Nyt saa märehtiä luvan perästä! – Näiden kaunottarien kirmaus laitumelle on maitotilallisen kevään kohokohta

Käsillä on maitotilallisen kevään kohokohta.

Toukokuu tarkoittaa lehmille laidunkauden starttia Kurikan Luopajärvellä.

Moni sorkkaeläin kurkkii jo uteliaana pihaton ovelta. Jätetään malttamattomat märehtijat vielä toviksi ja tutustutaan tilaa pyörittävään nuoreen pariin.

Anne Anttila , 33, on kasvanut keskellä maitotilan arkea. Lukion jälkeen tie vei Helsinkiin ja Viikkiin opiskelemaan kotieläinten ravitsemustiedettä.

– Olen töissä ProAgrialla ja teen ruokintasuunnitelmia lypsylehmille. Siinäkin näki, mitä tilallisten elämä on.

Samalla Anttilalle kirkastui, että sukutilan jatkaminen on se oma juttu.

. Tila itsessään on ollut olemassa jo 1600-luvulta lähtien.

– Suvun hallinnassa oikeastaan koko ajan. Paappa sitten suorassa polvessa osti aikanaan tilan sukulaiselta.

Aluksi Anttila toimi maatalousyhtymässä neljä vuotta yhdessä vanhempiensa Kyösti ja Katri Anttilan kanssa. Kuluvan kevään maaliskuusta asti tila on ollut yksin tyttären hallinnassa.

Puoliso, Jarno Rajala , 30, tekee tilalla käytännön hommat, kun puoliso käy palkkatöissä.

. Hyviä asioita ja huolenaiheita Maatalous on kärvistellyt pitkään kannattavuusongelmien kanssa, mutta aloitetaan optimismilla. Mikä on maitotilayrittäjän suurin ilonaihe juuri tällä hetkellä?

– Tykkäsin itse ainakin tuosta parin päivän vesisateesta. Niinkin yksinkertainen asia tuntuu hyvältä tosi kuivana keväänä. Tuli pari lepopäivää kevätkiiruiden keskellä.

Anttilan mukaan pienistä hyvistä asioista pitäisi välillä muistaa muistutella itseään.

– Että nyt menee esimerkiksi navetalla hyvin.

Alla oleva drone-video näyttää lintuperspektiivistä, miten riemuissaan kesälaitumelle päässeet lehmät ovat.

. Polttoaineen, sähkön ja lannoitteiden hinnat olivat nousussa jo ennen Ukrainan sotaa. Tilastojen mukaan parituhatta maitotilaa Suomessa on vaikeuksissa.

Mikä on Anttilan päällimmäisin huolenaihe?

– Tietysti raha. Kustannusnousu on ollut aikamoista viimeisen vuoden ja puolenkin aikana. Nyt on menty aika rytinällä.

Hintojen nousun lisäksi harmeja ovat tarjonneet tuotteiden saatavuusvaikeudet.

– Nyt esimerkiksi joitakin rehuja saa varata hyvissä ajoin, että varmasti saa. Jossain vaiheessa jännitimme, saadaanko lannoitteita.

Korona-aika puolestaan on heittänyt kapuloita rattaisiin lomittajapulana, jos useampi lomittaja sairastui yhtaikaa.

Lue myös: Ministeri Kurvinen vaatii oikeudenmukaisuutta ruoantuotannon arvoketjuun – "Kaupalla on Suomessa liikaa valtaa"

. Vanha isäntä iloitsee Otetaanpa kuviin ja tunnelmiin myös ”vanha isäntä”, Kyösti Anttila. Sukupolvenvaihdosta ehdittiin hänen mukaansa valmistella rauhassa noin kymmenen vuotta.

– Täytyy olla täysin rinnoin iloinen siitä, että tytär ja vävypoika jatkavat. Hieno juttu.

Vanha isäntä auttaa yhä mielellään sen, mitä nuori väki apua tarvitsee. Toistaiseksi täytyy malttaa fyysisten ponnistusten kanssa pienen käsioperaation jälkeen.

Vähänkään maatalouden arkea todistanut tietää, että maatilalla löytyy aina tekemistä, eivätkä työt lopu kesken. Siksi entisen isännän apukin on usein tarpeen.

– Konkreettiseen karjanhoitotyöhön en enää niin osallistu, mutta avustaviin töihin. Tällaisessa maaseutumiljöössä riittää aina korjattavaa ja autettavaa. Työhuippujen aikana tarvitaan aina apua, hän summaa.

. Kyösti Anttila aloitti tilanpidon vaimonsa kanssa vuonna 1991. Silloin elettiin ison laman alkuaikoja.

Myös itänaapurissa kuohui, kun taantunut ja liitoksistaan natissut Neuvostoliitto hajosi loppuvuodesta.

– Silloinkin oli epävarmat ajat, mutta se ei koskettanut meitä, koska emme tehneet investointeja siinä vaiheessa.

Anttilat tarkkailivat rauhassa suuntaa, minne mennä tilan kanssa. Vuosituhannen vaihteen alla aika oli kypsä määrätietoiselle kehitysaskeleelle.

– Vuonna 1999 teimme ison investoinnin, kun rakensimme pihattonavetan. Vuonna 2018 tilasta tuli yhtymä ja tytär Anne tuli mukaan.

Yhtymän perustamisen aikaan tilalla siirryttiin myös robottiaikaan.

– Siinä mielessä pitäisi olla tasainen tie, mutta kyllähän tämän päivän tilanne mietityttää. Taloudelliset haasteet ovat merkittäviä, vaikka taloutta on koitettu pitää kunnossa.

. ”Aika vetää henkeä” Tällä hetkellä Anttilan maitotilan kokonaiseläinmäärä on noin 115, josta lypsäviä lehmiä on suunnilleen 60. Loput ovat nuorta karjaa.

Vuosittainen meijerimaidon osuus on vähän alle 600 000 litraa.

– Pari vuotta sitten tehtiin uusi pihatto ja siihen lypsäville uudet olot. Vanhaan navettaan tehtiin sisällä muutoksia. Siellä on esimerkiksi poikiville isot ja uudet pehkualueet, Anne Anttila luettelee.

Lähiaikojen haaveissa on saada katoille vielä aurinkosähköpaneelit.

. Isoja investointeja ei ihan lähivuosina ole tiedossa. Kolmekymppisten tilallisten mukaan ”nyt on aika vetää vähän henkeä”.

– Koetamme saada tuotannon vakiinnutettua tällä nykykapasiteetilla. Meillä on varaa nostaa sekä eläinmäärä että tuotosta vielä vähän, puoliso Jarno Rajala jatkaa.

Kenties uusi jatkaja perinteikkäälle maitotilalle on jo syntynyt, sillä pihamaalla keväthaalareissa talsii vuoden ja viiden kuukauden ikäinen Eeva-tytär.

– Kyllä hän ainakin kovasti tykkää eläinkirjoja lukea, äiti naurahtaa.

. It-alalta agrologiksi Sitten koettaa se H-hetki, miksi kaikki ovat kerääntyneet pihaton liepeille.

Millainen hetki se laitumelle lasku maatalousyrittäjän vuosikalenterissa oikein on?

– Kyllä se sellainen mukava hetki on, Anne Anttila tiivistää.

– Kylvöjen päätökseen saannin ohella suurimpia ilon hetkiä keväällä, summaa puolestaan Jarno Rajala.

Tilaisuuden juontajana häärii energiseen tapaansa lehmäfaniksi tunnustautuva näyttelijä Janne Kataja .

– Voisiko Antti avata rouville portin, koomikko ohjeistaa kauhavalaista maa- ja metsätalousministeriä Antti Kurvista (kesk.) sähköpaimenen siirtoon.

. Samaan aikaan pihaton portilla naudoille jöötä pitää Seinäjoen ammattikorkeakoulussa agrologiksi opiskeleva Juha Kuusela .

Ensimmäisen vuoden opiskelijalla on edessä yhteensä 700 tuntia maatilaharjoittelua. Vaikka ilmajokelainen Kuusela on kasvanut keskellä alavaa maaseutua, kotona ei ollut maatilaa.

– Jotenkin se maatalous vaan on sydämessä, hän tuumaa.

Nuorukaisella on jo it-alan datanomin tutkinto.

– Huomasin melko pian, että eihän tätä tietokonehommaa tee erkkikään, silminnähden tyytyväinen alanvaihtaja virkkoo.

Lopulta myös pihaton portit avataan ja hieman päälle 50 lehmää nelistää loivaa rinnettä pitkin tanner tömisten kohti eteläpohjalaista laidunmaisemaa.

Luopajärveläinen maalaismaisema alkaa näyttää keväistä vehreyttään, ja pellot aikaisemmin valloittaneet paisunnat enää vain pelkkä hiipuva muisto.

Maitotilan kesäkausi on virallisesti avattu.

Sun, 5/22

Kirjaudu sisään

Sun, 5/22

Nyt saa märehtiä luvan perästä! – Näiden kaunottarien kirmaus laitumelle on maitotilallisen kevään kohokohta

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin