Suomen mediakenttä on ansioitunut eurovaalien paikkajaon ennustamisessa. Ohjaavatko gallupit äänestämistä, vai rohkaisevatko ne yhä useampaa kansalaista vaaliuurnille?
Kulunut vaali-ikkuna on tarjonnut maamme mediataloille mahdollisuuden Suomen poliittisen maajoukkueen koostumuksen ennakointiin. Useat eri mediat (Yle, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat) ovat ansioituneet tällä viikolla eurovaaligallupien laadinnassa. Spekulatiivisuus on paikoin muistuttanut pohdintaa urheilijavalinnoista meneillään oleviin yleisurheilun EM-kilpailuihin.
Eri uutislähteet ovat leimanneet kotimaan politiikan kärkinimien "kisapasseja" – ennen kuin ensimmäistäkään ääntä on laskettu. Ehtipä Ilta-Sanomat jopa ennustamaan todennäköiset läpimenijät (30.5.2024).
Ennakkogallupit eivät voi olla vaikuttamatta laajojen kansanosien äänestyspäätöksiin, ja harmillisen usein tiedotusvälineet tekevät johtopäätöksiä kyselyiden virhemarginaalin sisällä tapahtuneista muutoksista.
Puolueiden kärkiehdokkaiden näkyvyys gallupeissa johtaa äänten satamiseen tunnettujen nimien laareihin. Lisäksi kärkiehdokkaat nauttivat jo valmiiksi erinomaisesta näkyvyydestä televisioiduissa vaalitenteissä, joihin pääsystä listojen täytenimet voivat vain haaveilla.
Tulos selviää sunnuntaina
Maajoukkuekokoonpanon muodostaminen on kansanvallan tehtävä, joskin gallupit voivat innostaa ihmisiä vaaliuurnille. Ne myös virittävät pohdintaa läpimenijöistä, antavat toivoa tai synnyttävät kriisiä ja vaalipaniikkia. Gallupit eivät äänestä, mutta median tehtäväkään ei ole julistaa valittuja ehdokkaita ennen sunnuntai-iltaa.
Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan mielipidemittaukset antavat "tietoa ajankohtaisesta tilanteesta yleisölle, ja tuovat uutisarvoa julkiseen keskusteluun". Hänen mukaansa epäsuhta liittyy siihen, että potentiaalista paikkajakoa verrataan edeltävään vaalitulokseen, vaikka vertailu olisi hyvä kohdistaa kehityskulkuun kampanja-aikana.
Vai onko ennusteilla sittenkään merkitystä äänestyskäyttäytymiseen? Toimitusjohtaja Pajusen mukaan gallupit kertovat voimasuhteista, mutta kampanjointi ja kannattajakunnan aktivointi on ehdokkaan ja tukijoukkojen tehtävä.
Vaalirauha äänestysajaksi?
Nautimme kotimaassamme etuoikeudesta saada äänestää demokraattisissa vaaleissa – vallitseehan Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Eurovaaleissa äänestäminen on itsessään tunnustus demokratialle, eikä median toteuttama maanmuokkaustyö äänestysaikana tähän mitään lisää.
Toisin kuin kansainvälisissä urheilukilpailuissa, edustajavalintoja ei onneksi tehdä lajiliiton tai päävalmennuksen toimesta. Spekulatiivisten gallupien oikeellisuus selviää vasta ääntenlaskennassa, jolloin tarkkaan tiedämme ketkä 232:sta ehdokkaasta lunastavat lipun 15-paikkaiseen kisakoneeseen.
Puolueiden valtasuhteiden mittaaminen on perusteltua ja perinteikästä, mutta lisäisikö henkilövalinnoista pidättäytyminen koettua kansanvaltaa? Poliittisen maajoukkueen kokoonpanon arvailu ei ole meidän toimittajien tehtävä, lopulliset valinnat tekee sunnuntaina Suomen kansa.
