Näkökulma: Aallokosta voi tulla vastakkainasettelu Seinäjoen ja muun maakunnan välille – Tyhjää monttua ei silti tarvitse pelätä

Moni saattaa pohtia, onko Aalto-keskuksen ja Sedun tontin jatkoksi syntymässä uusi ikuisuusaihe, kun perhepalvelukeskus Aallokon käsittely palautui Etelä-Pohjanmaan aluehallituksessa jatkovalmisteluun.

Rakentamisen suhteen todennäköisesti ei, mutta Seinäjoen ja muun maakunnan välisenä vastakkainasetteluna mahdollisesti kyllä.

Aallokkoa rakentavan YIT:n projektipäällikön Jonna Kulmalan mukaan rakentaminen etenee aikataulussa ja he käyvät hyvinvointialueen kanssa vuoropuhelua.

YIT joutuu kuitenkin odottamaan hyvinvointialueen päätöksiä, jonka jälkeen mahdolliset aikatauluvaikutukset selviävät.

Kulmalan mukaan ei ole vaaraa, että asemanseudulla ammottaisi pitkään tyhjä monttu. Kulmala kertoo, että työmaalla edetään täysillä, runkotyöt etenevät, perustuksia tehdään ja noustaan koko ajan kellarista ylöspäin.

Myös hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sanoo, että aikataulu ei ole venymässä, vaan talo rakentuu koko ajan.

– Hyvinvointialueen päätökset liittyvät vuokrasopimuksiin, eikä niillä ole vaikutusta rakentamisaikatauluun.

Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) korostaa, että hyvinvointialueen päättäjien tarkoituksena ei ole hankkeen pitkittäminen.

Investointisuunnitelmasta puuttui Asematalon osuus. Nyt investointiohjelmaa korjataan ja käsitellään maanantaina talous- ja investointilautakunnassa, tiistaina aluehallituksessa ja 13. maaliskuuta aluevaltuustossa.

– Käsittääkseni näillä käsittelyillä ei ole vaikutusta hankkeen toteutusaikatauluun. Meillä on oikeus irtisanoa tai olla vuokraamatta tarpeettomiksi katsomiamme tiloja.

Kaupunki yhdisti asemanseudun kehittämisen ja Aallokon

Aallokko on Seinäjoen kaupungin aloittama hanke, jonka sijainti ja toteutus ovat muuttuneet matkan varrella.

Aallokkoon on suunniteltu sijoittuvan Seinäjoen kantakaupunkialueen neuvolapalvelut, lasten fysio- ja toimintaterapia, puheterapia, psykologipalvelut, suun terveydenhuolto, lastensuojelu- ja sosiaalipalvelut sekä ikäkeskuksen palvelut.

Kaupunki aloitti vuonna 2017 valmistelun entisessä terveyskeskuksessa Huhtalantie 10:ssä sijainneiden toimintojen siirtämisestä muualle.

Kaupunginhallitus ehti jo päättää, että Aallokko rakennettaisiin Maakunnankadulle entisen Anttilan parkkipaikalle, mutta projekti yhdistyi myöhemmin Seinäjoen asemanseudun kehittämiseen ja uudeksi paikaksi valikoitui linja-autoaseman tontti.

Kaupunki aloitti huhtikuussa 2021 neuvottelut rakennushankkeesta YIT:n ja Peabin kanssa. Peab vetäytyi hankkeesta jo ennen tarjouskilpailua, koska aikataulu ei heidän mukaansa ollut realistinen.

Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto sanoi silloin Ilkka-Pohjalaiselle, että Peabin olisi pitänyt sitoutua toimitilatontin ostoon tietämättä, ketkä ovat asiakkaat, millaiset tilat ovat ja kuinka ne hinnoitellaan.

Seinäjoen kaupunki myi Kiinteistö Oy Seinäjoen Myllypuistokodin kesällä 2022 erikoissijoitusrahasto Eq Yhteiskuntakiinteistöille, samaan kauppaan kuului myös Aallokko. Kaupunki myi samalla tontin, jolle Aallokko rakennetaan. Kaupungin hallintojohtaja Jari Jokinen sanoi tuolloin, että kaupungin vastuut asiassa loppuvat.

Samalla Seinäjoen kaupungista tuli Myllypuistokodin vuokralainen. Vuokrasopimukset siirtyivät kaupungilta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle vuodenvaihteessa, kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyi kunnilta hyvinvointialueille.

Pöntinen pitää kaupungin toimintaa epäreiluna

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen jäsen Kai Pöntinen (kok.) kokee, että Seinäjoen kaupungin toiminta myynnin ja vuokraamisen suhteen ei ole ollut reilua. Hänen mukaansa ratkaisu tulee hyvinvointialueelle huomattavan kalliiksi.

– Toisen puolesta on tehty vuokrasopimus. Hyvinvointialue ei ole sitä tehnyt, vaan Seinäjoen kaupunki. Tietenkin fakta on se, että lainsäätäjä mahdollistaa tämän. Tämä on täysin kestämätön asia, ja sotelakia pitää uudistaa laajasti ja rajusti.

Pöntisen mielestä hyvinvointialue on valjastettu Seinäjoen kaupungin kehittämiseen.

– Ei voi välttyä siltäkään ajatukselta, että olisiko tässä jotain muitakin funktioita kuin pelkästään saada toimivat tilat henkilökunnalle. Eli rakentaa asemanseutu täyteen.

Asemanseutu on Seinäjoen kannalta keskeinen. Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän mukaan projektin motivaattorina ei ole ollut se, että hyvinvointialue saataisiin maksamaan se.

– Hankkeen aikana syntyi Suomessa pitkään valmisteltu soteuudistus, jossa palvelut siirtyivät hyvinvointialueelle. On selvää, että hyvinvointialue maksaa näiden palveluiden järjestämisestä tulevat kustannukset.

"Perhepalvelukeskus on sairaalan kampuksesta kaukana"

Järvisen mukaan olisi ollut toivottavaa, että hyvinvointialueen kiinteistösuunnittelu olisi ollut projektissa jo aiemmin paremmin mukana. Hän uskoo, että jos hanke aloitettaisiin vasta nyt, se toteutettaisiin eri tavalla.

– Yleinen ajatusmalli on kampusajattelu eli sotekiinteistöjen rakentamisen samoille alueille. Nyt perhepalvelukeskus on sairaalan kampuksesta kaukana.

Projektin siirtyminen kaupungilta kesken kaiken hyvinvointialueelle on luonut epäselvyyttä vastuualueisiin. Aallokko-asiaa jatkovalmisteluun ehdottanen aluehallituksen jäsen Helena Tuuri-Tammelan (kesk.) mukaan kaupungin pitäisi ottaa kantaa siihen, mitä Aallokkoon tulee.

Kiiskilän mukaan kaupungin tehtävä ei ole määrittää, mitä sotepalveluja Aallokkoon tulee, vaan palveluiden järjestäminen on yksiselitteisesti hyvinvointialueen asia.

Seinäjoen ja muun maakunnan välille syntynyt vastakkainasettelua

Aallokosta on vaarana tulla vastakkainasettelu Seinäjoen ja muun Etelä-Pohjanmaan välillä.

– Ehkä tässä on valitettavasti tunnistettavissa sellaisia piirteitä, että tässä on vastakkainasettelua maakunnan ja Seinäjoen välillä, Kiiskilä sanoo.

Hautalan mukaan ainakaan muu maakunta ei ole ollut rakentamassa vastakkainasettelua. Hänen mukaansa närää on aiheuttanut se, että Seinäjoen kaupunki on kutsunut seinäjokisia hyvinvointialueen päättäjiä yhteiseen palaveriin, jossa on käsitelty hyvinvointialueen asioita.

– Se herättää ajatuksia, onko Seinäjoen kaupungilla tarkoitus rakentaa vastakkainasettelua. En usko, mutta aina sellainen epäilys herää, kun tulee kuppikuntia.