Olemmeko unohtaneet koronan ehkäisemisen kokonaan? – "Siellä on taas alettu menemään töihin pikkuflunssassa"

Kasvomaskit, turvavälit, käsidesit ja muut virusten leviämistä ehkäisevät keinot ovat tulleet meistä monille tutuiksi.

Kuinka hyvin ne ovat jääneet meidän mieliimme ja osaksi rutiinejamme on kuitenkin toinen juttu.

Opettiko koronapandemia meille mitään?

. Unohtuminen on väistämätöntä THL:n terveysturvaajat-osaston johtajan Mika Salmisen mukaan ilman tutkimusta on vaikea sanoa, kuinka hyvin ihmiset arjessaan vielä noudattavat oppimiaan toimintatapoja.

– Aika moni kyllä muistaa ainakin osan niistä neuvoista, mutta kai se väistämätöntä vähän on, että kun tilanne ei ole enää samalla tavalla päällä, niin osa niistä saattaa myös unohtua.

Toimintatavoista voi kuitenkin Salmisen mukaan muistuttaa, ja tätä myös THL välillä yrittää.

– On monia helppoja ja hyviä keinoja, joilla voi ylipäätään vähentää omia infektiotieriskejä, jos yrittää vältellä tartuntatauteja. Oli kyseessä sitten korona, influenssa, norovirus tai joku muu.

Ennaltaehkäiseviä ja monelle jo tutuksi tulleita tapoja ovat esimerkiksi käsienpesu ja aivastusetiketti.

– Tärkeintä olisi tietysti se, että jos on sairas, niin ei lähtisi töihin, harrastuksiin, kouluun tai muuallekaan, ettei turhaan levittäisi tautia.

. Ihmiset ovat ymmärtäväisempiä Salminen uskoo, että koronan myötä ihmiset muistavat pitää esimerkiksi käsihygieniastaan paremmin huolta.

– Kaupoissa ja muissakin palveluissa on yhä aika hyvin käsidesiä tarjolla.

Hän myös uskoo ihmisten olevan ymmärtäväisempiä, mitä tulee vanhempien ihmisten tapaamiseen liittyvään erityisvarovaisuuteen.

– Erityisesti, jos vähänkin tuntuu siltä, että nyt minulla voisi olla jotakin flunssanpoikasta, niin tapaaminen kannattaa jättää väliin.

Varmaa tutkittua tietoa siitä, miten hyvin opitut asiat ovat muistissa tai juurtuneet osaksi käytäntöjä ei kuitenkaan Salmisen mukaan vielä ole.

– Saattaa olla, että jossain vaiheessa sitäkin saadaan, mutta tämä on mututuntuma tällä hetkellä.

. Tuen vastustuskykyäni arjessani kaikin keinoin. En matkusta ulkomaille enää lainkaan ja välttelen liian isoja ja tiiviitä kokoontumisia. Suojelen riskiryhmää. Verkkokyselyn vastaaja . Huomaavaisuus hoitokodeissa Tärkeimpänä muistutuksena Salminen antaisi ihmisille sen, että koronaa liikkuu edelleen.

– Tartunnan riski on olemassa, vaikka riski vakavalle taudille on huomattavan paljon pienempi kuin aikaisemmin.

Juuri siksi esimerkiksi silloin, kun ikäihmisiä tavataan laitoksissa, tulisi olla Salmisen mukaan ekstravarovainen.

– Siellä on kuitenkin ehkä muitakin kuin se oma läheinen.

Toisaalta vastaavissa tapauksissa on Salmisen mukaan tärkeää myös kysyä läheisiltä, kuinka he haluavat toimia.

- Jos joku toivoo, että käytetään maskia, niin sitten se on kohteliasta noudattaa sitä toivetta tällaisissa laitoksissa taikka tuetun asumisen tiloissa.

Myös toiveita maskittomuudesta on Salmisen mukaan kohteliasta kunnioittaa.

– Hoivakoditkin ovat ihmisten koteja. Siellä pitää olla oikeus päättää, mitä riskejä haluaa itse ottaa.

. Esimerkiksi kaupoissa ei käytetä maskeja ja vain harvat käyttävät käsidesejä. Suurin osa käy myös joukkotapahtumissa, vaikka riski sairastua on edelleen olemassa. Ihmettelen sitäkin, että ikäihmisiä käydään katsomassa ilman maskia. Jopa hoivakoteihin ja sairaaloihin mennään ilman. Verkkokyselyn vastaaja . Etätyöhön on matalampi kynnys Salminen uskoo, että ihmisille on aika hyvin jäänyt muistiin myös se, että flunssaisena pysytään kotona, jos vain suinkin mahdollista.

– Meillä ainakin työyhteisössä se toteutuu hyvin. Ei ainakaan ole tullut vastaan sellaista, että joku pitäisi lähettää kotiin niiskuttamisen takia.

Kyseinen toimintatapa onkin Salmisesta ilman muuta hyvä jättää päälle.

– Aika monessa työtehtävässä kotiin jääminen on kuitenkin niin paljon helpompaa kuin aikaisemmin. Sen verran tässä parin vuoden aikana on etätöitä harjoiteltu, että sen ei pitäisi enää olla kynnys.

. Vihdoinkin on ymmärretty, että töihin ei tulla flunssaisena. Jonottamaan eri tilanteissa on mukavampaa mennä, kun porukka ei hengitä enää niskaan. Verkkokyselyn vastaaja . Käsidesiä käytetään tehokkaammin Vaasan keskussairaalan johtajaylilääkäri Peter Niemisen mukaan ihmisillä on taipumus unohtaa varsinkin ikäviä asioita nopeasti.

– Selvä muutos aiempaan varovaisuuteen on tapahtunut. Ehkä hygieniaan osataan kuitenkin kiinnittää paremmin huomiota.

Esimerkiksi käsidesiä käytetään Niemisen mukaan tehokkaammin nyt kuin ennen pandemiaa.

– Se vähentää myös muita tauteja.

. Naapurissa on jo vähän lipsuttu Pandemian myötä useat ihmiset oppivat jäämään kipeänä kotiin, myös lievemmissä oireissa. Ainakin rajanaapurissa käytäntö on Niemisen mukaan jo hieman unohtunut.

– Ruotsin puolelta luin artikkelin jossa kerrottiin, että siellä on taas alettu menemään töihin pikkuflunssassa, ja siitä alkavat tartunnat.

Niemisen mukaan tartuntoja on aika paljon myös työpaikoilla Pohjanmaalla. Nyt onkin hänen mukaansa syytä olla tarkkana.

– Koronatartuntojen tilanne on taas uudestaan pahenemassa. Oireisena kannattaa jäädä kotiin ja tehdä kotitesti.

. Toivon valtavasti, että työpaikoille syntyy pysyvästi kulttuuri, jossa niiskuttavien ja yskivien on fiksumpi jäädä kotiin, kuin tulla työpaikalle tuomaan tautinsa muillekin. Käsittämätöntä, miten maan tapa oli vuosikymmeniä ihannoida näitä "muita tärkeämpiä" työntekijöitä Verkkokyselyn vastaaja . Käytännöt osana lukijoiden arkea Kysyimme myös Ilkka-Pohjalaisen lukijoilta, millaisia tapoja pandemia on tuonut heidän arkeensa. Jutussa esiintyvät sitaatit on koottu näistä verkkokyselyn vastauksista.

Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 98 lukijaa.

72 prosenttia vastaajista kertoi käsidesien jääneen osaksi arkeaan ja 71 prosenttia kertoi oikeaoppisen yskimisen jääneen tavaksi.

64 prosenttia vastaajista kertoi, ettei menisi töihin flunssan oireissa. 60 prosenttia vastaajista ei myöskään matkustaisi flunssaisena.

58 prosenttia vastaajista kertoi kättelyn välttämisen jääneen osaksi rutiinejaan ja 51 prosenttia kertoi turvavälien tulleen osaksi arkipäivää.

Moni vältteli myös turhia kauppareissuja ja ruuhkaisia paikkoja. Käsihygienian parantuminen pandemian myötä tuli ilmi myös kyselyn vastauksissa. ”En ennen pandemiaa kaikkien sellaisten asioiden, esimerkiksi kotiin tulemisen jälkeen pessyt käsiä”, eräs vastaajista kertoo.

. Käsien pesu on nyt ensimmäisenä toimenpiteenä kotiin tullessa. Verkkokyselyn vastaaja . Osa tavoista on kuitenkin unohtunut Sen sijaan alle puolella vastaajista, 45 prosenttia, pintojen kosketuksen välttämisen oli jäänyt osaksi elämää. Vain 38 prosenttia vastaajista kertoi, että maskin käyttämisestä ruuhkaisilla paikoilla oli tullut rutiini.

Nopeimmin koronaturvallisista tavoista olivatkin jääneet pois vastausten perusteella juuri maskien käyttö.

Vastaajat olivat myös havainneet turvavälien pitämisen ja käsidesien käytön vähentyneen.

. Käsidesi on alkanut kadota käytöstä, eikä sitä ole enää tarjollakaan niin useassa paikassa kuin aiemmin. Yleiset WC-tilat olivat korona-aikana selvästi siistimpiä, nyt tässä aletaan taas lipsua. Verkkokyselyn vastaaja . Unohtumisesta myös iloittiin Toiset kokivat, ettei pandemia tuonut arkeen tai käyttäytymiseen lainkaan pysyviä muutoksia. "Olen elänyt koko ajan ihan samalla lailla kuin ennen koronaa", eräs lukijoista kertoi.

Jotkut olivat myös iloisia käytäntöjen unohtumisesta. Esimerkiksi siitä, että läheisiä ja ihmisiä pystyi tapaamaan normaalisti iloittiin.

Eräs vastanneista kertoi pandemian tuoneen elämään myös kykyä heittäytyä ja innovoida.

. Nykyään uskaltaa heittäytyä mukaan erilaisiin juttuihin ja on enemmän halua katsoa asioita uusin silmin. Kun käytin maskia noin kaksi vuotta julkisilla paikoilla, niin luovuuteni kasvoi ja innovoin enemmän kuin koskaan.” Verkkokyselyn vastaaja

Fri, 8/19

Kirjaudu sisään

Fri, 8/19

Olemmeko unohtaneet koronan ehkäisemisen kokonaan? – "Siellä on taas alettu menemään töihin pikkuflunssassa"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin