Myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa alijäämäisellä talousarviolla – "Tässä vaiheessa ei pysty millään sanomaan, mistä leikattaisiin"

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talousarvioesitys ensi vuodelle on noin 32,48 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Alijäämän taustalla on budjettiesityksen valmistelijoiden, hyvinvointialueen talousjohtaja Anu Helinin ja sairaanhoitopiirin vt. talousjohtaja Heli Hämeenniemen mukaan muun muassa siirtyvien organisaatioiden vuoden 2022 ennakoidut ylitykset taloudenpidossa.

– Eikä valtion rahoitus kata kaikkia historiallisen suuren muutoksen muutoskustannuksia.

Hyvinvointialueen taloussuunnitelma on hyvinvointialuelain mukaan laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä, siis vuoden 2025 loppuun mennessä.

– Taseeseen kertynyt alijäämä taas tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa, ja tämän määräajan laskeminen alkaa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta, lisäävät valmistelijat.

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto käsittelee alkavan viikon maanantaina niin ensi vuoden talousarvioesityksen kuin taloussuunnitelma- ja investointisuunnitelmaesityksen lähivuosille.

. Inflaatio yli valtion lupaaman korotuksen Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) tietää, että Etelä-Pohjanmaa ei ole alijäämäisen taloudenpitonsa kanssa yksin.

– Kaikki muutkin hyvinvointialueet tekevät ensi vuodelta alijäämäisen tilinpäätöksen.

– Talous perustuu kuntien ja yhteistoiminta-alueiden vuoden 2021 tilinpäätöksiin ja tämän vuoden talousarvioihin, ja täten muodostunutta kokonaissummaa valtio on korottanut kuudella prosentilla. Meille valtiolta tuleva raha on näin ollen 855 miljoonaa euroa.

. Kun tähän lisää muut tulot, kuten palvelumaksut, hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvioesityksen loppusumma kohoaa lähes miljardiin euroon.

– Tämän vuoden sote-menojen alibudjetointi kunnissa tuo oman ongelmansa. Inflaatio on puolestaan valtion lupaamaa kuuden prosentin korotusta korkeampi. Koronasta johtuvaa hoitovelkaa on kertynyt, ja se on eräs tekijä taloustilanteessamme, summaa Hautala.

. "Kuin sumussa suuntaisi eteenpäin" Hyvin tärkeätä on Hautalan mukaan jo ensi vuoden keväällä seurata talousarvion kehittymistä ja tehdä tarpeen vaatiessa korjauksia ja oikaisuja.

– Tässä vaiheessa ei pysty millään sanomaan, mistä leikattaisiin, eikä siihen ole syytäkään tässä vaiheessa ottaa kantaa. Tärkeätä on seurata alkuvuoden menokehitystä, ja kun valtio maksaa osuutensa meille kaikille hyvinvointialueille kuukausittain, silloin pitää seurata, riittääkö valtiolta tuleva raha.

Hautalan mukaan useilta hyvinvointialueilta on keskusteluissa kuultu puheita, että talousarvion tekeminen on ollut kuin sumussa kulkemista, koska ei ole ollut mitään entistä pohjaa.

– Käytetyt pohjatiedot on kerätty yhteistoiminta-alueilta ja kunnista. Saattaa olla myös niin, että kunnista tulleissa tiedoissa on heittoa. Meillä sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri Eskoo ovat tässä tilanteessa selkeämpiä toimijoita, kun niiden toiminta kokonaisuudessaan siirtyy hyvinvointialueelle.

Kirjaudu sisään

Myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa alijäämäisellä talousarviolla – "Tässä vaiheessa ei pysty millään sanomaan, mistä leikattaisiin"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa alijäämäisellä talousarviolla – "Tässä vaiheessa ei pysty millään sanomaan, mistä leikattaisiin"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje