Maatalous pysyy keskusteluissa, Nato ja Ukrainan sota nousivat mukaan Politiikan viikkoon

Keskustanaisten puheenjohtaja Sari Palmu korostaa hoitohenkilökunnan elintärkeää roolia. Hän muistuttaa kannanotossaan hoitajien jaksamisesta, joka on ollut kahden vuoden ajan äärirajoilla.

– Sekä hoito- että sosiaaliala kärsivät työvoimapulasta. Ikääntyvien määrä kasvaa, ja he tarvitsevat hoitoa enenevissä määrin. Hoitajien määrä suhteessa ikäihmisiin on kuitenkin entistä pienempi, alajärveläinen Palmu sanoo.

Palmu toteaa, ettei hoitajapulaa ratkaista yksin koulutusmäärillä. Hän vaatii hoitotyön arvostuksen nostamista, mikä tarkoittaa sekä palkkauksen että työolojen parantamista.

– Tilanne on ajautunut pisteeseen, jossa tarvitaan myös rahallisia toimia alan veto- ja pitovoiman korjaamiseksi. Palkat eivät vastaa työn vastuuta ja vaativuutta tai palkkatasa-arvoa, hän sanoo.

Palmu toteaa monen hoitajan pohtivan tälläkin hetkellä, onko alalla jatkaminen mahdollista nykyisellä palkalla.

– Hoitohenkilöstö ei ole vain pelkkiä käsipareja vaan ammattilaisia, joilla on suuri vastuu asiakkaista. Yhtään hoitajaa ei ole varaa menettää. Myös sosiaalialan ammattilaisten alalta pakoon on löydettävä ratkaisuja ja ongelmiin on tartuttava ripeästi, Palmu korostaa.

. Keskustan pohdittava Nato-kantaansa uudestaan Keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari pohtii kuukausikirjeessään Suomen turvallisuustilanteen nopeaa muutosta.

– Edessä on pitkäkestoinen jännittyneiden suhteiden tila, jossa Euroopan ja Yhdysvaltojen on edelleen vahvistettava yhteistä arvopohjaista rintamaa vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta, hän sanoo.

Turvallisuusympäristön muuttuminen on nostanut keskusteluun Suomen jäsenyyden Natossa. Kivisaari kertoo saaneensa runsaasti yhteydenottoja huolestuneilta kansalaisilta, jotka vaativat välitöntä liittymistä Naton jäseneksi.

– Naton ulkopuolella oleminen on vähentänyt pelkoa siitä, että ajautuisimme osalliseksi muualla alkavaan sotaan. On kuitenkin selvää, että Nato-vaihtoehto on sodan aikana vahvistunut, hän sanoo.

Kivisaaren mielestä myös keskustan on oltava valmis harkitsemaan Nato-kantaansa uudelleen. Nato-optio ei hänen mukaansa sano käytännössä mitään.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa ei muodosteta huutamalla Twittereissä tai ylipäätään sosiaalisessa mediassa. Sitä ei myöskään johdeta sanomalehtien pikakyselyjen kautta tai yksittäisten kansanedustajien "musta tuntuu"-vastauksilla, Kivisaari muistuttaa.

Kivisaari pitää tärkeänä, että linjausten takana on analyyttinen tilannekuva niin historiasta, nykyhetkestä kuin tulevaisuudestakin.

– Sitä ei päätetä testosteronipäissään, vaan suurella viisaudella ja riittävällä näkymällä omasta turvallisuudestamme.

. Lapsia pitää varjella sodalta Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) kannustaa vanhempia ja opettajia huomioimaan lasten hyvinvoinnin kaiken sotainformaation keskellä.

– Ukrainassa käytävä sota on tullut entistä lähemmäs myös suomalaisia lapsia verkon ja sosiaalisen median välityksellä. Esimerkiksi lasten suosimassa TikTok-sovelluksessa lapsille saattaa välittyä suoraa materiaalia sotaa käyvästä maasta, vaikka lapsi ei sitä erikseen etsisi. Uutisissa esitetyissä tapahtumissa lapset saattavat nähdä suoraa sotaa, inhimillistä hätää sekä väkivaltaa, Mäenpää toteaa tiedotteessaan.

Mäenpää pitää lapsien suojelemista ensiarvoisen tärkeänä tilanteessa, jossa maailmassa tapahtuu kauheita.

– Monet vanhemmat rajaavat television uutisia lapsiltaan, mutta eivät osaa huomioida sitä, että puhelimen kautta lapsi voi nähdä paljon raaempaa live-kuvaa, hän sanoo.

Mäenpää kehottaa vanhempia ja opettajia kertomaan lapsille avoimesti ja ikätasoon sopivalla tavalla.

– Vanhemman kannattaa kysyä, että mitä lapsi on asiasta kuullut ja miltä hänestä nyt tuntuu. Lapselle tulee antaa vapaus kysyä asioista, ja kysymyksiin tulee vastata mahdollisimman todenmukaisesti. Lapsilähtöisyys on tärkeintä.

. Ajaako hallitus maataloutta alas? Pohjanmaan kristillisdemokraatit kantaa huolta maatalouden kannattavuudesta. Piirihallitus muistuttaa kustannuskriisistä, joka on monilla tiloilla akuutti sähkön, polttonesteiden ja lannoitteiden hinnannousun takia.

– EU:n laajuinen kilpailu maataloustuotteiden markkinoilla on johtanut tuotannon tehostamiseen ja tilakokojen kasvuun sekä painanut tuottajahintoja alas. Vaikka Suomen omavaraisuus on eurooppalaisittain korkeahko, on maataloutemme hyvin riippuvainen ulkopuolisista tuotantopanoksista, piirihallitus toteaa.

Piirihallitus muistuttaa ulkopuolisten panosten saatavuuden olevan kiinni meriliikenteen sujuvuudesta, joka voi olla kriisitilanteessa nopeasti uhattuna.

– Viljan varmuusvarastoja on ajettu alas kymmenen viime vuoden aikana. Nyt voi olla viimeinen aika varautua, piiri korostaa.

KD-piiri patistaa EU:ta keskusteluun maatalouspolitiikasta, ja muistuttaa, että alueellisen omavaraisuuden vahvistaminen, maatalouden innovaatiotoiminnan tukeminen sekä ympäristön, maaperän, ilmaston ja eläinsuojelun kehittäminen sekä antibioottien käytön vähentäminen ovat kaikkien maiden ja kansalaisten etu.

– Pohjanmaan alue on ollut kautta aikojen viljeysaluetta ja maanviljelys on tuottanut monille elannon. Aikooko hallitus ajaa tämän tärkeän elinkeinon alas, piirihallitus kysyy.

. Maataloustuotanto pitää turvata Kokoomuksen maaseutupolitiikan verkosto edellyttää hallitukselta nopeita toimia ruuantuotannon ja energiaomavaraisuuden turvaamiseksi.

– Maatalouden kannattavuus on heikentynyt tuotantokustannusten nousun takia. Isku on ollut kova kotieläintiloille, jotka ovat panostaneet tuotannon laajentamiseen ja velkaantuneet. Kriisitietoisuus on parantunut, mutta konkreettiset toimet ovat jääneet hallitukselta tekemättä, toteavat verkoston puheenjohtaja Janne Sankelo ja Tiina Perho.

Verkosto pitää kannattavuuden parantamisessa oleellisena ruokaketjun toimivuutta ja reilua hintaa tuottajille, mutta muistuttaa myös, ettei hallituksen roolia asioiden edistäjänä voida ohittaa.

– Ruokamarkkinoiden sopimuskäytäntöihin tarvitaan muutokset, joilla reagoidaan tuotantokustannusten nousuun. Nyt tarvitaan vapaaehtoisia toimia myös elintarviketeollisuudelta ja kaupalta, Sankelo ja Perho muistuttavat.

Sankelo ja Perho pitävät ensi kesää huolestuttavana, sillä tuotantopinta-aloihin on kaavailtu muutoksia. Viljelijöiden kassa ei kestä lannoitteiden hankintaa ja viljelysuunnitelmat ovat jäämässä vajaiksi.

– Joka aari tarvitaan tuotantoon. Maatilojen vaikeudet heijastuvat nopeasti huoltovarmuuteen ja kuluttajille. Hallituksen on tehtävä tarvittavat päätökset, jotta elintarvikkeiden ja kotimaisten polttoaineiden saatavuus turvataan. EU:sta tulevat suomalaista ruoantuotantoa heikentävät esitykset, kuten oudot ennallistamissuunnitelmat, on torpattava päättäväisesti, Sankelo ja Perho tähdentävät.

. Mäenpää: Turvekoneiden romutus on lopetettava Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) esittää hallitukselle, jotta se ryhtyy toimiin kumotakseen turvetuotantokoneiden romutustuen. Hän jätti asiaa koskevan toimenpidealoitteen perjantaina.

– Koneiden romuttaminen pitää lopettaa, jotta huoltovarmuus varmistetaan. Turpeen arvo huoltovarmuuspolttoaineena tulee tunnustaa, Mäenpää korostaa.

Mäenpää nostaa esiin yleisen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön, joka muuttui perustavanlaatuisesti huonompaan suuntaan Venäjän hyökätessä Ukrainaan.

– Venäjältä tuodaan Suomeen metsähaketta ja jopa turvetta energiakäyttöön. Jo rauhallisina aikoina Suomen on varauduttava mahdollisiin poikkeusoloihin, nyt huoltovarmuuskysymyksistä on tullut entistä ajankohtaisempia, hän sanoo.

Mäenpää huomauttaa turpeen olleen perinteisesti keskeinen elementti Suomen energiahuoltovarmuudessa.

– Turvevarastot tulee hankkia yksityisiltä turpeentuottajilta valtion takaamana. Romutuspalkkiota tulee tasavertaisuuden nimissä jatkaa kolmen kuukauden ajan, jotta ne, jotka eivät aikataulusyistä ole vielä koneitaan romuttaneet, ja jotka sen haluavat tehdä, voivat saada korvauksen kalustostaan.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Maatalous pysyy keskusteluissa, Nato ja Ukrainan sota nousivat mukaan Politiikan viikkoon

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin