98-vuotias sotaveteraani Tapio Ranta kaipaa yllättävää apua ja vaatii Putinin erottamista – "En luota Nato-joukkoihin yhtään"

Sotaveteraani Tapio Ranta lähti sotaan jo 17-vuotiaana.
Sotaveteraani Tapio Ranta lähti sotaan jo 17-vuotiaana.
Kuva: Jarno Ranta
  • Jarno Ranta
Jaa artikkeli

Peräseinäjokelainen sotaveteraani Tapio Ranta, 98, kävelee rollaattorin avulla Seinäjoen Lakeudenpuistoon. Ranta aloitti keskiviikkona juhlapäivän eli kansallisen veteraanipäivän heräämällä puoli kahdeksalta.

– Tavallisen vaivalloisesti alkoi päivä tällä ikää. Suurin homma oli, että pääsin peseytymään ja pukeutumaan. Sellainen Englannin kartanonherrapukija olisi kohta tarpeen.

Ranta juhlisti veteraanipäivää syömällä aamiaiseksi mikropinaattikeittoa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sotaan jo 17-vuotiaana

Kun jatkosota alkoi, Ranta asui Kauhavalla. Hän lähti sotaan 17-vuotiaana.

– Ei siinä sen kummempaa. Maanpuolustus oli korkeissa kantimissa talvisodan johdosta. Innolla lähdinkin.

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941–19. syyskuuta 1944. Rannan kovin sotamuisto on Särkisyrjästä.

– Kun tulimme idästä metsätietä Särkisyrjän kylää kohti, sieltä rupesi kuulumaan ampumista. Meidät komennettiin asemiin. Meillä olivat uudet, 120 millin heittimet. Siinä vieressä oli pieni nätti peltoaukio. Siihen oli hyvä panna heittimet, mutta yhtään heitintä emme saaneet pystyyn, kun tuli tuli-isku.

Seuraukset olisivat voineet olla katastrofaaliset.

– Oli niin luojan kiitos, että se meni noin 50 metriä yli takana olevaan metsikköön. Meille ei tullut mitään, mutta jos se olisi ollut vähän lyhyempi, joukkue olisi ollut entinen.

Maaselän Kannaksen taisteluissa Rannan kuulo heikentyi paljon.

– Venäläiset hyökkäsivät koko Kannaksella jatkuvasti. Siellä ammuttiin niin valtavan paljon.

Traumoja sodasta ei jäänyt.

– En ollut tarpeeksi kovassa paikassa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Elämä jatkui sodan jälkeen

Sodan jälkeen Tapio Ranta hoiti pääasiassa äitinsä kotitilaa Peräseinäjoella. Kolmikymppisenä Ranta kuitenkin opiskeli agrologiksi.

Myös perhettä tuli. Rannalla on kolme poikaa ja yksi tytär.

– Arkipäivisin elämäni on hidasta menemistä. Kirjailija Harry Bernstein kuvasi hyvin vanhemmuutta: kun ensimmäisen kerran kaatuu, sitten pitää ottaa keppi käteen. Niin kauan kuin kepillä pärjää, voi pikku hiljaa hymyillä rollaattorin työntäjille. Mutta kun rupeaa itse rollaattoria lykkäämään, sitten pitää olla syvästi kiitollinen, ettei tarvitse olla pyörätuolissa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ranta vaatii Putinin erottamista

Tapio Ranta kuvailee kammottavaksi Venäjän 24. helmikuuta aloittamaa hyökkäystä Ukrainaan. Sillä on yhtäläisyyksiä Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen.

– Se ei mennyt niin kuin Stalinin (Josif) suunnitelma 1939 syksyllä. Se meni neuvottelemalla hyvin nopeasti läpi, ensin Romanian kanssa. Sitten otettiin Moldova ja Baltian maat, mutta suomalaiset eivät oikein osanneet neuvotella. Suomalaiset olivat vähän liian hyväuskoisia kaiken aikaa.

Nyt Ranta jyrähtää Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

– Eroa, hyvä mies jo nopeaa. Eihän se siitä parane. Tai hänet pitää erottaa. Toivoisin, että venäläisillä olisi vielä niin paljon uutta verta, että pääsisivät (hänestä) eroon, Ranta sanoo ja viittaa esimerkiksi kenraaleihin.

Sota Ukrainassa on herättänyt surullisia ajatuksia, koska Ukraina on Rannan mukaan vanha sivistysmaa.

– Se on ollut kristitty maa jo ennen 1000-lukua ja siellä on ollut sivistynyt kaupunki ja hovi ja yhteydet moniin Euroopan kuningaskuntiin. Olen yllättynyt niiden itsenäisyystahdosta.

Venäjä on uhannut jopa ydinsodalla. Tämä pelottaa monia, myös Tapio Rantaa.

– Siellä oikeastaan mihinkään ei voi luottaa.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Ranta: Putinin Venäjä uhka myös Suomelle

Ranta katsoo, että Putinin Venäjä voi uhata myös Suomea. Rannan mielestä nyt Suomen onkin aika liittyä sotilasliitto Natoon, vaikka hänen mukaansa se ei yksistään maatamme pelastakaan.

– Se ei ole ainut keino estää Venäjän mahdollinen hyökkäys Suomeen. Ainoa oikea keino on Suomen armeija. En luota Nato-joukkoihin yhtään. Ei ne Suomessa pärjää. Auttamaan niitä pitää mennä, mutta lentokalusto on tietenkin tervetullutta.

Ranta luottaa suomalaiseen hyvään puolustustaitoon.

– Elämme niin lähellä luontoa, ja sota kumminkin käydään luonnossa.

Ranta ei pidä vaarallisena Suomelle, jos Ruotsi ei liity Suomen kanssa samaan aikaan Natoon.

– Ei meille Ruotsista mitään apua ole, muuta kuin lentokoneet.

Veteraaneja muistettiin

Kansallista veteraanipäivää vietettiin keskiviikkona sotiemme veteraanien kunniaksi. Ensimmäisen kerran veteraanipäivää vietettiin vuonna 1987, jolloin itsenäinen Suomi täytti 70 vuotta.

Seinäjoen alueella veteraanipäivään kuuluivat kunniakäynnit kaupungin eri alueilla sijaitsevilla muistopatsailla.

Veteraanikivellä oli ohjelmassa reserviläisjärjestöjen lippukulkue, Seinäjoen rautatieläisten soittokunnan musiikkia ja seppeleenlasku veteraanikivelle. Seppeleenlaskun puheen piti kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje