Nyt nuoret kokkaavat kotiruokaa, syövät yhdessä ja etsivät tarratarjouksia – "Moni odottaa aikaa, jolloin voi käyttää enemmän rahaa ruokaan"

Suomalaisnuoret tykkäävät kokkaamisesta, valmistavat kotikyökeissään ihan arkista perusruokaa ja etsivät kaupoista alennuslapuilla merkittyjä tarjoustuotteita. Tämän kertoo tuore, 15–25-vuotiaiden suomalaisnuorten ruokakulttuuria kartoittanut tutkimus.

Nuorten hurja kokkausinto ja ruokailun arkipäiväistyminen yllättivät ilmiötä tutkineen tutkimuspäällikkö Suvi Luoman .

– Nuoret arvostavat ruuanlaittoa. Suurin osa nuorista valmistaa ruokaa tai osallistuu ruuanlaittoon, vaikka he asuisivat vielä vanhempiensa luona. Ainoastaan yksi prosentti ei voi sietää ruuanlaittoa. Kieltämättä se yllätti. Kuvittelin, että nuorissa näkyisi enemmän toivomus päästä tosi helpolla ja vähällä, mutta päinvastoin, Luoma toteaa.

– Tämä palautti jalat takaisin maan pinnalle.

Seinäjoella, Tampereella ja Helsingissä toimivan ruoka-alan tutkimus- ja kehitysyhtiö Foodwest Oy:n toteuttaman Foodata-tutkimuksen mukaan viikoittain ruokaa laittaa jopa 88 prosenttia nuorista. Harvoin tai ei koskaan kokkaavia on vain kuusi prosenttia. Heistä suurin osa on asuu vielä lapsuudenkodissaan.

Kokkaaminen ja ruokailut ovat nuorille myös sosiaalisia tapahtumia. Yhteisellä lounaalla, päivällisellä tai illallisella viihdytään perheen tai ystävien kanssa.

– Ruoka yhdistää ihmisiä. Ruokaa laitetaan porukalla ja nuoret arvostavat syömisen sosiaalisuutta. Se on osa uutta yhdessä tekemisen kulttuuria.

Nuoret näyttäytyvät tutkimuksessa myös vastuullisina, kauppaketjujen hävikkiruokaa uutterasti hyödyntävinä kuluttajina. Nuorista jopa 83 prosenttia etsii alennustarratuotteita tai kokee sen tärkeäksi, koska pitää sitä vastuullisena tekona.

– Totta kai rahallakin on merkitystä. Moni nuori odottaa sitä aikaa, että voi käyttää enemmän rahaa ruokaan, Luoma toteaa.

. Kodin malli ruokkii ruuanlaittointoa Kokkausinnon uusi tuleminen on yksi ilmiö muiden joukossa. Sen rinnalla porskuttavat yhä myös pikaruoka- ja mikroateriakulttuuri, ja joukossa kukoistava noutoruokatrendi.

– Vallalla oleva iso ruokatrendi on helppojen, nopeiden ratkaisujen etsiminen. Siitä syntyy illuusio, että tämä hallitseva, kaikkea käyttäytymistä hallitseva fakta. Niinhän se ei ole. Helppoutta halutaan tietyllä hetkellä, mutta se ei ole koko totuus, Luoma muistuttaa.

Valtaosa yli 1100:sta tutkimukseen vastanneesta määritteli kokkaamisen aterian valmistukseksi alkutekijöistä lähtien.

– Suurin osa on sitä mieltä, ettei kananugettien lämmittäminen ole ruuanlaittoa. Mutta mitä vähemmän itse laittaa ruokaa, sitä suurempi taipumus on ajatella, että lämmittäminenkin on ruuanlaittoa.

Ruuanlaittointoa ruokkivat kotoa saadut mallit.

– Perinteikkyyttä ja positiivista suhtautumista tavalliseen suomalaiseen kotiruokaan näkyy nyt tosi paljon. Suurin osa aloittaa ruuanlaittajan uransa kotioloissa. Ne eväät otetaan kyllä mukaan aikuisuuteen, kun kotoa muutetaan pois.

Perinteikkääksi kotiruuaksi tutkimuksessa miellettiin suosikkiraaka-aineista, kuten kanasta, kasviksista, kalasta, naudanlihasta, perunasta ja riisistä valmistetut ateriat.

Enemmistö nuorista ei vaadi ruualta uutta, mullistavaa ja erikoista, eikä tavoittele superhyvinvointia tai sataprosenttista vegaanisuutta, vaikka nekin kiinnostavat. Lihansyöntiin suhtaudutaan tutkimuksen perusteella hiukan myönteisemmin kuin kasviproteiineihin.

– Olisin luullut, että kasvisruuan rooli on isompi. Sellaista yleistystä, että nuoret ovat kiinnostuneita kasvisruuasta, ei voi tehdä. Yllätyin tästä, tutkija myöntää.

– Viime vuosina on totuttu näkemään aineistoa, jossa vegebuumi on ollut vahva. Ilmiönä se kasvaa ja on totta. Samaan aikaan kuljetaan kohti uudenlaista tasapainotilaa. Äänekäs polarisaatio saa somessa näkyvyyttä, mutta ruokapöydissä on rauhallisempaa kuin ehkä kuvitellaan.

Sukupuolten välillä on tosin eroja. Naiset arvostavat kasviproteiineja enemmän kuin miehet, ja miehet naudanlihaa enemmän kuin naiset.

Kirjaudu sisään

Nyt nuoret kokkaavat kotiruokaa, syövät yhdessä ja etsivät tarratarjouksia – "Moni odottaa aikaa, jolloin voi käyttää enemmän rahaa ruokaan"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje