<p>15-vuotiaana palkkatöihin työkaluna pokasaha. Sen jälkeen reilu 50 vuoden mittainen ura metsurina. Lappajärveläisen <strong>Jaakko Pessisen</strong>, 73, urakkaan ei moni pystyisi. Etenkin, kun matkan varrelle mahtuu kisasuorituksia Suomen vahvimpia miehiä vastaan.</p><p>– En minä sen kummemmin treenannut sitä voimailua varten. Lihakset väsyi jo metsätöissä, eikä väsyneeseen lihakseen voima tartu, Pessinen toteaa.</p><p>Nykyisin Pessinen ei enää metsään lähde, ainakaan töihin. Parin vuoden takainen sairastuminen vei voimat ja ensi alkuun kävelynkin. Nyt Pessinen on kuntoutunut diabeteksen aiheuttamasta sairauskohtauksesta niin, että liikkuminen onnistuu rollaattorin avulla ja pää toimii terävästi.</p><p>– Mutta kyllä minun vieläkin tekisi joskus mieli mennä metsään. Usein mietin hakkaamiani palstoja, että miltä siellä metsissä näyttää nyt.</p>.<h2>Uravalinta kerrasta nappiin</h2><p>Ensimmäisiä kertoja Pessinen oli mukana metsätöissä isän mukana jo aivan pikkupoikana. 7-vuotias nassikka piti nuotiota, kun isä teki töitä.</p><p>– Silloin metsästä löytyi aina kuivaa puuta nuotioon. Nyt nuorista metsistä ei tahdo löytyä, Pessinen toteaa.</p><p>Pokasaha työkalunaan hän lähti vieraalle töihin 15-vuotiaana, vanhempien luvalla, alaikäinen kun oli. Moottorisahan hän hankki muutamaa vuotta myöhemmin.</p><p>– Ensimmäinen oli suomalainen Hyry. Sittemmin olen ajanut loppuun 78 uutena ostettua moottorisahaa. Ei ne kovalla käytöllä kestäneet vuottakaan.</p><p>Pessinen kertoo kokeilleensa jotain muuta työtä ainoastaan kerran. Armeijan jälkeen velipoika houkutteli tehdastöihin, pois metsästä tuulesta ja tuiskusta.</p><p>– Olin siellä päivän ja totesin, että tämmöinen paperirullien pyörittely ei sovi minulle, se on tylsää. Seuraavana aamuna kävin sanomassa työnjohtajalle, että lähden takaisin metsähommiin. Mutta olen siis kokeillut muutakin työtä, Pessinen naurahtaa.</p>.<h2>Metsä on aina ollut tärkein</h2>.<p>Metsurin töissä Pessinen kertoo viihtyneensä niin hyvin, että kun eläkeikä 63-vuotiaana täyttyi, ei hän malttanut loikoilla oloneuvoksena kuin pari viikkoa.</p><p>– Sitten soitin metsänhoitoyhdistykselle, että olisiko siellä hommia. Olihan niitä ja jatkoin sitten töitä.</p><p>Pessinen on aina tehnyt työnsä kiitettävällä tarkkuudella. Matalat kannot ja harvennuksen jälkeen risuista siivotut metsät olivat hänen tavaramerkkinsä.</p><p>– Kasasin harvennuksen jälkeen puut pinoihin ajouran varteen käsipelillä. En käyttänyt mitään apuvälineitä. Siinä se voimakin tarttui.</p><p>Metsänhoidosta Pessisellä on edelleen paljon mielipiteitä.</p><p>– Ensiharvennuksessa voisi metsään jättää reilumminkin puuta ja vasta toisessa harvennuksessa ottaa reippaammin. Se näkyisi tilipussissakin.</p><p>Pessinen myös kannattaa jatkuvan kasvun metsänhoitoa päätehakkuiden sijaan.</p><p>– Mutta siinä on oltava tarkkana, jos otetaan isoimmat puut pois. Kaikkiin maastoihin se ei sovi. Huonolla paikalla seuraava myräkkä kaataa ne pystyyn jätetyt puut.</p>.<h2>"Kyllä minä sellaisen kaadan"</h2><p>Vahvin mies -kilpailut saapuivat Suomeen 1980-luvun lopulla, kun <strong>Ilkka Nummisto</strong> toi kisat Suomeen. Pessinenkin kiinnostui lajista. 1990-luvun alkupuolella hän kuuli, että kukaan ei ole kaatanut yli 1 000 kiloa painavaa henkilöautoa ja totesi, että hän siihen pystyy.</p><p>– Minulla oli tapana talvikelillä nostaa auto 180 astetta ympäri, jos sopivaa kääntöpaikkaa ei ollut.</p><p>Niinpä kesällä 1991 Alajärvelle Kitron pesäpallostadionille tuotiin reilun 1 000 kilon painoinen Lada, jonka Pessinen kaatoi yleisön edessä.</p><p>– Se suoritus oli pitkään Guinnessin ennätyskirjassa.</p><p>Auton kaatamisen jälkeen Pessinen päätyi kaatamaan myös traktorin. Autojen kanssa hän temppuili myös muuten.</p><p>– Olen vaihtanut autoihin renkaita ilman tunkkia. Auto nostetaan olkapäälle ja vaihdetaan rengas.</p><p>Pessisen takavuosien suorituksia löytyy edelleen muun muassa YouTube-videopalvelusta.</p>.<h2>Työssä kasvatettua voimaa</h2><p>Lajit, joissa Pessinen loisti, pohjautuivat työssä tehtyihin harjoituksiin. Nostot ja kantamiset sujuivat pienikokoiselta mieheltä hyvin, metsässä hän tapasi nostella ja kantaa isojakin tukkeja, jopa 200 kiloisia.</p><p>– Nämä voimamieskisojen lajit, joita harjoitellaan salilla ja joissa tarvitaan massaa, ovat ihan eri juttu kuin työlajit.</p>.<div><blockquote>Nämä voimamieskisojen lajit, joita harjoitellaan salilla ja joissa tarvitaan massaa, ovat ihan eri juttu kuin työlajit.</blockquote><span class="attribution">Jaakko Pessinen</span></div>.<p>Parikymmentä vuotta sitten Pessinen yritti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestää Tuurissa kilpailun, jossa Suomen vahvimmat olisivat kilpailleet työlajeissa.</p><p>– Mutta ei sinne saatu kilpailijoita. Taisi olla väärät lajit.</p><p>Voimamieskisat kiinnostavat Pessistä edelleen. Jos kunto kestää, on elokuussa toiveissa reissu Poweparkiin, jossa järjestetään Suomen vahvin mies -kisa.</p><p>– Olisi hienoa nähdä Suomen tämän hetkin vahvin mies <strong>Mika Törrö</strong> kisaamassa työlajeissa.</p>