Mikael Storsjö ja lääkäri Nataliya Van Doeveren uurastavat Lvivin avustustyössä – "Onko ok, jos kuolee 10 000 ihmistä, vai onko lännen rajana 50 000?"

Ilmahälytykseen maanantaina neljältä aamulla herännyt lääketieteen tohtori Nataliya Van Doeveren myöntää olevansa välillä väsynyt ja surullinen, masentunutkin. Venäläisten hyökkäys Ukrainaan panee kaikki ukrainalaiset koville. Lvivin sairaalassa johtavana lääkärinä toimiva Van Doeveren organisoi vapaaehtoisena eri puolille Ukrainaa meneviä apulähetyksiä.

. – Joskus sanon Mikaelille, että nyt minun on hetki levättävä. Mutta Mikael kannustaa: ei vielä, meidän on ensin purettava tämä lasti, Van Doeveren sanoo.

Lääkärinä toiminut Van Doeveren kihlautui ennen joulua suomalaisen Mikael Storsjön kanssa. Pariskunta tekee nyt tunteja säästämättä työtä Ukrainan puolesta Länsi-Ukrainassa.

– Ihmiset elävät normaalia elämää, vaikka tilanne on se, mikä se on. Nyt menemme hakemaan koiran kanssa lamppuja, jotka ovat palaneet kylpyhuoneessa. Aika triviaalia touhua, Storsjö kuvaa.

. – Joskus kuuluu ilmahälytyksiä, mutta ei niihin nyt sen kummemmin reagoida. Täällä laitetaan omia pihoja kuntoon, istutetaan kukkia. Tulevaisuuden uskoa riittää. Siemeniä laitetaan maahan sillä ajatuksella, että syksyllä korjataan sato.

Länsi-Ukrainan kautta Ukrainaan virtaa myös aseita tukijavaltioilta. Yli 530 kilometrin pitkä Puolan raja on strateginen raja, jonka läpi Ukrainaan virtaa kaikenlaista tavaraa. Ukrainassa on monia keskuksia, joista paketteja lähetetään eteenpäin tarvitseville. Inhimillinen hätä on kova.

– Pakolaisongelma on paljon suurempi Ukrainan sisällä kuin mitä se heijastuu ulkomaille, Storsjö sanoo.

. Toimintaa ilman monimutkaista byrokratiaa Ukraina on iso maa. Storsjö vertaa, että Helsingistä Lviviin on suurin piirtein yhtä pitkä matka kuin Lvivistä Donetskiin Ukrainan itälaidalla.

Lvivissä kirkko on aktiivisesti mukana työssä. Toiminta on ripeää ja perustuu tiiviiseen sitoutumiseen.

– Nyt ei ole aikaa kovin monimutkaiseen byrokratiaan. Monesti ministerit soittavat suoraan minulle eri tarpeista, ja me pyrimme järjestämään avun nopeasti perille, Van Doeveren kertoo.

Toimitusketjut perustuvat Storsjön mukaan ihmisten keskinäiseen luottamukseen. Kun luottamusketju on toimituksen osalta varmistettu, voidaan olla varmoja, että apu menee perille.

Suomalaisiin Storsjö ei ole törmännyt, vaikka viikko sitten Lvivin lähellä sijaitsevaan armeijan koulutuskeskukseen osui raketti-isku. Mukana oli myös suomalaisia, jotka selvisivät ilmeisesti vahingoittumattomina.

– Ukrainalaiset eivät ole miesten tarpeessa, vaan he haluavat sotilaallisesti tärkeitä henkilöitä, eikä vain sellaisia jotka sympatiasta haluavat mennä rintamalle. Sellaisista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

. Neuvostoliitto tappoi suvusta neljä Van Doeveren on Ukrainassa tunnettu hahmo, sillä hän haki myös Lvivin pormestariksi syksyllä 2020. Hän tuntee henkilökohtaisesti keskeiset päättäjät, mikä nopeuttaa avustustoimintaa. Van Doeverenin ja Storsjön käsien kautta lähtee laatikoittain lääkkeitä, huopia, vaatteita, makuupusseja ja kaikenlaista muuta avustustavaraa.

Isänmaallisuus on Van Doeverenin mukaan länsiukrainalaisten dna:ssa. Hän itse oli organisoimassa lääkintähuoltoa Kiovan Oranssissa vallankumouksessa marras-joulukuussa 2004. Se tapahtumasarja irrotti Ukrainan Venäjän näpeistä.

– Länsi-Ukrainassa lähes kaikki perheet ovat joutuneet uhraamaan perheenjäseniään. Minun perheeni menetti neljä: äitini vanhin sisko lähetettiin Siperiaan, toinen sisko räjäytti itsensä dynamiitilla bunkkerissa 1946, äitini vanhempi veli lähetettiin Siperiaan, koska hän tuki Ukrainan kapinallisia, Van Doeveren kertoo.

Van Doeverenin isoisä teloitettiin, koska hän toimi pappina. Murhatyön tekivät kohti Berliiniä edenneet neuvostosotilaat.

– Hän puhui neljää kieltä ja oli taitava matemaatikko. He halusivat päästä eroon kaikista intellektuelleista, Van Doeveren sanoo.

Verinen historia alkaa taas elää, kun se näyttää julmalla tavalla toistavan itseään.

Van Doeveren kertoo ystävänsä katsoneen venäläistä propagandistista viihdeohjelmaa YouTubessa pari päivää ennen ennen hyökkäystä. Länsi-Ukraina sai osansa vihapropagandasta.

– Siinä juontaja sanoi suoraan, että valtaamme koko Ukrainan ja tuhoamme koko maan – ja kirsikkana kakun päällä tulisi olemaan Lviv. Siinä oli myös leikkimielinen visa, jossa kysyttiin L:llä alkavaa kaupunkia Ukrainassa. Oikea vastaus oli, että sellaista kaupunkia ei ollut. He haluavat hävittää meidät.

. Tshetsheenien auttaja Mikael Storsjö tuli tutuksi suomalaisille yli kymmenen vuotta sitten hänen järjestäessään tshetshenialaisia ja ingushialaisia turvapaikanhakijoita Suomeen. He saivat käytännössä automaattisesti turvapaikan. Hänet asetettiin syytteeseen laittoman maahantulon järjestämisestä.

Käräjäoikeus jätti Storsjön tuomitsematta, koska hän ei saanut toiminnastaan taloudellista hyötyä. Hovioikeus langetti Storsjölle vuonna 2012 kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Korkein oikeus ei ottanut asiaa enää käsittelyyn.

– Laki määrittelee, että se ei ole laittoman maahantulon järjestämistä, jos on perusteltu humanitaarinen syy eikä ole saanut siitä korvausta. Kaikille myönnettiin kansainvälinen suojelu. Toiminnan laajuuden takia toiminta meni oikeuden mielestä rikolliselle puolelle, Storsjö kertaa mennyttä.

Storsjö on ehtinyt moneen pahaan paikkaan. Hän näki läheltä myös Georgian viisipäiväisen sodan elokuussa 2008.

– Satuin olemaan elokuussa 2008 myös Georgiassa ja Abhasiassa, kun sota syttyi. Olin Gorin kaupungissa, Stalinin syntymäkaupungissa, kun Venäjän panssarit tulivat sinne.

. Sokeat päättäjät Georgia oli osoitus siitä, mitä tuleman pitää. Storsjö ihmetteleekin, kuinka voi olla mahdollista, että Venäjän hyökkäävään sotapolitiikkaan herätään Suomessa vasta nyt. Hän ottaa esimerkiksi europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) sunnuntaisen haastattelun.

Heinäluoma kertoo siinä kääntyneensä Naton kannalle, koska "kukaan ei enää halua olla Putinin Venäjän kanssa kahden kesken". Europarlamentaarikko kertoo heittäneensä Venäjältä saamansa kunniamerkin jätekeräykseen.

– Tällainen jossain määrin harmittaa. Heinäluoma sanoi jotenkin niin, ettei hän ollut täysin tietoinen Venäjän aikeista. Minusta se on vähän kummallista. Tämähän on jatkumoa siitä, mitä Groznyissä tapahtui 1999, mitä Georgiassa tapahtui 2008 ja mitä tapahtui Transnistriassa, sekä Krimillä 2014.

– Miten täysjärkinen ihminen voi sanoa, että on yllättynyt, kun on nähty näin pitkä jatkumo. Onko niin, ettei se hetkauta Heinäluoman tapaista ihmistä. Minusta se on myöhäistä heräämistä. Jos he olisivat ottaneet asiat vakavasti aiemmin, he olisivat ehkä pystyneet ennakoiden estämään, kun Venäjän operatiivinen toiminta oli niin ilmiselvää.

. Storsjö kysyy, mikä mahtaa olla ihmishengen arvo sotaa sivusta seuraavassa lännessä.

– Kyllähän sillä on arvo liikennesuunnittelussakin. Nyt odotellaan, mitä täällä tapahtuu. Jos Kiovassa tehdään sama kuin Mariupolissa, jossa on tapettu tuhansia ihmisiä, niin missä menee silloin lännen raja?

– Onko ok, jos kuolee 10 000 ihmistä vai onko rajana 50 000? On enemmän tai vähemmän varmaa, että jos Kiovassa kuolee 100 000 ihmistä, silloin on pakko tehdä jotain. Mutta eikö raja voisi olla vaikka 5 000?

Storsjö kuvaa Länsi-Ukrainaa erittäin kansallismieliseksi alueeksi. Nyt henki on vain tiivistynyt. Lviv on säästynyt pahimmilta pommituksilta, mutta ihmiset varautuvat pahimpaan. Mittavia panssariesteitä on asetettu teille ja poteroita kaivetaan. Sementtiä on levitetty satoja tonneja.

– Normaali tervehtiminen puhelimessä on nyt "Slava Ukraini – Kunnia Ukrainalle". Sitä kuulee täällä jatkuvasti. Isänmaallisuus on kovalla tasolla, Storsjö sanoo.

Toni Viljanmaa

Fri, 8/19

Kirjaudu sisään

Fri, 8/19

Mikael Storsjö ja lääkäri Nataliya Van Doeveren uurastavat Lvivin avustustyössä – "Onko ok, jos kuolee 10 000 ihmistä, vai onko lännen rajana 50 000?"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin