Miksi lisääntymisikäisiä naisia on vähemmän kuin miehiä? – Kauas naiset karkaavat: "Maasta muuttaneita ei ole opittu katsomaan sukupuolittain"

Tinja Huoviala

Nuoret naiset muuttavat pois, eivätkä palaa. Tähän kiteytyy nuorten naisten ja miesten määrien epätasapaino lähes kaikkialla Suomessa.

Vain yhdeksässä kunnassa 20–34-vuotiaita naisia on enemmän kuin miehiä.

Mihin naiset oikein karkaavat ja miksi?

. Lähtijän malli on nuorilla naisilla vahva. Menestyvän jääjän mallia on vähemmän ja menestyvästä palaajasta tulee jopa sankaritarina, vertailee asiantuntija Kirsi Siltanen aluekehityksen asiantuntijayritys MDI:stä.

Muuttoliikkeen suurin selittävä tekijä on koulutus. Jo lukiossa tytöt ovat enemmistönä, ja korkeakoulutukseen hakeutuminen jatkaa erkaantumiskehitystä.

Ja sitten: paluu kotipaikkakunnalle ei joko kiinnosta, tai onnistu. Paluumuutto ei innosta, jos on jo ehtinyt juurtua opiskelupaikkakunnalle, tai sieltä on löytynyt koulutusta vastaava mieluinen työpaikka. Korkeakoulutetuille ei siis välttämättä ole, mihin palata.

Siltanen kertoo esimerkin Kainuusta, jossa puolet pois muuttaneista naisista kertoi olevansa valmiita muuttamaan takaisin.

– Potentiaalia on, hän vetää johtopäätöksen.

Aikeet kuitenkin tyssähtävät yleensä johonkin neljästä syystä: Löytyykö paikkakunnalta oman alan töitä tai töitä siltä alalta, jolla haluaa tehdä uraa? Kuinka turvattu työpaikka on, ja tarjoaako se etenemismahdollisuuksia? Kuinka arki sujuu? Mahdollistaako elämäntilanne paluun?

. Kyse on riskienhallinnasta Suurin osa muuttopäätöksistä, suuntaan tai toiseen, tehdään alle 35-vuotiaana. Juurtuminen kotipaikkakunnalle voi onnistua, jos palaa ajoissa, mutta silloin tarjolla pitää olla sopivaa aloittavan vaiheen työtä. Ensimmäiset työpaikat sitouttavat nuoren aikuisen paikkakuntaan, mutta myöhemmin painavat enemmän muut syyt, kuten urapolku, perhe, harrastukset tai ystävät.

. Syrjäisempien seutujen tyypillisillä aloilla, kuten tuotannollisissa töissä tai teollisuudessa, korkeakoulutetuille ei ole juurikaan töitä tarjolla.

Etätyökään ei ole itsestään selvä ratkaisu – se nimittäin onnistuu helpommin, kun riittävän korkea positio on jo olemassa. Koetellulle asiantuntijalle etätyö vaikkapa Lapista on helpompi ratkaisu kuin työuraansa aloittavalle. Ja jos etätyö onnistuukin nyt, niin miten käy, jos esihenkilö vaihtuu? Muuttuuko linjaus niin, että pitääkin matkustaa Helsinkiin kahdesti viikossa?

Miten silloin uskaltaa asettua pysyvästi, ryhtyä esimerkiksi rakentamaan taloa?

– Näitä kysymyksiä naiset oikeasti miettivät. Koska kyse on riskienhallinnasta, muuttopäätös jää helposti tekemättä, Siltanen sanoo.

Siltanen painottaa, että mahdollisuus elää arvojen mukaista elämää painaa nuorilla naisilla vaakakupissa paljon. Yhteisön pitää vaikuttaa siltä, että siinä eläminen tuntuisi kotoisalta.

Esimerkkejä Siltaselta löytyy tästäkin: Asuuko paikkakunnalla samanoloisia ihmisiä kuin itse on? Onko muita korkeakoulutettuja? Onnistuuko ekologinen elämäntapa, pärjääkö ilman autoa, löytyykö vegaanille syötävää? Miten suhtaudutaan vaikkapa uskonnottomaan kasvatukseen? Onko kulttuuria ja muuta itseä kiinnostavaa tekemistä tarjolla?

– Ääripäitä on kaupungeissakin, mutta myös enemmän variaatioita, joten niissä pystyy helpommin löytämään kaltaisiaan, Siltanen lisää.

Samat seikat koskevat miehiäkin sillä erotuksella, että paikkakunnille tyypillisten elinkeinojen erilaisuus vaikuttaa osaltaan. Jos pikkupaikkakunnalla on talotehdas tai konepaja, ne voivat tarjota myös vaativia tehtäviä, mutta myös perinteisesti miesvaltaisille aloille on välillä vaikea löytää korkeakoulutettuja muuttajia.

. Osaamisen tunnustaminen hidastaa maahanmuuttoa Tekemistä riittää siinäkin, miten suhtautua Suomeen muuttaneisiin ja paluumuuttaneisiin. Osaajavajetta meillä on, mutta silti muualla hankitun osaamisen arvostaminen laahaa tekijätarpeiden perässä.

Osaamisen tunnustaminen on Siltasen mukaan hidasta ja vaikeaa. Iso osa maahan syystä tai toisesta tulevista ei saa koulutustaan vastaavaa työtä.

Sukupuolieroja on tässäkin. Esimerkiksi miesvaltaisilla it- ja teknologia-aloilla osaaminen on helpommin siirrettävissä maasta toiseen kuin naistyypillisillä aloilla, ja siksi esimerkiksi ulkomailta tulevat sairaanhoitajat työskentelevät hoiva-avustajina, eivätkä koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

. Ulkomaille muuttavat suomalaiset naiset eivät Siltasen mukaan ole hirveän iso asia. Nuoria naisia muuttaa toki maailmalle ja jää sille tielleen esimerkiksi puolison tai perheen takia, tai siksi, että löytää sellaisia mahdollisuuksia, joita Suomessa ei ole.

– Maasta muuttaneet ovat sokea piste, sillä sitä ei ole opittu katsomaan sukupuolittain, hän huomioi.

Kirjaudu sisään

Miksi lisääntymisikäisiä naisia on vähemmän kuin miehiä? – Kauas naiset karkaavat: "Maasta muuttaneita ei ole opittu katsomaan sukupuolittain"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje