<p>VAASA</p>.<p>Vaasalainen <strong>Holger Björs</strong> hämmästyi viime viikon maanantaina saatuaan postissa ilmoituksen äänioikeudesta. Kirjeessä ilmoitettiin äänestyspäiväksi 18.4 2021 ja ennakkoon äänensä saisi käydä antamassa 7-13. 4. kirjeessä osoitetuissa ennakkoäänestyspisteissä.</p>.<p>– Tuntui erikoiselta saada tämä ilmoitus. Juurihan lauantaina (6.3.) uutisoitiin kuntavaalien siirtyminen kesäkuulle. Ihmettelin kyllä tätä lähetystä, posti ehti nyt perille liiankin etuajassa, Björs kuvaa tuntojaan. </p>.<p>Vaasan Hietalahdessa asuva Björs on ruotsinkielinen ja hänen vaimonsa suomenkielinen. </p>.<p>Vaimolle ei vastaavaa äänioikeuskirjettä huhtivaaleihin postista kolahtanut.</p>.<p>Björs ei myöskään tiedä kenenkään tuttavapiiristään vastaavaa postia saaneen. </p>.<p>Asiaa pohdittuaan Björs päätyi oletukseen, että ehkä matkaan oli lähtenyt kirjeryväs aakkosten etupäässä oleville ruotsinkielisille äänioikeutetuille. Hän jäi kuitenkin kaipaamaan virallista oikaisutietoa omien pohdintojensa vahvistukseksi. </p>.<p>– Viranomainen olisi saanut lähettää perään oikaisukirjeen, että ei vaineskaan. Se olisi ollut kohteliasta.</p>.<h2>Noin 150 000 kirjettä lähti matkaan </h2>.<p>Soitto Digi- ja väestötietovirastoon vahvistaa Björsin ounastelut. Viraston ylijohtaja <strong>Timo Salovaara</strong> kertoo että jakeluun ehti lähteä noin 150 000 äänioikeusilmoituksen sisältävää kirjettä, jotka ovat saapuneet tai saapumassa vastaanottajilleen.</p>.<p>Määrä olisi voinut olla paljon suurempikin, sillä Postin jakeluun oli luovutettu noin 600 000 äänioikeusilmoituskirjettä. Näistä lähes puoli miljoonaa saatiin vedettyä takaisin. </p>.<p>–Nämä matkaan lähteneet noin 150 000 kirjettä olivat jo niin pitkällä jakelussa, että niitä ei olisi saatu takaisin aiheuttamatta liiallista haittaa muulle jakelulle. Virastommehan lähettää paljon muitakin kirjeitä kuin näitä äänioikeutusilmoituksia. Emme voineet ottaa riskiä, että olisi vedetty jakelusta muitakin lähettämiämme kirjeitä, Salovaara perustelee.</p>.<h2>Valtaosa ruotsinkielisiä</h2>.<p>Syy postitushässäkkään on aikataulullinen. </p>.<p>Timo Salovaaran mukaan äänioikeusrekisteri perustettiin 26. 2. 2021. Tuolloin kuntavaalien siirto ei ollut vielä tiedossa. </p>.<p>–Äänioikeusilmoituksia alettiin postittaa tiistaina 2.3. Lauantaina 6.3. oikeusministeriö ilmoitti vaalien siirtymisestä. Tuon viikonlopun aikana ohjeistimme sitten ilmoituskorttien tuotannon keskeytyksen, Salovaara avaa tapahtumien kulkua. </p>.<p>Valtaosa virheelliseksi muuttuneen äänestysoikeuspostin saaneista on ruotsinkielisiä. Pieni osa on mennyt suomenkielisille. </p>.<p>Vaasalaisen Björsin kaipaamaa oikaisukirjettä ei liene suunnitteilla. </p>.<p>– Oikeusministeriö on se laitos, joka äänioikeusilmoituksen sisällöstä määrää. Me hoidamme lähetyksen. Jos ministeriö haluaisi oikaisukirjeen laatia, totta kai se voitaisiin silloin tehdä. </p>.<p>Vaalien siirtyminen on Salovaaran mukaan äänioikeutetuilla jo hyvin tiedossa asian saaman julkisuuden ja uutisoinnin takia. Digi -ja väestötietoviraston kotisivulla on myös 9.3. julkaistu tiedote kuntavaalien äänioikeusilmoitusten jakelun keskeytyksestä. </p>.<p>– Ja vaalit.fi -sivustolla on kaikki mahdollinen tieto vaaleista. </p>.<h2>Kahta kertaa ei pysty äänestämään </h2>.<p>Oikeusministeriön vaalijohtaja <strong>Arto Jääskeläinen </strong>toteaa, että asia tuskin aiheuttaa isoja ongelmia kenellekään. Virheellisen äänioikeusilmoituksen saanut kansalainen voi hävittää kirjeen ja odottaa rauhassa uutta. Uudet äänioikeusilmoitukset lähetetään toukokuun alkupuolella. Kuntavaalien uusi äänestyspäivä on 13. 6. 2021. </p>.<p>Vaarana ei ole, että kansalainen pääsisi äänestämään kaksi kertaa. Äänioikeus tarkistetaan äänioikeusrekisteristä. </p>.<p>Äänestysoikeusilmoitus sittemmin kesäkuuhun siirtyneisiin huhtivaaleihin on siis vain korona-ajan kuriositeetti ja jätepaperia.</p>.<p>Anna-Leena Ekroos</p>