Verottajan tuore linjaus SPR:n vastaanottotoiminnan verokohtelusta merkitsee kovia mätkyjä Suomen Punaisen Ristille.
Verottaja rinnastaa SPR:n harjoittaman vastaanottokeskustoiminnan elinkeinon harjoittamiseen.
Aikaisemmin SPR:n ei ole tarvinnut maksaa vastaanottotoiminnasta arvonlisäveroa tai tuloveroa vastaanottotoiminnan osalta. Sen on katsottu olevan yleishyödyllinen toimija. Ylijäämäisestä tuloksesta pitää maksaa tuloveroa.
SPR:n talous- ja henkilöstöjohtajan Tapani Väisäsen mukaan verottaja on päättänyt periä SPR:ltä tuloveroa viime vuoden verotuksen osalta.
Veropäätös ei tyydytä SPR:ää. Sen mielestä veroviranomainen ei voi puuttua aikaisempiin tilikausiin.
Väisänen muistuttaa, että SPR ei ole tavoitellut vastaanottotoiminnallaan voittoa.
– Mahdollinen ylijäämä on käytetty ja käytetään järjestön valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen, muun muassa vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseen.
Tämän valmiuden vuoksi SPR pystyi reagoimaan viime syksynä äkillisesti nousseeseen turvapaikanhakijoiden määrään, hän katsoo.
SPR valmistelee parhaillaan veropäätöksen oikaisuvaatimusta, jossa se vetoaa luottamuksen suoja -periaatteeseen. Kyse on verotuksen ennakoitavuudesta.
Väisäsen mukaan veromuutosten ei pitäisi koskea menneitä vuosia, vaan tulevia ja korkeintaan kuluvaa vuotta.
Väisänen toivoo, ettei verottaja toimeenpanisi veronkantoa tuloveron osalta viime vuodelta ja mahdollisesti myös kuluvan vuoden osalta.
Verottaja on myös linjannut, että SPR:n vastaanottokeskusten pitää maksaa menoistaan arvonlisäveroa vuoden 2017 alusta lähtien.
Vielä on pohdinnassa, haastetaanko myös verottajan näkemys siitä, että SPR harjoittaa elinkeinotoimintaa.
Verottaja on Väisäsen mukaan vedonnut kilpailuneutraliteettiin.
Viime syksynä vastaanottokeskustoimintaan ilmaantui yksityisiä yrityksiä, joita on tähän saakka verotettu kovemmalla kädellä. Verottaja haluaa asettaa vastaanottokeskustoimintaa pyörittävät yritykset ja julkisoikeudelliset yhdistykset samalle viivalle.
– Päätöksellä on oma logiikkansa. Tämä tekee meidän toimintamme jatkossa hankalammaksi, Väisänen sanoo.
Hänen mukaansa SPR:n 12 piirin pitää tarkentaa kirjanpitokäytäntöjään nykyisestä, jotta SPR voi antaa tarkat luvut vastaanottokeskustoiminnan tuloksesta verottajalle. Yleishyödyllisestä toiminnasta, jota ei katsota liiketoiminnaksi, ei tarvitse maksaa edelleenkään veroa.
Aiemmassa verotarkastuksessa verottaja on katsonut, että SPR:n pitää maksaa alvia tuotemyynnistään. Myös Veripalvelulla on toimintoja, joista maksetaan alvia.
Pääomaveroa SPR maksaa kiinteistösijoituksistaan, joiden tuotto liikkuu vuosittain kymmenissä tuhansissa euroissa. Nämä kiinteistöt eivät ole yleishyödyllisessä käytössä.
SPR:n ja Maahanmuuttoviraston sopimuksen mukaan Maahanmuuttovirasto sitoutuu korvaamaan täysimääräisesti verottajan Maahanmuuttoviraston ja SPR:n sopimuksen perusteella SPR:lle määräämät veroluonteiset maksut mahdollisine korkoineen ja veronkorotuksineen. Tieto käy ilmi apulaisoikeuskanslerin lokakuussa antamasta päätöksestä.
Maahanmuuttoviraston mukaan kyse on vain arvonlisäveron korvaamisesta.
– Tuloveroja Migri ei korvaa. Ensi vuoden talousarvioiden valmistelu on kesken. Keskeneräisistä asioista ei valitettavasti ole mahdollisuutta tiedottaa, Maahanmuuttovirastosta kerrotaan.
Maahanmuuttovirasto ei näe tällä hetkellä tarvetta neuvotella sopimusta uudelleen SPR:n kanssa. Suomessa on tällä hetkellä 59 SPR:n ylläpitämää vastaanottokeskusta ja 11 alaikäisten yksintulleiden yksikköä.
AKI PUUPPONEN