<p>Lasten maatalousnäyttely Ylistaron Hanhikoskella täytti kaikki järjestäjien odotukset.</p><p>Sunnuntaina sää vaihteli sopivan puolipilvisestä aurinkoiseen ja autoja virtasi pesäpallokentälle heti näyttelyn avauduttua. Kenttä täyttyi hyväntuulisina vaeltelevista näyttelyvieraista.</p><p>– Voidaan puhua ennätysväkimäärästä. Arvion mukaan kävijämäärä on noin 1 200, sanoo järjestelyissä aktiivisesti mukana ollut kyläläinen <strong>Päivi Sirkka</strong>.</p><p>Näyttely järjestettiin Hanhikoskella seitsemännen kerran. Sirkan mukaan maksuton tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa kesän tapahtumien joukossa, ja näyttelyä on odotettu malttamattomina kahden vuoden koronatauon jälkeen.</p><p>– Näyttelyssä esillä olevat eläimet ja maatalouskoneet ovat omalta kylältä. Haluamme tarjota elämyksiä ja tutustumismahdollisuuden maaseudun elämään, Sirkka jatkaa.</p>.<p>Lapsilla riitti nähtävää ja koettavaa monipuolisesti. Maatalouskonerivistön lisäksi paikalla oli myös paloauto. Ihastelemista ja rapsuttelemista varten kentällä oli muun muassa minipossu, kanoja, vasikoita, lampaita, kaneja ja ankanpoikasia sekä poniratsastusmahdollisuus.</p><p>Lisäksi kentällä oli erilaisia puuhapisteitä, esimerkiksi heinäpaalikeilarata, kivilabyrintti, puinen lypsylehmä, jättisaippuakuplien puhalluspiste sekä sahaus- ja naulauspiste.</p><p>Minipossu Peikko hurmasi yleisönsä ensimmäisellä näyttelykerrallaan. Peikko sai nauttia päivän aikana ylenpalttisesta suosiosta, sillä rapsuttelijoita pyöri tungokseen asti aitauksen ulkopuolella.</p>.<p>Peikon omistaja, ylistarolainen <strong>Sanna Lappalainen</strong> seisoskeli aitauksen vieressä ohjaamassa lapsia rapsuttelussa.</p><p>– Meillä on yhteensä kolme minipossua, jotka ovat kaikki tulleet possujen sijaiskotitoiminnan kautta. Nykyään ihmiset ottavat enenevässä määrin minipossuja esimerkiksi kerrostaloihin, missä ne eivät menesty.</p><p>– Lain mukaan minipossua ei saa pitää yksin, vaan lajitoveri on oltava. Lisäksi minipossulla on oltava riittävästi lajinmukaista toimintaa, eli tongittavaa, ohjeistaa Lappalainen.</p><p>Poniratsastus oli yksi näyttelyn vetonauloista. Innokkaita ratsastajia riitti jonoksi asti. Kolmevuotias <strong>Wenla Marttala</strong> oli näyttelyssä mummansa kanssa.</p><p>– Kivointa täällä on poniratsastus. Olen saanut myös harjata ponia. Menen ratsastamaan vielä uudestaan, toteaa Wenla päättäväisesti.</p>.<p><strong>Satu Alanko</strong> Lapualta oli tullut näyttelyyn tyttärensä <strong>Milan</strong>, 8, ja kummityttö <strong>Neean</strong>, 6, kanssa.</p><p>– Olen jo käynyt ratsastamassa ponilla ja seuraavaksi menen kiertämään kivilabyrintin. Isona haluan tehdä maataloustöitä, kertoo Mila.</p><p>– Tämä on ehdottomasti paras lapsiperheiden tapahtuma. Tutustumispisteiden ohjaajat neuvovat ja ohjeistavat lapsia selkeästi, Alanko toteaa.</p><p>Ison puimurin kyydissä istui keskittyneenä kolmevuotias <strong>Vilho Vuolle</strong>.</p><p>– Olen ekaa kertaa puimurin kyydissä, on jännittävää. Tykkään paljon maatalouskoneista ja maataloustöistä. Kotona on maatila ja olen tehnyt traktorihommia isin kanssa, Vilho ilmoittaa tomerasti, ja suuntaa seuraavaksi harjoittelemaan sahaamista äidin avustuksella. </p>