”Meillä ei ole hoitojonoja” – Kaksineuvoisen johtava hammaslääkäri on huolissaan siitä, miten hyvin potilaat pääsevät hammaslääkäriin tulevaisuudessa

– Toivottavasti Etelä-Pohjanmaan tuleva hyvinvointialue kehittää sellaisen palvelujärjestelmän, ettei meille synny hoitojonoja. Meillä ei ole ollut niitä vuosikymmeniin, sanoo kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtava hammaslääkäri Riitta Hautala .

Hänen mukaansa Kauhavalla ja Evijärvellä toimivan kuntayhtymän hammashoitoloihin saa ajan edelleen varsin nopeasti.

– Tarkastusaika annetaan kahden viikon päähän ja päivystysaika samalle päivälle. Puolikiireellinen aika toteutuu viikon aikana.

Samaan aikaan muualla maakunnassa saattaa olla pitkiäkin hoitojonoja.

. Hyvinvointialue aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

– Tärkeää on, että alueen asukkailla on yhtenevät mahdollisuudet päästä hoitoon, Hautala sanoo.

Hänen tietojensa mukaan alueen hammashoitoloille ei ole vielä silloin valmiina yhteistä toimintamallia.

– Olen ymmärtänyt, että pikku hiljaa nykyjärjestelmät yhtenäistetään. Henkilökuntamme ja minä toivomme, että mallia otettaisiin meidän toimintatavastamme, ennakkoluulottomasti.

Johtava hammaslääkäri kuuluu hyvinvointialueen suun terveydenhoidon aluevastaaviin.

– Siellä on keskusteltu mallistamme.

. Yksityiseltä puolelta palvelusetelejä Hautala selostaa, miten hoitojonot ovat pysyneet poissa.

– Kehitimme kutsujärjestelmän aikuisten hammastarkastuksia varten. Varasimme jokaiselle päivälle myös päivystyksellisiä ja puolikiireellisiä aikoja normaalia enemmän. Ainakin meillä se on ollut toimiva ratkaisu jonojen välttämiseen. Resursseja meillä ei ole sen enempää kuin muualla.

– Yleisin tarkastusväli on kaksi vuotta. Usein riittää se yksi hoitokerta. Hoitajat näkevät potilaita säännöllisesti ja näkevät hoidon tuloksen.

Hautalan mukaan Suomessa ei ole montaa paikkakuntaa, jossa olisi aikuisten kutsujärjestelmä.

– Alaikäisille on koko maassamme kutsujärjestelmä, sillä se on lakisääteinen asia.

. Haastateltava nostaa esiin yksityisen sektorin.

– Ostamme sieltä esimerkiksi suukirurgian palveluja. Hyvä ratkaisu hyvinvointialueelle on yksityiseltä puolelta hankittavat palvelusetelit erityisesti hoitojonoalueilla.

. Hoitotakuuta saatetaan lyhentää Johtava hammaslääkäri toteaa, että väestö vähenee osassa maakuntaa, mutta hoidon tarve kasvaa.

– Ihmisillä on hampaita suussa yhä enemmän hautaan asti, joten hampaat vaativat entistä enemmän korjaavaa hoitoa. Samaan aikaan hoitoloiden henkilökunnan määrää on vähennetty.

Voiko tilanne johtaa siihen, että esimerkiksi Kauhavalla hoidettaisiin tulevaisuudessa myös niitä, jotka ovat pitkien hoitojonojen jatkona omalla paikkakunnallaan?

– Voi käydä niin. Hoidamme heidät tietenkin, jos meillä on tarpeeksi resurssia. Mielestäni lähipalvelujen kuuluu kuitenkin pysyä ihmisten omalla asuinpaikkakunnalla. Toisaalta työssäkäyntialue voisi olla sopiva alue. Joillekin voisi sopia se, että muualla töissä käyvät istahtaisivat samalla suunnalla hammashoitolan tuoliin.

Hautala sanoo, ettei palveluiden sijoittumisesta hyvinvointialueelle ole käyty vielä keskusteluja ainakaan vastaavien palavereissa.

– Hyvinvointialue on luvannut säilyttää lähipalvelut.

. Hoitotakuu on kuusi kuukautta.

– Maan hallituksen esityksen mukaan se kiristyisi ensi vuoden syksynä neljään kuukauteen ja vuonna 2024 kolmeen kuukauteen. Suuntaus tietää sitä, että hyvinvointialueen on kehitettävä tehokas järjestelmä, jottei hoitojonoja pääse syntymään.

Hautala korostaa suun terveyttä.

– Sen yhteys yleisterveyteen ja moneen sairauteen on ymmärretty viime vuosina. Hampaiden huolehtiminen on tapa ehkäistä sairauksia. Sitä ei saa unohtaa muutosten tuulissa.

. Tavoitteena on parhaiden käytäntöjen käyttöönotto Tulevan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen kommentoi sitä, miten suun terveydenhoito aiotaan järjestää.

– Meillä on hyvinvointialueen valmistelussa palvelujaosto, ja sillä on lukuisia alajaostoja. Ne valmistelevat eri palvelukokonaisuuksia. Yhdessä alajaostossa valmistellaan suun terveydenhoidon käytänteitä. Tavoitteena on parhaiden käytäntöjen käyttöön ottaminen koko hyvinvointialueella. Samalla huomioidaan palvelujen saatavuus ja talous.

. Mitä lähipalvelut tarkoittavat tässä yhteydessä?

– Tätäkin asiaa valmistellaan. Lähtökohtana lähipalveluissa ovat nykyiset palvelut, Järvinen jatkaa.

Millaisena vaihtoehtona pidät aikuisten hammastarkastusten kutsujärjestelmää, jotta hyvinvointialueen suun terveydenhoito saadaan tehokkaaksi?

– Myös tällaiset seikat ovat käsittelyssä.

Kirjaudu sisään

”Meillä ei ole hoitojonoja” – Kaksineuvoisen johtava hammaslääkäri on huolissaan siitä, miten hyvin potilaat pääsevät hammaslääkäriin tulevaisuudessa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje