Isojoen vuoden 2022 tilinpäätös on yli miljoona euroa plussalla. Viivan alle kertyi peräti 1,016 miljoonaa euroa ylijäämää. Summa on viisi kertaa suurempi, kuin mitä talousarviossa ennakoitiin. Kun budjettikirjaa laadittiin, varauduttiin 185 000 euron ylijäämään.

- Tulos on erinoimainen. Siitä on aihetta olla ylpeä. Isojoella on pidetty tarkkaa taloutta, kunnanjohtaja Juha Herrala kertoo.

Valtavaa plussatulosta selittää eri tuloluokkien kasvu. Valtionosuudet nousivat, mutta erityisen hurjaa kasvu oli verotuloissa. Kunnallisveropotti kasvoi 11 prosentilla edellisvuoteen nähden ja ylitti 460 000 eurolla sen, mihin talousarviossa varauduttiin. Kiinteistöverot rikkoivat nyt ensi kerran yli miljoonan euron rajapyykin.

- Puolet kiinteistöveroistamme eli 500 000 euroa tulee jo tuulivoimasta.

Isojoella on pystyssä 24 myllyä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, luku voisi olla vuosien päästä 180.

Herrala tosin ei usko, että tähän päästään. Kaavoituksen eri vaiheissa hankkeet tuppaavat pienentyä.

- En usko, että 180 voimalaan päästään, mutta ehkä yli sadan.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pia Jaakkola (kesk.) iloitsee, että yrityksillä on mennyt yllättävän hyvin näinä vaikeina aikoina Isojolla. Siitä kertovat yhteisöverotulot, jotka ylittivät talousarvion ennusteen 350 000 eurolla.

Tuulivoima tuo kirstuun rahaa myös kertaluontoisesti. Viime vuonna Isojoki sai myllyjen rakennuslupamaksuista 234 000 euroa.

Liikelaitos pyysi paljon lisää

Talousarvion laadintaan sisältyi myös epävarmuustekijöitä. Isojoki joutui rukkaamaan Suupohjan peruspalvelujen liikelaitoksen (llky) raamia huomattavasti suuremmaksi. Llky:lle varattiin 10,1 miljoonaa euroa, mutta lopulta lisärahantarve oli yli 800 000 euroa.

- Se oli todella merkittävä ylitys. Sairaanhoitopiiriltä tulee noin 70 000 euron palautus, joka miinustetaan llky:n ylityksestä, selvittää Herrala.

Vuodenvaihteessa llky kuopattiin. Nyt hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut.

Investointeihin korvamerkittiin 640 000 euroa, mutta kaikkea ei käytetty. Kunta paransi kaavateitä, hankki valvontakameroita, rakensi vesijohdon Pettukylään ja osti leikkivälineitä koululle sekä uusi Koulukolmion kalustoa.

Herralan mukaan elinkeinopuolella saatiin mukavasti aikaan. Isojoelle perustettiin 11 uutta yritystä, seitsemälle firmalle myönnettin eri kehittämistukia yhteensä yli 200 000 euroa arvosta ja Kangasjärven kehittämiskysely poiki 52 vastausta.

Isojoen ja Karijoen yhteinen elinkeinovastaava Kimmo Siukola oli mukana 14 hankkeessa ja ohjausryhmissä. Lisäksi hän auttoi neljää isojokelaisyritystä liiketoimintasuunnitelmissa.

Syksyllä Isojoki sai maksettua peruskunnan osalta kaikki velkansa pois. Valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) onnitteli kuntaa videotervehdyksessään. Isojoki pääsi harvalukuisten velattomien kuntien sakkiin.

- Suomessa on normaalisti yhdestä kolmeen kuntaa vuosittain, jotka ovat samassa tilanteessa.

Runsaan miljoonan euron ylijäämä nostaa Isojoen taseeseen kertyneiden ylijäämien potin yli neljään miljoonaan. Herrala kokee, että puskurissa on nyt niin paljon, ettei Isojoella ole lähitulevaisuudessa huolta kriisikuntakriteereistä. Hän muistuttaa, ettei kunnan ole silti tarkoitus kerättä liian suuriakaan puskureita.

- Kohtuus kaikessa. Meillä on tiettyjä asiota, joita kehitetään. Kesälomiin mennessä valmistuu kiinteistöjen kuntokartoitus. On hyvä, että on puskuria, jos rakennuksia pitää korjata.

Väkiluku laskussa

Tummia pilviä tuo se, että työtä tekevin ikäluokka pienenee Isojoella. Se tietää verotulojen laskua. Väkiluku laskee. Isojokelaisia oli vuoden lopussa 1 854. Vuotta aiemmin asukasluku oli 1 891.

Pia Jaakkolaa huolestuttaa hiukan, miten kuntien harteille siirtyvien työvoimapalvelujen rahoitus järjestyy.

Yksi kysymysmerkki on, millaiseksi kuntien rahoitusmalli tulee, kun Suomen uusi hallitus aloittaa.

- Vaikka Isojoella menee hyvin, tilanne voi muuttua nopeastikin. Paljon kysymysmerkkejä on ilmassa, tuumii Herrala.

Minna Nikanderista Kaustisen uusi kunnanjohtaja - äänestys oli täpärä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje