Mieliala heittelee jo alakoululaisilla, ja kiusaaminen on lisääntynyt – Seinäjoen yläkouluikäisistä tytöistä jo lähes kolmannes kokee ahdistuneisuutta

Huoli omasta jaksamisesta, yksinäisyys, uupuminen ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat nousivat kärkeen, kun Seinäjoella avattiin kouluterveyskyselyn tuloksia torstaina.

Jopa ala-asteiden 4. ja 5. luokan oppilaista lähes joka neljäs (22,5 %) koki, että heillä oli ollut mielialaan liittyviä ongelmia kyselyä edeltäneen kahden viikon aikana.

– Koulunkäynnistä pidetään vähemmän kuin kaksi vuotta sitten, osallisuuden kokemukset ovat vähäisempiä ja myös kiusaaminen on lisääntynyt, listasi ala-asteiden kyselyn tuloksia esitellyt Niemistön koulun rehtori Johanna Keski-Jyrä .

Keski-Jyrä arvelee koronan vaikutusten näkyvän. Sosiaaliset taidot ovat kateissa, vaikka kyselyn mukaan kaverisuhteita riittää valtaosalla lapsia.

– Kyselyyn vastasi 1 217 oppilasta, heistä 114 on kokenut kiusaamista viikoittain. Tämä siitä huolimatta, että Seinäjoella on tehty paljon toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Kiusaaminen nousi esiin myös nuorisovaltuuston kyselyyn antamissa kommenteissa.

– Toivottavasti Yhdessä yhteistyöllä -toimintamalli ei ole vain titteli muiden joukossa, kuten KiVa-koulu. Monesti juuri näissä kouluissa on eniten ongelmia, sillä keskitytään toimintamallien ja hankkeiden luomiseen, eikä oikeasti oppilaiden auttamiseen.

. Lukemisen taito on heikentynyt. Lukiossa verbi ei enää tapa substantiivia vaan on luettava pidempiä tekstejä. Rehtori Teijo Päkkilä . Ahdistuneisuus tyttöjen ongelma Mitä ylemmälle kouluasteelle mennään, sitä suuremmaksi kasvaa etenkin tyttöjen kokemus ahdistuneisuudesta. Yläkoulun 8. ja 9. luokkaa käyvistä tytöistä yli puolet (52 %) on kantanut huolta mielialastaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta tytöistä on kokenut 29,5 prosenttia.

– Olen antanut itselleni kotiläksyksi kiinnittää entistä enemmän huomiota ryhmäytymiseen. Se pitää aloittaa heti syksyllä, kun uudet 7-luokkalaiset tulevat. Viime vuosien ilmiö on ollut se, ettei hyväksytä ryhmään, rehtori Jari Noponen Seinäjoen Yhteiskoulusta toteaa.

Pojat jaksavat tyttöjä paremmin niin yläkoulussa kuin lukiossakin. Kun lukion tyttöjen kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden kokemus on lisääntynyt kymmenellä prosentilla kahdessa vuodessa, on se pojilla vähentynyt.

– Suorituspaineet, odotuspaineet, valinnat ovat aikaistuneet. Kaikki nämä vaikuttavat, arvelee rehtori Teijo Päkkilä Seinäjoen lukiosta.

Päkkilä sanoo hakeneensa kommentteja kyselyn tuloksiin oppilailta, ja saaneensa yhdeksi syyksi suuren muutoksen yläkoulun ja lukion opiskelun välillä.

– Lähes puolet sanoo, että kokeisiin on vaikea valmistautua. Taustalla on lukemisen taito, joka on heikentynyt. Lukiossa verbi ei enää tapa substantiivia vaan on luettava pidempiä tekstejä, hän sanoo.

Nuorisovaltuusto näkee lukiolaisten huolenaiheilla kytköksiä toisiinsa.

– Kun ei ole ystäviä, yksinäisyyden tunne lisääntyy ja itsetunto huononee. Nämä lisäävät ahdistusta ja vaikuttavat koulunkäyntiin, arvelee nuorisovaltuusto.

. Ammattikoululaiset haluaisivat aamupuuroa Ammattikoulua käyvistä yli 80 prosenttia pitää koulunkäynnistä, on innostunut ja kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä. Koulu-uupumusta on harvemmin, eikä etenkään poikia ahdista.

– Työrauha on parantunut, kiusaaminen vähentynyt ja raittiuskin on nousussa, vertailee vararehtori Hellevi Lassila Sedun tuloksia kahden vuoden takaiseen.

Mielenterveyden haasteet ovat kuitenkin kasvaneet, ja tytöistä 41 prosenttia kokee terveydentilansa huonoksi. Pojista sama tuntemus on 16, 8 prosentilla.

– On ylipainoa, 71 prosenttia harjaa hampaansa harvemmin kuin kerran päivässä, yli puolet ei syö aamupalaa. Limsaa ja energiajuomaa kuluu, mutta toisaalta myös maitoa, ja jopa enemmän kuin muilla alueilla, Lassila huomauttaa.

Opiskelijat ovat jo esittäneet toiveen, että kouluilla olisi mahdollisuus syödä aamupuuroa. Lassilan mukaan asia on harkinnassa.

Yhteinen huoli niin yläkoulussa, lukiossa kuin ammattikoulussakin on nuorten vähäinen unen määrä. Kouluun tullaan yhä useammin alle kahdeksan tunnin yöunilla.

. Nuuska ja tupakka väistymässä Kaikki ei suinkaan ole huonosti. Päkkilä muistuttaa, että lukiossa ilon ja tyytyväisyyden kokeminen on arkea.

– 65 prosenttia tykkää koulunkäynnistä, joka kolmas on siitä jopa innostunut. Elämä koetaan mielekkääksi, hän korostaa.

Noponen iloitsee päihteiden käytön vähentymisestä. Tupakointi, laittomien huumeiden käyttö sekä nuuskaaminen eivät ole yhtä yleisiä kuin vielä kaksi vuotta sitten. Alkoholin viikottaisten käyttäjien määrä on sen sijaan lisääntynyt.

– Nuuskan käytön väheneminen näkyy myös koulujen käytävillä, Noponen huomauttaa.

Pientä huolta Noponen kantaa siitä, että joka kymmenes yläkoululainen hyväksyy ikäistensä kannabiksen käytön. Määrä on noussut kahden vuoden takaisesta.

– Huumeita koskevat luvut ovat pysyneet samoina kahden vuosikymmenen ajan. Kannabis ei näy koulun arjessa, Noponen kuitenkin korostaa.

Kirjaudu sisään

Mieliala heittelee jo alakoululaisilla, ja kiusaaminen on lisääntynyt – Seinäjoen yläkouluikäisistä tytöistä jo lähes kolmannes kokee ahdistuneisuutta

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Mieliala heittelee jo alakoululaisilla, ja kiusaaminen on lisääntynyt – Seinäjoen yläkouluikäisistä tytöistä jo lähes kolmannes kokee ahdistuneisuutta

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje