Olisiko Etelä-Pohjanmaasta pilotiksi? – Yrittäjät haluavat pysyä mukana palvelujen tuottajina

Suomen Yrittäjillä on pitänyt kiirettä. Elinkeinopolitiikkaa johtava Harri Jaskari ei kuitenkaan huokaa, sillä ympäri maata on kierretty tärkeän viestin kera.

– Palvelustrategia on hyvinvointialueiden valtuustojen tärkein päätös, ja niitä tehdään nyt. Me toivomme, että strategiassa otetaan tasavertaisesti käyttöön yritysten ja kolmannen sektorin resurssit, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen päättäjille yrittäjien viestiä tiistaina tuonut Jaskari sanoo.

Etelä-Pohjanmaalla tilanne on ei ole lainkaan huono. Jaskari tietää, että strategiaa valmistellaan yhdessä, ja työryhmissä on myös yksityisen sektorin edustus.

– Täällä keskustellaan yksityisen kanssa aidosti, mietitään palveluseteleitä, ja toivottavasti mukana on myös kustannus- ja laatuvertailua. Yrittäjät ovat toiveikkaita, keskustelu on toisenlaista kuin monella muulla alueella. Olisi mahtavaa, jos Etelä-Pohjanmaasta saataisiin pilottimaakunta siitä, miten palvelut voi hoitaa, jotta ihmiset ovat tyytyväisiä, hän huomauttaa.

Kun ministeriö on Jaskarin mukaan ohjannut palveluja julkisen sektorin omaan tuotantoon, on muut tuottajat hylätty osassa alueita. Ongelmaksi on tullut myös kiire, josta saattaa seurata pysyvämpiäkin vaurioita yrityskentälle.

– Miettivätkö päättäjät, mitkä ovat päätösten vaikutukset yrityksille. Jos sanotaan, että muutetaan käytäntöjä sitten myöhemmin, mutta entä jos ei enää ole niitä yrityksiä, kun markkinat on heiltä kerran suljettu, Jaskari kysyy.

. Ei ole huonoa julkista palvelua, ei kolmatta sektoria, ei yksityistä. Ihmisten pitäisi antaa katsoa ja valita itse, keneltä palvelunsa hankkivat. Harri Jaskari . Huoli pienten yritysten tulevaisuudesta Jaskari kaipaa palvelutuotantoon avoimia laskelmia, joiden avulla pystytään vertailemaan yksityisen ja julkisen sektorin kustannuksia. Kiire ei ole hyvä lisä tässä paketissa.

– Kun on kiire, tehdään itse ja suljetaan silmät ideoilta. Ei ole ehkä ymmärretty, että julkinen sektori on palvelujen tuottaja, ja täytyy olla omaa tuotantoa, jotta pystytään vertaamaan. Sitä ei kuitenkaan saa tehdä ideologisesti vaan tasavertaisesti, Jaskari tähdentää.

Kokoomustaustainen Jaskari myöntää, että myös hänen puheensa leimataan herkästi ideologiseksi. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys.

– Ei ole huonoa julkista palvelua, ei kolmatta sektoria, ei yksityistä. Ihmisten pitäisi antaa katsoa ja valita itse, keneltä he palvelunsa hankkivat, hän korostaa.

Jaskari kantaa huolta erityisesti niistä reilusta 18 000:sta alle neljän työntekijän yrityksestä, jotka saattavat jäädä jalkoihin palveluja kilpailutettaessa.

– Markus Lohi esitti rekisteriä, josta esimerkiksi laatukriteerit täyttävät fysioterapeutit löytyisivät. Kun saat lähetteen, voit katsoa rekisteristä oman alueesi palvelun. Jos palvelut kilpailutetaan, ja vaikkapa Terveystalo voittaa fysioterapian, kuljet Seinäjoella. Sen jälkeen puhutaan kustannuksista, jotka keskitettäessä tulevat vain eri paikkaan.

. Kyse on koko johtamisesta, siitä, miten sinua kohdellaan. Johtaminen on tosi, tosi tärkeää. Jos on hyvä fiilis, teet työtä aivan eri lailla. Harri Jaskari . Teknologia ei ole hyi kauhistus Yrittäjien toivelista hyvinvointialueiden päättäjille sisältää kolme kohtaa. Niistä tärkein on yhdessä pohdittu palvelustrategia, mutta heti seuraavaksi tulevat kestävä ja järkevä julkinen talous sekä paremmat palvelut nykyisiä resursseja hyödyntämällä.

– Pitäisi miettiä, mikä on teknologian rooli. Nyt sille on helppo sanoa hyi kauhistus, mutta on huikeita juttuja, joita toteuttamalla ihmisillä jää aikaa muuhun, Jaskari sanoo.

Yksi hyvinvointialueiden pullonkauloista tulee olemaan riittävän henkilöstön löytäminen. Alalta lähtee ammattilaisia muihin töihin, mutta palkka ei ole Jaskarin mukaan ainoa asia, jolla tekijät saataisin pysymään.

– Kyse on koko johtamisesta, siitä, miten sinua kohdellaan. Johtaminen on tosi, tosi tärkeää. Jos on hyvä fiilis, teet työtä aivan eri lailla, hän huomauttaa.

Yhtä lailla tärkeää on myös se, että toimenkuvat ovat selkeitä. Jaskari muistuttaa, etteivät kaavamaiset kriteerit näy tyytyväisyydessä.

– On oltava kriteerit siitä, mitkä ovat tukipalveluita, missä tarvitaan terveydenhuollon asiantuntijoita.

. Kilpailutuksiin kiinnitettävä huomiota Jotta myös pienet pärjäsivät, on hankintaosaamisen oltava kohdallaan. Siinä on Jaskarin mielestä parantamista. Hän tietää, että kun kiire puskee päälle, ei osata oikein ajatella kokonaisuuksia.

– Kilpailutus on jaettava osiin. Kilpailutettavista kokonaisuuksista on tehtävä sen kokoisia, että pienemmätkin pääsevät mukaan, Jaskari korostaa.

Huolta herättää tuleva hankintalaki, joka sisältää tavoitteita muun muassa vajaakykyisten työllistämisestä. Jaskarin mukaan tavoite on kaunis, mutta käytännössä voidaan törmätä ongelmiin.

– On aivan eri asia, jos työllistettäviä on tuhat tai jos heitä on neljä, hän huomauttaa.

Yhtä lailla tärkeitä ovat ympäristönäkökulmat. Ei voi toimia, kuten Jyväskylässä taannoin tapahtui.

– Siellä ostettiin pesulapalvelut halvalla Virosta, mutta unohdettiin se, miten paljon hiilidioksidipäästöjä tulee, kun rekkaralli kulkee Tallinnan ja Jyväskylän väliä, Jaskari sanoo.

Pienille yrityksille byrokratia saattaa tulla ylipääsemättömäksi. Jaskari huomauttaa, ettei esimerkiksi jatkossa vaadittavia alihankkijoiden rikosrekistereitä ole välttämättä helppo selvittää etenkään siinä tapauksessa, että ne tulevat ulkomailta.

– Olisi hirvittävän hyvää elinkeinopolitiikkaa, mikäli vaikkapa catering-palvelut valittaisiin maakunnan eri osista. Saataisiin lähituotanto mukaan ja voittajia olisi useita, hän sanoo.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Olisiko Etelä-Pohjanmaasta pilotiksi? – Yrittäjät haluavat pysyä mukana palvelujen tuottajina

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin