannan esiintymisalue sijaitsee Isojoen kunnan ympäristössä, sanoo erikoistutkija Leena Ruha Luonnonvarakeskuksesta.

Villisikakannan määrän ja levinneisyyden arvioinnissa ovat keskeisiä tietolähteitä metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä keräämä arvio.

Siihen, miten paljon villisikoja eteläpohjalaiskeskittymässä on, tutkijat eivät osaa antaa vastausta.

– Yleensä kanta alkaa kasvaa, kun tietylle alueelle asettuu muutama emakko, joka alkaa porsia, Luken erikoistutkija Mervi Kunnasranta sanoo.

Villisiat voivat levitä satoja kilometrejä paikasta toiseen. Ne ovat myös nopeita lisääntymään.

. Villisikakantaa pitää kurissa metsästys ja lumiset talvet Vielä seitsemisen vuotta sitten oli erittäin harvinaista, että villisikoja oli läntisessä Suomessa. Viime vuosina on satunnaisten havaintojen lisäksi tavattu muutaman villisian laumoja.

Ilmajoella oli vuonna 2021 kolmen villisian lauma, josta Ilmajoen metsästysseura ampui yhden. Viime joulukuussa Ilmajoen Sudenkylässä kaadettiin yksi villisika (Ilkka-Pohjalainen, 9.12.2022).

Vaikka Etelä-Pohjanmaalla on uusi vahvempi keskittymä, kaikkiaan Suomen villisikakanta on pienentynyt. Nyt kannan keskimääräinen koko on yli 500 yksilöä pienempi parin vuoden takaiseen huippuvuoteen verrattuna.

Maassa oli tämän vuoden alussa arviolta 2556 villisikaa. Vuonna 2020 kannan keskimääräinen koko oli 3090 villisikaa.

Suomalaista villisikakantaa pitää kurissa ensisijaisesti metsästys. Vuonna 2021 Suomessa kaadettiin 1 440 villisikaa. Ammuttu villisika tutkitaan erityisesti afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi.

Toinen todennäköinen syy kannan kasvun heikkenemiseen on viime vuoden runsasluminen talvi.

– Viime talvi oli villisioille ankara, toteaa erikoistutkija Mervi Kunnasranta.

Kaiken kaikkiaan villisikoja löytyy Oulua myöten, mutta yksittäisiä havaintoja on myös pohjoisempaa.

. Villisika on tulokaslaji Villisika levittäytyy Suomeen itärajan yli ja lajilla on vakiintunut lisääntyvä kanta Suomessa.

Kyse on tulokaslajista, joka levittäytyy omin voimin.

Ensimmäinen havainto luonnonvaraisesta villisiasta Suomessa tehtiin vuonna 1956 ja porsimishavainnot ovat 1970-luvun lopulta.

Levittäytyminen on tehostunut leudontuvan ilmaston myötä, sillä villisika ei pärjää arktisissa olosuhteissa.

Lisäksi ruokinta on suurella todennäköisyydellä edesauttanut kannan kasvua ja levittäytymistä.

Villisian leviäminen ja runsastuminen nähdään haitallisena vahinko- ja tautiriskien näkökulmista. Toisaalta villisika nähdään myös uutena ja arvostettuna riistaeläimenä.

Villisika lisääntyy tehokkaasti. Porsinta on maalis-toukokuussa. Suomessa pahnueita on tavallisesti yksi vuodessa. Emoa, jolla on porsaita, ei ole lupa ampua.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Kirjaudu sisään

Luke: Etelä-Pohjanmaalla on vahva villisikakeskittymä – "Kaikkiaan kanta on pienentynyt"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje