Isojoelle ja Karijoelle sijoittuvan Rajamäenkylän tuulivoimahankkeen rakentamisen aloittamiselle ei ole estettä, koska korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei haettu valituslupaa määräaikaan mennessä. Sekä hankkeen osayleiskaava että voimaloiden rakennusluvat saivat lainvoiman.

- Oli helpotus kun tieto tuli. Noin 1,5 vuotta meni Vaasan hallinto-oikeudessa kaavan valitusten käsittelyssä, Karijoen kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä kertoo.

Rajamäenkylään nousee yhteensä 54 tuulivoimalaa. Niistä 42 sijoittuu Isojoelle ja 12 Karijoelle. Hanke on kokonaisteholtaan Suomen suurimpia. Sen suunnittelija ja toteuttaja on Ox2. Yhtiö rakentaa Lestijärvelle Keski-Pohjanmaalle maan suurinta, teholtaan 455 megawatin tuulivoima-aluetta. Kilpailija tekee Kannuksen ja Kokkolan seudulle toisista suurinta 404 megawatin aluetta.

- Rajamäenkylässä päädytään lähelle 400 megawattia, yhtiön maajohtaja Teemu Loikkanen sanoo.

Investointipäätöstä Rajamäenkylästä ei ole vielä tehty. Investointipäätös syntyy toivottavasti tämän tai ensi vuoden aikana, ja rakentaminen alkaa heti sen jälkeen, Loikkanen kertoo.

Rakentamisen valmistelu on alkanut. Yhtiö kilpailuttaa urakat. Tarkoitus on käyttää mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa ja palveluita. Tiedossa on muun muassa maanrakennus- ja tieurakoita, sähköverkon ja kaapelien tekoa.

- Niissä tarvitaan paljon paikallista työvoimaa. Tulossa on tiedotustilaisuuksia yrittäjille, lupailee Loikkanen.

Tavoite on, että Rajamäenkylän alue on valmis vuonna 2026. Voimaloiden enimmäiskorkeus tulee olemaan 300 metrissä.

Liikkeelle kymmenen vuotta sitten

Hankkeen ensitahdit lyötiin jo kymmenen vuotta sitten maanomistajien aloitteesta. Maanvuokrasopimusten lukumäärä on noin 250 kappaletta. Heistä suurin osa, yli 60 prosenttia asuu Isojoella tai Karijoella.

Matkan varrella on nähty monenmoista. On jätetty valituksia ja kerätty nimilistaa. Isojokelaisen keräämässä adressissa kuntaa vaadittiin asettamaan vähintään 2,2 kilometrin suojaetäisyys asutuksen ja myllyjen väliin.

- Valtuusto ei määrännyt tällaista kaavarajoitetta, mutta tavoittelimme viranomaisvalmistelussa lähes kahden kilometrin etäisyyttä. Pääsimme siihen aika hyvin, kunnanjohtaja Juha Herrala arvioi.

Kaavoitus aloitettiin kertaalleen puhtaalta pöydältä. Keski-Sikkilä muistelee, että Karijoella äänestettiin esteellisyyksistä lähes joka kokouksessa.

Hallinto-oikeuden vahvistama lainvoimaisuus on Herralasta sinetti sille, että kaavoitus tehtiin lakien ja asetusten mukaan oikein. Kaavat on nyt testattu hallinto-oikeudessa, hän miettii.

Myllyt jakavat mielipiteitä.

- Keskustelu on ollut välillä kovaa, mutta ei kunnanjohtaja voi kriittistä keskustelua peljätä. Tuulivoimahankkeet synnyttävät vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Veivasin monessa keskustelussa sosiaalisessa mediassa, mutta se kuuluu toimenkuvaan, Herrala sanoo.

Keski-Sikkilä kertoo harmitelleensa siitä, kun keskustelua ei aina käyty tosiasioiden pohjalta.

- Esitettiin varsin erikoisiakin väittämiä, joilla ei ole mitään faktapohjaa. Silloin tuntui turhauttavalta. Miten asioista voi keskustella asiallisesti ja selvittää niitä, jos tutkittuun tietoon ei haluta uskoa?

Yksi voimala tuottaa arvion mukaan alkuvaiheessa 30 000 euroa kiinteistöveroja kunnille. Tämä tarkoittaa alkuun noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa Isojoelle ja Karijoelle 400 000 euroa. Potit laskevat ajan kuluessa.

Merkittävä aluetaloudellinen vaikutus

Molemmat kunnat paikkaavat lisääntyvillä tuloilla talouksiaan, sillä valtionosuudet laskevat. Karijoen kukkaroon kiinteistöverojen kasvu tuo merkittävää pelivaraa, arvioi Keski-Sikkilä.

- Olisi hienoa, jos pystyisimme laskemaan veroastetta tai tarjoamaan perheille ja muuttajille parempia palveluita, maalailee Herrala.

Kunnanjohtajat muistuttavat myös aluetaloudellisista vaikutuksista.

- Yleisellä tasolla tämän koon tuulivoimahankkeen investointikustannus on 600 miljoonaa euroa. Siitä noin 20 prosenttia eli 120 miljoonaa euroa jää seudulle, Herrala viittaa muun muassa urakoihin, majoituspalveluihin ja kauppoihin.

Hän näkisi, että joku yritys tai vaikka kyläyhdistys perustaisi uuden lounaspaikan Rajamäenkylään.

- Toivon kuntiemme yrittäjiltä rohkeutta, että nyt otetaan kaikki hyödyt irti rakennusvaiheesta joka tavalla. Alueella on toteutumassa paljon muitakin hankkeita, joten mahdollisuuksia yrittäjille on myös tulevaisuudessa.

Rajamäenkylän hankkeessa maksetaan kylärahaa hankealuetta ympäröivien kylien kehittämiseen 500 euroa per voimala vuodessa. Se tekee 27 000 euroa, mikä Herralasta merkittävä juttu seudun ihmisille.

- Kylärahan maksaminen alkaa sitten, kun voimalat on saatu rakennettua.

Keski-Sikkilä huomauttaa alueelle jäävän myös maanomistajien vuokratuottojen. Potti on vielä merkittävämpi kuin kuntien kiinteistöverojen kasvu ja hyödyttää aluetta palvelujen sekä tavaroiden kulutuksen kautta.

Mikko Savola tavoittelee puolustusministerin tehtävää

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje