Maaseudun kylät tyhjenevät, tutkija kertoo miksi – Suomella ja Ruotsilla yksi merkittävä ero historiassaan

Mikä tyhjäsi maaseudun kylät?

Ennen kaikkea elinkeinorakenteen muutos, mutta myös se, että maaseutua on Suomessa asutettu valtion avustuksella ja poliittisin päätöksin moneen eri otteeseen itsenäisyyden aikana.

– Tämän ansiosta maaseudulla on ollut asukkaita huomattavasti enemmän kuin siellä luontaisesti olisi muuten ollut, sanoo aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

. Kylien asukaspohjaa on vahvistettu muun muassa torpparien vapautuslailla ja Lex Kalliolla, jolloin vanhoista torpista ja mäkituvista muodostettiin itsenäisiä tiloja, ja ne saivat oikeuden hankkia lisää maata.

– Sodan jälkeen karjalaiset asutettiin maaseutukyliin, syntyi rintamiestaloja ja maatiloja, jotka olivat nykymittapuun mukanaan täysin elinkelvottomia, Riukulehto luettelee.

. Vertailukohdaksi voi ottaa Ruotsin, jossa samanlaista asutuksen levittäytymistä ei ole edesautettu. Suunnilleen puolet Ruotsin maapinta-alasta onkin nykyään erämaata, ja asutus hyvin harvaa Tukholman pohjoispuolella.

. Elävä kylä eli omavaraistaloudessa Nykysukupolven tuntemien ”elävien kylien” aika on Riukulehdon mukaan Suomen historiassa hyvin lyhyt, arviolta 25-70 vuotta.

Elävistä kylistä puhuttaessa tarkoitetaan sivukyliä, jotka ovat olleet jokseenkin omavaraisia. Niissä on ollut ehkä omat koulut, kaupat, pankit, sahat, suutarit ja sepät. Ruoan on tuottanut kukin pieni maatila itselleen eli tilat ja perheet ovat olleet lähes omavaraisia.

– Kylissä on ollut palkkatöitä lähinnä vain rengeille, piioille, metsä- ja uittotyöntekijöille sekä rakentajille. Itsenäisten ammattiharjoittajien, kuten seppien ja suutarien ammatit ovat sittemmin loppuneet, ja 2000-luvulle tultaessa ei ole enää ollut kyläkauppiaitakaan, Riukulehto kertaa.

. Samaan aikaan kylien suurin työllistäjä eli maa- ja metsätalous on kokenut ison rakennemuutoksen.

Kun vielä vuonna 1950 Etelä-Pohjanmaan työllisestä työvoimasta noin 70 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta, oli alkutuotannon työpaikkojen osuus vuonna 2019 enää vajaa kahdeksan prosenttia.

Vastaavasti Pohjanmaalla tilanne oli vuonna 1950 oli se, että noin 50 prosenttia työllisestä työvoimasta eli maa- ja metsätaloudesta ja vuonna 2019 heitä oli enää viisi prosenttia.

. Hyvinvointivaltion työt syntyivät taajamiin Väestömäärä ja työllinen työvoima ovat pysyneet kummassakin maakunnassa viimeiset 50 vuotta jokseenkin samana.

Vaikka alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet, uutta työtä on syntynyt 1960-luvulta lähtien varsinkin palvelualoille: kuntiin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kauppaan sekä kulttuuripalveluihin.

Nämä työpaikat ovat olleet paljolti myös naistyöpaikkoja ja keskittyneet maakuntakeskuksiin ja kuntakeskuksiin. Toki ne ovat säteilleet hyvinvointia kyliinkin, kun niistä on pendelöity töissä taajamissa.

. – Hyvinvointivaltion muodostaminen meni suunnilleen niin, että ensin tehtiin hyvät kouluverkostot, sitten terveydenhuolto ja olikohan se 1981, kun viimeisenä tuli kulttuuritoimintalaki voimaan. Valtio normiohjasi monia asioita ja määräsi virkoja asukasmäärän mukaan, Riukulehto sanoo.

Teollisuustyöpaikat eivät ole niin paljon kasvaneet näissä maakunnissa, vaikka teollisuutta on kyllä yritetty haalia. Riukulehto huomauttaa myös, että kuntien sisällä kehitys on kulkenut hyvin eri tahtiin eri paikoissa.

. Esimerkiksi Ähtärin Myllymäen kylässä oli vielä viime vuosisadan alussa neljän eri keskusliikkeen tukkuliikkeet, kymmeniä erikoiskauppoja, palokunta ja useita kouluja. Liikenteellisessä solmukohdassa sijainnut Myllymäki oli suuri menettäjä, kun junarata Parkanon läpi valmistui. Ainoa koulukin on jo uhattuna, vaikka koulupiirit on yhdistetty.

Ilmajoen Koskenkorva oli vahva teollinen taajama, joka 1960-luvulla halusi irrottautua omaksi Santavuoren kunnaksi. Se oli vedenjakaja Suomen kuntajakohistoriassa.

– Vuonna 1964 valtio ei enää suostunut uuden kunnan perustamiseen. Toinen rajatapaus oli Lapua, jossa koko kunnasta ensimmäisen kerran muodostettiin yksi kauppala vuonna 1963 eikä siis vain keskustaajamasta, kuten siihen saakka oli tehty.

. Närpiö ui kyläkehityksessä vastavirtaan Kylien hiipumiselle yksi vastapaino löytyy sentään Närpiöstä, jossa kylät ovat pysyneet suhteellisen elinvoimaisina. Syykin on selvä: työperäiset maahanmuuttajat ovat töissä alkutuotannon parissa kylissä sijaitsevilla kasvihuoneilla. Usein he myös asuvat kylissä ja heidän lapsensa käyvät kylän koulussa.

Yleisesti kehitys kaksikielisen rannikon kylissä on noudatellut aika lailla samaa latua kuin Etelä-Pohjanmaalla.

Yksi merkittävä ero on siinä, että Vaasa oli jo Ruotsin vallan aikoihin vahva keskuskaupunki ja myöhemmin myös vahva teollisuuskaupunki, joka pystyi työllistämään maaseudun väkeä. Ruotsi-yhteys on muutenkin aina toiminut. Esimerkiksi töissä on käyty Pohjanlahden toisella puolella.

. Rannikolta katosi vuosien 1969–1977 kuntaliitoksissa 20 kuntaa. Tuolloin esimerkiksi Siipyy, Tiukka ja Lapväärtti liittyivät Kristiinankaupunkiin, Bergön saaristokunta Maalahteen ja Teerijärvi Kruunupyyhyn. Nykyään monet vanhat kuntakeskukset ovat hiipuneet ja palvelut heikentyneet.

– No sitten se kysymys siitä, että onko Seinäjoki imenyt maakunnan tyhjäksi? No, ei. Ei se asia ole niin yksioikoinen. Seinäjoki on kasvanut monista eri syistä ja myös maakunnan omilla yhteisillä päätöksillä, Riukulehto sanoo.

. Kaupungistumista tapahtuu joka paikassa Kaupungistuminen ja taajamoituminen ovat tutkijan mukaan yleismaailmallisia ilmiöitä, ja oman tuotoksensa varassa elävää maaseutua on maailmassa aina vain vähemmän.

Riukulehto pitää suorastaan hämmästyttävänä, että koko Suomi on pystynyt asuttamaan pohjoisen maaseudun kyliin sellaisen määrän ihmisiä kuin on tapahtunut. Jokaisesta Suomen kunnasta ja kylästä löytyy oma - usein aika surullinen tarina siitä - miten kaikki on hiljentynyt.

. – Sodan jälkeen oli vielä mahdollista elättää perhe maatilalla oman kierron varassa, elää sellaista vihreää unelmaa. Nykyjärjestelmässä sellaisen toteuttaminen on aika vaikeaa, eikä siinä pääse ainakaan samanlaiseen elintasoon kuin muut, Riukulehto toteaa.

Fri, 7/1

Kirjaudu sisään

Fri, 7/1

Maaseudun kylät tyhjenevät, tutkija kertoo miksi – Suomella ja Ruotsilla yksi merkittävä ero historiassaan

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin