Nyt puhuvat pohjalaiset hoitajat: "40 vuoden uran jälkeen tilille jäi verojen jälkeen 1778 euroa, meillä ei ole mahdollisuutta tasapainoiseen perhe-elämään"

Alaa vaihtanut Mirka Anttila teki työssään poliklinikka- ja anestesiahoitajana päivävuoroja. 1850 euron peruspalkan päälle ei tullut lisiä, eikä hän olisi niitä ottanutkaan, sillä kotona oli lapsi. – Jos olin töissä päiväkirurgian iltavuorossa, joka kesti iltaseitsemään asti, sain ylimääräistä rahaa kaksi euroa päivältä, Anttila avaa hieman naurahtaen.
Alaa vaihtanut Mirka Anttila teki työssään poliklinikka- ja anestesiahoitajana päivävuoroja. 1850 euron peruspalkan päälle ei tullut lisiä, eikä hän olisi niitä ottanutkaan, sillä kotona oli lapsi. – Jos olin töissä päiväkirurgian iltavuorossa, joka kesti iltaseitsemään asti, sain ylimääräistä rahaa kaksi euroa päivältä, Anttila avaa hieman naurahtaen.
Kuva: Krista Luoma
  • Unna Takalo
Jaa artikkeli

Palkka on korvaus menetetystä ajasta. Joskus työn taakka ja vastuu ei kuitenkaan takaa sopivaa korvausta. Näin kokee suuri osa hoitotyöläisistä.

Hoitajaliittojen Tehyn ja Superin lakko on käynnissä kuudessa sairaanhoitopiirissä. Kaksi viikkoa kestävässä lakossa on kaikkiaan 25 000 hoitajaa. Jos sopua ei saada aikaan ensi viikkoon mennessä, lakko laajenee 13 sairaanhoitopiirin alueelle, joista yksi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Laajennuttuaan lakko koskisi 40 000:ta hoitoalan ammattilaista.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sairaanhoitajan peruspalkka on keskimäärin noin 2 500 euroa ja lähihoitajan 2 200 euroa kuukaudessa. Suomessa hoitajien palkat ovat pohjoismaiden häntäpäässä.

Jo pelkkä lakkoavustus ylittää monen hoitajan palkan. Tehy ja Super maksavat sitä 140 euroa viikon jokaiselta päivältä, eli 30 päivän avustus on yhteensä 4 200 euroa. Verojen jälkeen summasta jää hoitajan pussiin noin 2 600 euroa.

Ilkka-Pohjalainen pyysi paikallisia hoitoalalla työskenteleviä henkilöitä kertomaan mietteitään lakosta sekä omasta työstään. Omalla nimellä esiintymistä esti muun muassa pelko työpaikan menettämisestä.

Alla oleva äänite on ote erään sairaanhoitajan toimittajalle kirjoittamasta viestistä. Toimituksella on tiedossa henkilöiden nimet ja asuinpaikat. Lukijana Unna Takalo.

Toinen, muun muassa leikkausosastolla työskentelevä sairaanhoitaja kertoo Ilkka-Pohjalaiselle seuraavaa:

– Ainoaksi vaihtoehdoksi riittävän toimeentulon varmistamiseksi jää jatkuva ylitöiden tekeminen, minkä varaan koko ala on perustunut jo monen vuoden ajan.

Nettona hänelle jää tilille peruspalkan ja lisien kanssa yhteensä 2040–2610 euroa kuussa.

Sairaanhoitaja kritisoi muun muassa sitä, että julkisessa keskustelussa hoitajien palkka-arviot ovat usein liian korkeita.

– Hoitajien palkkakeskustelu näyttäytyy mediassa erikoisena, koska kun puhutaan minkä tahansa alan palkkauksesta niin silloin puhutaan yleensä aina peruspalkasta, mutta hoitajien kohdalla sen peruspalkan lisäksi mukaan lasketaan myös haittalisät, eikä huomioida, kuinka iso tai pieni osa ammattikunnasta edes saa sellaisia.

Kolmas henkilö kertoi tienaavansa 1 900 euroa verojen jälkeen. Hän oli vaihtamassa alaa.

– Monesti työmatkalla työstä kotiin itken, kun olen niin väsynyt. Mielestäni hoitajalla ei ole mahdollisuutta tasapainoiseen perhe-elämään, eikä mihinkään muuhunkaan elämään vuorotyön vuoksi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

"On paha mieli vanhojen työkavereiden puolesta"

Ilmajokelainen Mirka Anttila, 49 työskenteli yhteensä 21 vuotta Seinäjoen keskussairaalassa, joista ensimmäiset 10 vuotta poliklinikkahoitajana. Siitä hän siirtyi anestesiahoitajan työhön 11 vuoden ajaksi. Palkasta jäi nettona kuukausittain käteen 1 850 euroa.

– Penniä sai venyttää. Sukanvarteen ei tuosta rahasta laiteta, hän toteaa.

Anttila vaihtoi alaa elokuussa. Nyt hän opiskelee yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Opintoja on jäljellä joulukuuhun saakka, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

– Päivääkään en ole katunut, kun olen tänne kouluun lähtenyt. Ala tuntuu omalta, Anttila sanoo määrätietoisesti.

Aloittelijan palkka rekankuljettajana on korkeampi, mitä vuosia hoitotyötä tehneellä.

– Käteen jää reilu kaksitonnia aloittelijallakin, Anttila laskee.

Mirka Anttila haaveili jo pienenä ajavansa joskus rekkaa. Hoitotyön hän koki tärkeäksi, mutta matala palkka työn vaativuuteen nähden sai naisen lähtemään uudelle urapolulle.
Mirka Anttila haaveili jo pienenä ajavansa joskus rekkaa. Hoitotyön hän koki tärkeäksi, mutta matala palkka työn vaativuuteen nähden sai naisen lähtemään uudelle urapolulle.
Krista Luoma

Anttila seuraa lakkouutisia läheltä. Hän on edelleen aktiivinen muun muassa hoitajien Whatsapp-ryhmissä.

– Onneksi olen vaihtanut alaa. Päättäjien arvostus alaa kohtaan näyttää olevan hurjan huono. On paha mieli vanhojen työkavereiden puolesta, Anttila huokaa.

Erityisesti yhtä asiaa hän toivoisi:

– Toivon, että sairaalan johto tukisi hoitajia ja asettuisi heidän kanssaan samalle puolelle.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Tuntuu, että hoitajilla ei ole minkäänlaista ihmisarvoa"

Superin pääluottamushenkilö ja 40 vuotta perushoitajana työskennellyt Merja Puuskamäki kertoo, että taustatyötä tehdään lakon varalta, mutta tilanne on kaikin puolin edelleen epävarma. Suojelutyöneuvotteluja ei ole vielä käynnistetty, mutta niiden on määrä alkaa tällä viikolla.

40 vuotta alalla olleen Puuskamäen käteen jää peruspalkasta vähimmillään 1 778 euroa. Paremman tienestin eteen on uhrattava iso siivu vapaa-ajasta.

– Siinä kärsii perhe-elämä ja ystävyyssuhteet, jos olen yöt, illat, juhannukset ja joulut vain töissä, hän toteaa.

Puuskamäellä on takana pitkä ura, ja hän kokee valintansa yhä oikeaksi. Työ, kollegat ja potilaat ovat mukavia, mutta:

– Tämän lakon aikana olen miettinyt, että jos olisin huomattavasti nuorempi, niin nyt olisi aika miettiä alan vaihtoa. Eihän mikään muu ala ole tällainen, että sitä voidaan pakkolailla alkaa säätämään. Tuntuu, että hoitajilla ei ole minkäänlaista ihmisarvoa.

Yhtenä syynä hoitajien matalaan palkkaan voidaan pitää alan naisvaltaisuutta. Naisvaltaisilla aloilla tienataan edelleen vähemmän verrattuna   miesvaltaisiin aloihin.
– Kyllä se on yksi syy, on ollut vuosikymmenet. Hoitajat venyvät ja ovat kilttejä, Superin pääluottamushenkilö Merja Puuskamäki toteaa. Arkistokuva.
Yhtenä syynä hoitajien matalaan palkkaan voidaan pitää alan naisvaltaisuutta. Naisvaltaisilla aloilla tienataan edelleen vähemmän verrattuna miesvaltaisiin aloihin. – Kyllä se on yksi syy, on ollut vuosikymmenet. Hoitajat venyvät ja ovat kilttejä, Superin pääluottamushenkilö Merja Puuskamäki toteaa. Arkistokuva.
Heikki Hakanen

Lyhyesti

  • Hoitajaliitot vaativat palkkatason nostamista 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.

  • Vuoden 2021 loppupuolella lähihoitajien avoimia työpaikkoja on ollut työnvälityksessä keskimäärin 8 000 kuukaudessa. Sairaanhoitajien paikkoja ilmoitettiin noin 4 600 kuukaudessa. Koko maata on vaivannut jo pitkään hoitajapula.

  • Suojelutyö = työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, mikä erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi. Esimerkiksi tehohoito tai synnytykset ovat suojelutyötä.

  • Kriittisten ammattien työntekijöistä 67 prosenttia on naisia.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje