Norrback joutui myrskynsilmään susipuheistaan – "Haluan keskustelua siitä, kenellä on valitusoikeus", hän sanoo ja ehdottaa yhtä keinoa

Ruotsalaisen kansanpuolueen närpiöläinen kansanedustaja Anders Norrback on saanut paljon palautetta viime viikonloppuna Vasabladetissa julkaistusta jutusta, jossa hän kritisoi hallinto-oikeuksien päätöstä asettaa toimeenpanokielto 18 suden kannanhoidolliselle metsästykselle.

Metsästys piti alkaa tällä viikolla muun muassa Kauhajoen ja Karvian rajalla viiden suden laumasta, mutta jahti peruuntui.

– Palautetta on tullut puolesta ja vastaan.

. Kansanedustaja Norrback sanoo kyllä luottavansa Suomen viranomaisiin ja tuomioistuimiin ja toteaa, että hallinto-oikeuksien päätökset toimeenpanokiellosta perustuivat lakiin.

– Ei oikeus tehnyt mitään väärin. Haluan kuitenkin herättää keskustelua siitä, kenellä on valitusoikeus näissä asioissa, eikä se ole uusi aihe. Meillä on myös tilanteita, joissa yksi viranominen voi valittaa toisen viranomaisen päätöksistä ja jarruttaa asioita. Voisi pohtia esimerkiksi sitä, pitäisikö valittamisesta periä joku maksu. Jos valitus menee läpi, maksua ei peritä.

. Valitusoikeus ei voi olla poliittinen asia On Norrbackin mielestä päivänselvää, että kansalaisen valitusoikeus on oikeusvaltion kulmakiviä.

– Silti pitää pystyä tarkastelemaan myös sitä, toimiiko kaikki kunnolla. Susista puhuttaessa pitää kysyä, kuka on se, joka kärsii ja kenellä on joku oikeus tässä asiassa? Onko se oikeus esimerkiksi jollakin yhdistyksellä, jolla on kenties poliittinen agenda, kysyy Norrback ja viittaa luonnonsuojeluyhdistykseen, joka susiluvista valitti.

. Valitusoikeus pitää hänen mielestä perustua juridiseen oikeutukseen, ei poliittiseen.

– Jos lähdetään siitä, ettei susikantaa rajoitettaisi mitenkään, niin se on poliittinen kanta, eikä valitusoikeus saa olla poliittinen instrumentti.

. Oikeusvaltion kehitys ja olemassaolo perustuvat hänestä aina siihen, luottavatko kansalaiset valtioon ja viranomaisiin.

– Minun tuntumani on nyt se, että tässä susiasiassa kansalaisten luottamus on vaakalaudalla. Susikanta kasvaa koko ajan ja ihmisillä on huoli kotielämistä ja metsästyksestä. Aivan tavallisetkin ihmiset pelkäävät. Ei tätä voida jättää vain tähän.

. Maaseudun ääni ei enää kuulu Susiasia tulee Norrbackia henkilökohtaisesti lähelle, sillä hän on itse lampuri, jonka lampaita susi tai sudet taannoin raatelivat Närpiön Ylimarkussa. Häntä on syytetty susiasialla ratsastamisesta ja poliittisten pisteiden keräämisestä.

– Aihe tulee kyllä lähelle, mutta olen miettinyt tätä paljon laajemmin, ja sanonut äänestäjilleni tekeväni kaikkeni asian eteen. Poliitikon tehtävähän on ajaa asioita ja olla jotakin mieltä! Minä puolustan maaseudun ja saariston ihmisiä.

. Norrbackin mielestä susiasiat ovat ikävä osoitus siitä, kuinka maaseudun ihmisten ääntä ja huolia on hyvin vaikea enää saada nyky-yhteiskunnassa kuuluville. Päättäjistä valtaosa asuu kaupungeissa, ja keskustelukulttuuri on sellaista, että heti käydään henkilökohtaisesti jonkun kimppuun.

Samaan aikaan esimerkiksi susi- ja merimetsokannat ovat nousseet maaseudulla ja saaristossa suorastaan symbolisiksi kysymyksiksi.

– En usko, että kukaan haluaa maaseudun ihmisille huonoa. Mutta maaseudun toimintaedellytykset tunnetaan todella huonosti. Esimerkiksi maataloudessa on meneillään sellainen kannattavuuskriisi, että jos mitään ei tapahdu, meillä ei lähivuosina enää syödä turvallista kotimaista ruokaa siinä määrin kuin nyt.

Kirjaudu sisään

Norrback joutui myrskynsilmään susipuheistaan – "Haluan keskustelua siitä, kenellä on valitusoikeus", hän sanoo ja ehdottaa yhtä keinoa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje