Opettaja Ville Kilpiä kyllästyi opiskelijoiden rasittavaan tapaan – Äärimmäisen taitavalta, vastavalmistuneelta nuorelta lähtivät työt alta

Yksi koulumaailman ikävä ilmiö turhautti opettaja Ville Kilpiää lukuvuoden aikana.

. Kurikan Sedussa äidinkieltä opettava Kilpiä joutui puuttumaan useasti siihen, että opiskelijat räpläsivät älypuhelimiaan tunnin aikana.

Kilpiä kuvaa kulunutta talvea poikkeukselliseksi.

– Talven mittaan jouduin puuttumaan tosi paljon älypuhelinten viihdekäyttöön. Opettaja ei saa siitä opiskelijoilta kovin paljon sympatiapisteitä.

. Maaliskuun puolivälissä Kilpiä kirjoitti Twitteriin aiheesta: "Olen nyt käytännössä koko lukuvuoden taistellut amiksessa puhelimia ja tietokonepelaamista vastaan oppitunneilla. Myös tunneilta myöhästely, syöminen, juominen, nuuskaaminen, päälle puhuminen ja koulun tietokoneiden näppäimistöjen sekoittaminen ollut taas lähipäivinä esillä."

Kilpiä kertoi Twitterissä myös kohdalleen sattuneesta tapauksesta, jossa opiskelija oli kehottanut opettajaa olemaan hiljaa, jotta hän saisi keskittyä paremmin "tekemäänsä asiaan".

. Puhelimen takavarikointi olisi lainrikkomista Ammattikoulut voivat estää häiritsevää kännykänkäyttöä oppitunnin aikana järjestyssäännöillään.

Sedussa puhelinten ja muiden elektronisten laitteiden käyttö on järjestyssääntöjen mukaan sallittua oppitunnin aikana vain erikseen sovittavissa oppimistilanteissa.

– Sillä varjolla voimme pyytää opiskelijaa laittamaan puhelimen pois, Sedun koulutuspäällikkö Veli-Pekka Göös sanoo.

Toistuvasta sääntöjen rikkomisesta on myös seuraamuksia.

Kurikassa opiskelijoita on jouduttu poistamaan luokasta häiritsevän kännykänkäytön takia. Göösin mukaan myös puhutteluja jouduttiin pitämään, mutta näihin tapauksiin kytkeytyi muuta häiritsevää käyttäytymistä.

. Göös ja Kilpiä korostavat, että kurinpitokeinoihin turvautuminen on viimeinen keino. Sitä ennen opettaja on käynyt kännykänkäytöstä lukuisia keskusteluja opiskelijan kanssa ja mahdollisesti ollut yhteydessä myös huoltajiin.

Kuluvana talvena Kilpiän esille nostamaan ongelman ratkaisemiseen tarttui koko työyhteisö. Asiasta viestittiin myös koteihin.

Kilpiän tunnilla on ollut käytössä puhelinparkit. Käytännössä se tarkoittanut pahvilaatikkoa, jonne opiskelija on voinut laittaa puhelimensa tunnin ajaksi.

– En millään tavalla koske niihin puhelimiin. Se on lähinnä sitä varten, että opiskelija itse ymmärtäisi, että puhelin häiritsee opetustilannetta, Kilpiä korostaa.

Jos ammattikoulun opettaja takavarikoisi opiskelijan puhelimen, hän saattaisi rikkoa lakia.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan rehtori tai opettaja saa ottaa haltuunsa laissa kielletyn tai muutoin vaarallisen esineen.

Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan mobiililaite ei ole laissa kielletty tai muutoin vaarallinen, joten opettajalla tai rehtorilla ei ole oikeutta ottaa haltuunsa opiskelijan puhelinta.

Sama laintulkinta koskee myös lukioita.

. Satsauksia peruskouluun Parhaillaan julkisuudessa keskustellaan peruskoulujen kännykkäkiellosta.

Nykyisen lain mukaan koulut voivat kieltää järjestyssäännöissään kännykänkäytön oppitunnin aikana, mutta nykylain mukaan kännyköiden käyttöä esimerkiksi välitunneilla ei voi kieltää.

STT:n tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on keskusteltu peruskoulujen kännykkäkiellosta, joka kestäisi koko koulupäivän.

Aiheesta on vireillä myös kansalaisaloite. Aloitteessa vaaditaan, että peruskoululaisten pitäisi pitää puhelimensa suljettuina koko koulupäivän ajan, myös välitunneilla.

. Kilpiä kertoo allekirjoittaneensa kyseisen kansalaisaloitteen. Hänen mielestään myös toista astetta koskeva lainsäädäntö vaatisi yhdenmukaistamista älypuhelinten osalta. Tätä puoltaisi se seikka, että ammattikoulut ja lukiot ovat nykyisin oppivelvollisuuden piirissä.

– Pitääkö laissa mainita erikseen puhelin, jos siinä on tulkinnanvaraisuutta, ettei opettaja voi ottaa opiskelijalta puhelinta pois, Kilpiä pohtii.

Lainsäädännöllisen selkänojan lisäksi koulutuspäällikkö Veli-Pekka Göös kaipaa myös tulevalta hallitukselta satsauksia peruskouluun. Näin ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitsisi lähteä aivan perusasioista liikkeelle.

– Siellä tehdään iso osa työstä opiskelijan motivaation kannalta, Göös muistuttaa.

. Osalla motivaatio kateissa Yksittäistä syytä erikoiselle talvelle on vaikeaa löytää, mutta arvailuja voi esittää.

Kilpiä hakee selitystä omasta työnkuvastaan.

Hän on yto-opettaja eli opettaa yhteisiä tutkinnon osia, jotka ovat kaikille pakollisia. Käytännössä Kilpiä tapaa kaikki Kurikan Sedussa opiskelevat nuoret lukuvuoden aikana. Heistä suurin osa käyttäytyy hyvin. Silti osaa opiskelu ei kiinnosta.

– Meillä on lukuaineita, jotka ovat ammatillisella puolella ei-niin-motivoivia-aineita. Helpommin niissä puhelimia otetaan viihdykkeeksi. Puhutaan äidinkielestä, liikunnasta, terveystiedosta, englannista ja matematiikasta, Kilpiä toteaa.

Göösin mukaan ammatilliseen opetukseen hakeutuvat nuoret pitävät tyypillisesti käsillä tekemisestä, käytännön töistä, eivätkä lukuaineet kiinnosta tästä syystä niin paljon.

Göösin mukaan digitalisaatio on tunkeutunut tapakulttuuriimme hyvin voimakkaasti. Taskussa piippaileva kännykkä vie monien muidenkin huomion kuin pelkästään nuorien.

– En näe, että tämä olisi pelkästään opiskelijoiden ongelma, vaan meillä kaikilla olisi petrattavaa, Göös huomauttaa.

Kilpiä katsoo, että mobiililaitteiden yleistyminen on heijastunut kielteisesti myös oppimistuloksiin.

– Kyllä se näkyy äidinkielessä aika reippaasti, opettaja kuvaa havaintojaan äidinkielen tunneilta.

Osa opiskelijoista viljelee teksteissään somemaista kieltä, joka sisältää lyhyitä lauseita ilman välimerkkejä. Leimansa tähän ilmiöön lyö se, että nuoret lukevat vapaaehtoisesti erittäin vähän.

. Hyvä renki, huono isäntä Kilpiä ja koulutuspäällikkö Veli-Pekka Göös muistuttavat myös digitaalisten laitteiden hyvistä puolista. Niitä todellakin voidaan käyttää myös oppimisen tukena, ja itse asiassa opetussuunnitelma velvoittaa siihen.

Miehet muistuttavat, että he eivät ole kieltämässä opiskelijoilta kännykänkäyttöä kiusallaan. Kyse on valmentamisesta elämään, johon kuuluvat hyvät käytös- ja vuorovaikutustaidot.

Syksyisin Göös tapaa kertoa opintonsa aloittaville nuorille tositarinan takavuosilta eräästä Sedun entisestä opiskelijasta.

Kyseinen opiskelija oli Göösin mukaan äärimmäisen hyvä työssään. Hän työllistyikin pian, mutta menetti työpaikkansa pian. Sedusta alettiin ihmetellä asiaa.

– Hän ei maksa siitä, että kaveri selaa koneen ääressä kännykkää, Göös siteeraa työnantajan sanomisia.

Kirjaudu sisään

Opettaja Ville Kilpiä kyllästyi opiskelijoiden rasittavaan tapaan – Äärimmäisen taitavalta, vastavalmistuneelta nuorelta lähtivät työt alta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje