Maataloutta, Ukrainaa ja kannabista – Politiikan viikossa tutut teemat

EU puuttuu netin mainontaan Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) hehkuttaa EU:n ottamaa isoa askelta kohti reilumpaa, demokraattisempaa ja turvallisempaa digitaalista maailmaa.

– Digipalvelusäädös säätelee digitaalisilla alustoilla tapahtuvaa toimintaa ja kieltää esimerkiksi käyttäjän arkaluontoiseen henkilökohtaiseen dataan kohdennetun mainonnan, Kumpula-Natri avaa parlamentin ja neuvoston saavuttamaa neuvottelutulosta.

Kumpula-Natrin mukaan käyttäjiä seuraava ja profiloiva mainonta, valheelliset ja laittomat sisällöt sekä käyttäjiä koukuttavat algoritmit ovat esimerkkejä alustoihin liittyvistä haasteista, joihin nyt hyväksytty säädös vastaa.

– Nyt kielletään esimerkiksi etniseen taustaan tai terveystietoihin perustuva sekä lapsille kohdennettu mainonta. Käyttäjien houkuttelu harhaanjohtavilla keinoilla kielletään myös, ja samalla tuodaan läpinäkyvyyttä suosittelualgoritmeihin, Kumpula-Natri listaa.

Alustojen vastuu niillä myytävistä tuotteista kasvaa, ja jatkossa niiden on pyrittävä estämään laittomien materiaalien, tuotteiden ja palvelujen liikkuminen.

– Digipalvelusäädös on valtavan iso asia. Tässä otettiin tärkeä askel kohti reilumpaa, demokraattisempaa ja turvallisempaa digitaalista maailmaa. Tabu, ettei internetin alustoja voi tai pidä säädellä, on nyt voitettu, Kumpula-Natri iloitsee.

. Kim Berg Pohjola-Nordenin johtoon Vaasalainen kansanedustaja Kim Berg (sd.) on valittu Pohjala-Nordenin uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Juhana Vartiaista.

Pohjoismaiden neuvostossa Suomen valtuuskunnan jäsenenä toimiva Berg lupaa vahvistaa järjestön perustyötä ja osoittaa, että Pohjola-Nordenilla on ainutlaatuinen paikkansa kansalaisjärjestöjen joukossa.

– Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan näinä epävarmoina aikoina enemmän kuin koskaan. Pohjola-Norden rakentaa siltoja ihmisten mieliin yhteistyön hyödyistä ja tiivistää siteitä tavallisten pohjoismaalaisten välille, Berg toteaa.

Pohjola-Nordenin liittokokous ei päässyt hyväksymään yhdistyksen tilejä, sillä liitossa vuonna 2021 paljastuneet taloudelliset väärinkäytökset ja pääsihteeriin kohdistuneet rikosepäilyt ovat johtaneet poikkeuksellisen huolelliseen tilintarkastusprosessiin. Tilinpäätös vahvistetaan ylimääräisessä liittokokouksessa.

. KD Nuoret vaatii Tuomiojan eroa Kristillisdemokraattien nuorisojärjestö vaatii ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Erkki Tuomiojan (sd.) eroa. KD Nuoria johtavan seinäjokelaisen Ami Rinta-Valkaman mukaan Tuomiojan puheet Natoon ja Venäjään liittyen ovat olleet harkitsemattomia.

– Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan toimi on luonteeltaan sellainen, että se vaatii aidon kyvyn hoitaa tehtävä isänmaan edun mukaisesti. Tuomiojan toimien perusteella voidaan katsoa, ettei tämä kyvykkyys ole toteutunut, Rinta-Valkama toteaa.

KD Nuoret pitää huolestuttavana sitä, että vaikutusvaltainen poliitikko yhtyy rajan takaa tulevaan informaatiovaikuttamiseen, ja sekoittaa näin psykoosiin liittyvillä puheillaan arkaluonteista turvallisuuspoliittista keskustelua epäasiallisesti ja omasta roolistaan välittämättä.

– Aiemmin valiokuntaa johtanut Mika Niikko erosi ulkopoliittisesti haitallisten lausuntojensa jälkeen. Tuomioja itse oli yksi Niikon eroamista kannattaneista, ja vastaavaan tilanteeseen jouduttuaan hänen olisi syytä ymmärtää kansan luottamuksen hänen järkkyneen vakavasti, Rinta-Valkama toteaa.

KD Nuoret yhtyy Kokoomusnuorten, Keskustanuorten ja Perussuomalaisen Nuorison kritiikkiin, joka on kohdistunut Tuomiojan toimintaan. Mikäli Tuomioja ei itse eroa, KD Nuoret vaatii sosiaalidemokraattien erottavan Tuomiojan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä.

. Kivisaari korostaa omaa puolustuskykyä Kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.) palaa kuukausikirjeessään eduskunnan saamaan turvallisuuspoliittiseen selontekoon, joka hänen mukaansa antaa vankan tietopohjan tarvittavien johtopäätösten tekemiseen.

– Kun tilanne muuttuu, on uskallettava uudistua. Venäjä on meille tuttu naapuri, mutta se toimii arvaamattomasti ja uhkaavasti. Venäjä on nimennyt Suomen ja muut EU-maat vihamielisiksi valtioksi, hän muistuttaa.

Kivisaari on Natoon liittymisen kannalla, vaikka korostaakin, ettemme ole nykytilanteessakaan turvattomia.

– Maanpuolustustahtomme on korkealla ja Suomessa on huolehdittu hyvin omasta puolustuskyvystä. Mitä ikinä teemmekin, kaikissa ratkaisuissa on keskeistä oma puolustuskykymme, joka pohjautuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon.

Sota naapurissa tarkoittaa Kivisaaren mukaan omavaraisuutemme kiivasta lisäämistä.

– Se tarkoittaa metsähakkeen, turpeen, puuterminaaliverkostojen, tiestön, vety- ja akkuteollisuuden, julkisten ja pientalojen lämmitysratkaisujen uudelleenarviointia.

Kivisaari patistaa toimiin omavaraisuuden vahvistamiseksi, kuten maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi.

– Hätäpaketissa ei kaikki mennyt lankulle, mutta hyvääkin siinä oli, hän toteaa.

. Maatalouden tukipaketti pahasti myöhässä Maa- ja metsätalousvaliokuntaan kuuluva kansanedustaja Peter Östman (kd) harmittelee sitä, etteivät viljelijät ehtineet saada euroakaan hallituksen tukipaketista ennen kevätkylvöjen alkamista.

– Me kristillisdemokraatit olemme maatalousyrittäjien tavoin hyvin pettyneitä siihen, ettei hallitus löytänyt toimia, jotka auttaisivat tiloja niiden akuutissa kriisissä, siis juuri nyt, hän totesi eduskunnassa.

Östman kiittää hallitusta energiaveron tuplapalautuksista, mutta kritisoi ajoitusta pahasti epäonnistuneeksi.

– Kriisi on ollut tiedossa, se ei alkanut Ukrainan sodan myötä. Silti hallitus on katsellut kriisiä kädet taskussa pitkälle kevääseen, hän paheksuu.

Östman toteaa, etteivät viljelijät ymmärrä hallituksen laskutapaa. Kriisin helpottamiseksi on luvattu 300 miljoonaa, mutta Östmanin mukaan kyseessä on paketti, josta vain osa on tarkoitettu tiloille, ja siitäkin ensimmäiset eurot maksetaan vasta sen jälkeen, kun kylvöaika on kaukana takana.

– Viljelijät joutuvat tekemään päätöksiä siitä, paljonko eläimiä laitetaan teuraaksi, kun raha ei riitä rehuun. He lähtevät toukotöihin punniten sitä, viekö päätös jatkaa ruoan tuottamista lopulta leivän omankin perheen pöydästä. Ikävä kyllä monella tilalla punninta on päättynyt siihen, ettei tuotannon jatkamiselle ole edellytyksiä, Östman sanoo.

Östman myöntää, ettei kaikki ole hallituksen syytä vaan osa kritiikistä kuuluu myös EU:lle.

– Sen jäykkyys on ajamassa ruokatuotantoa nurin. EU:n maatalouspolitiikka tarvitsee jättiremontin, ja sen keskiössä tulee olla tukien suuntaaminen ruoantuotantoon, hän toteaa.

. Edessä sukupolvemme tärkein satokausi MTK:n lihavaliokuntaa johtava kauhavalainen Mauno Ylinen varoittaa lihan ja kananmunien tuotannon ongelmista. Hän kiirehtii kaupalta ja teollisuudelta nopeita korotuksia kotieläintuotannon tuottajahintoihin.

– On ymmärrettävä, etteivät tilat voi jatkaa tuotantoaan, ellei tuottajahinta kata edes tuotannon välittömiä kuluja, MTK:n toinen puheenjohtaja Ylinen korostaa.

Maatalouden kustannuskriisi alkoi jo viime syksynä energian ja lannoitteiden nopeana kallistumisena. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on johtamassa globaaliin ruokakriisiin, jonka seuraukset voivat olla arvaamattomia. Nyt kriisi näkyy viljaan pohjautuvien rehujen ennätysmäisinä hintoina.

– HIntasopimukset on nyt monen tuotteen osalta avattu neuvotteluihin, mutta tuloksilla on tilojen kannalta kiire. Kaikilla kolmella suurella vähittäiskaupan keskusliikkeellä on ollut tietoa liha- ja kananmunatilojen poikkeuksellisen vaikeasta tilanteesta jo ennen sotaa, mutta he eivät pääosin halunneet silloin vielä reagoida, Ylinen kummastelee.

Lihavaliokunta kantaa huolta myös kylvöihin valmistautuvista viljatiloista, sillä viljasato ratkaisee osaltaan myös sen, mitä kotieläintuotannossa tapahtuu.

– Tuleva satokausi on sukupolvemme tärkein. Jos se epäonnistuu sen vuoksi, etteivät viljelijät voi ostaa lannoitteita ja kylvä satokasveja, menee tilanteen korjaamiseen vuosia sotatilanteesta riippumatta, Ylinen muistuttaa.

. Demarit haluavat jatkaa kannabiksen käytön rankaisemista Lakivaliokuntaan kuuluva kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.) ei halua kannabikselle erivapauksia rikoslainsäädäntöön. Valiokunta sai valmiiksi mietinnön kansalaisaloitteeseen, jossa esitettiin kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumista. Lakivaliokunta hylkäsi kansalaisaloitteen.

– Rikoslainsäädännössä ei ole tällä hetkellä tarvetta päivitykselle huumausaineiden osalta. Keskeistä on se, että hoitoon pääsee matalalla kynnyksellä ja haittoja ehkäistää, Mäkynen toteaa yhdessä kollegojensa Paula Werningin ja Eeva-Johanna Elorannan kanssa lähettämässään tiedotteessa.

Demarikolmikko painottaa rangaistavuuden poistamisen sijaan rangaistusasteikon matalamman pään hyödyntämistä kannabiksen käytön ja pienien määrien hallussapidon kohdalla etenkin silloin, kun kyse on ensikertalaisesta.

– Toimenpiteistä luopuminen on mahdollista jo nykyisessä lainsäädännössä, ja sitä pitäisi hyödyntää enemmän niissä tilanteissa, joissa se on haittojen vähentämisen kannalta perusteltua. Apua pitää pystyä saamaan ilman pelkoa rangaistuksesta, edustajat toteavat.

Wed, 5/18

Kirjaudu sisään

Wed, 5/18

Maataloutta, Ukrainaa ja kannabista – Politiikan viikossa tutut teemat

Jaa artikkeli

EU puuttuu netin mainontaan

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin