Metsäkeskuksen tulevaisuuskatsaus korostaa puun jalostusarvon nostoa – "Vähemmästä on jatkossa saatava enemmän"

Metsäkeskus julkaisi tiistaina saha- ja puutuotealan tulevaisuuskatsauksen. Katsauksen tärkeimmiksi asioiksi nousevat puun jalostusarvon nostaminen ja ympäristöselosteiden merkitys.

. Yrityspalvelujen päällikkö Marko Ämmälä Seinäjoen Metsäkeskuksesta pitää ympäristöselosteiden merkitystä suurena. Arvioiden mukaan ympäristöselosteet, eli hiilijalanjäljen laskennat, tulevat osaksi rakennusmääräyksiä vuonna 2025. Tästä huolimatta ympäristöseloste puuttuu monelta puualan toimijalta.

– Puu rakennusmateriaalina sitoo hiiltä vuosikymmenten ajan, mutta se pitää pystyä myös todentamaan. Metsäalalla nojataan usein siihen, että kaikki tietävät puun olevan uusiutuvaa ja sitovan hiiltä, Ämmälä toteaa.

. Toinen tärkeä pointti tulevaisuuskatsauksessa on puun jalostusarvon nostaminen. Sahateollisuuden koko kapasiteetista viedään tällä hetkellä noin 70 prosenttia ulkomaille. Vuonna 2021 sahatavaran tuotanto oli 11,9 miljoonaa kuutiometriä, josta vientiin menee 8,7 miljoonaa kuutiometriä.

Tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että matalan jalostusasteen puutuotteiden viennin sijaan puuta voitaisiin jalostaa Suomessa pidemmälle.

– Työn tuottavuutta saha- ja puutuotealalla voidaan lisätä. Se onnistuu ottamalla käyttöön uutta teknologiaa, kouluttamalla työntekijöitä ja yritysjohtoa sekä digitalisoimalla ja automatisoimalla tuotannonohjausjärjestelmiä. Entistä vähemmästä on tulevaisuudessa saatava entistä enemmän, Ämmälä sanoo.

. Hoiskossa valmistellaan ympäristöselostetta CLT Finland Oy:n eli tuttavallisemmin Hoisko CLT:n toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä allekirjoittaa Metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen näkemykset.

– Puurakentaminen ja puutuotteet ovat megatrendi. Ihmiset tahtovat tietää, mistä heidän kotinsa ja julkiset rakennukset on tehty ja ympäristöasiat painavat valinnoissa jatkuvasti enemmän, Yli-Sikkilä toteaa.

Hoisko on yksi Suomen kolmesta CLT-elementtejä valmistavasta tehtaasta. Tuotanto Alajärven Hoiskossa alkoi syksyllä 2016.

CLT-lyhenne muodostuu sanoista cross laminated timber, eli se on ristiinliimattu massiivipuu tai monikerroslevy.

– CLT on Suomessa vielä aika uusi asia, vaikka muualla Euroopassa siitä on rakennettu jo pidempään. CLT-elementit mahdollistavat isompien puurakennusten, kuten puukerrostalojen rakentamisen, Yli-Sikkilä kertoo.

. Hoiskon referenssilistalla on useita päiväkoteja ja kouluja sekä muita julkisia rakennuksia. Isompiin rakennuskohteisiin kuuluu muun muassa opiskelija-asuntojen rakentaminen Nurmekseen.

– Uskon, että puukerrostalojen rakentaminen yleistyy Suomessa, kun asia tulee isoille toimijoille tutummaksi. Moni yhteistyökumppani on rakentamisen aikana yllättynyt siitä, kuinka yksinkertaista ja nopeaa rakentaminen tällä tavalla on.

Tuotannosta noin kolmannes on julkista rakentamista, kolmannes rakennusliikkeiden kohteita ja kolmannes yksityistä rakentamista.

Yli-Sikkilä näkee hiilijalanjäljen mahdollisen tulon osaksi rakennusmääräyksiä mahdollisuutena puurakentamiselle. Hoiskossa ympäristöseloste on parhaillaan tekeillä.

– Ympäristöselostetta kysytään yhä useammin, ja monesti se on jo kilpailutusten vaatimuksissa mukana. Ympäristöselosteella voidaan avata ja todentaa tuotteen ympäristöystävällisyys vertailukelpoisesti muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna.

. Hoisko työllistää tällä hetkellä noin 30 työntekijää. CLT on edelleen niin uusia asia, että valmiita työntekijöitä ei yrityksen tarpeisiin koulun penkiltä valmistu.

– Rakennusinsinöörien koulutukseen on tullut osia CLT-tekniikasta, mutta tuotannon henkilöt koulutetaan työtehtäviin itse. Valmiita tekijöitä ei ole, ei tuotantoon eikä suunnitteluun, Yli-Sikkilä toteaa.

Kirjaudu sisään

Metsäkeskuksen tulevaisuuskatsaus korostaa puun jalostusarvon nostoa – "Vähemmästä on jatkossa saatava enemmän"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Metsäkeskuksen tulevaisuuskatsaus korostaa puun jalostusarvon nostoa – "Vähemmästä on jatkossa saatava enemmän"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje