<p>Yhteistyö, yhteistyö ja yhteistyö. Siinä opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja <strong>Petri Lempisen</strong> terveiset toisen asteen koulutuksen turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaalla.</p>.<p>Lempinen puhui tiistaina koulutuskuntayhtymä Sedun järjestämässä toisen asteen koulutuksen ajankohtaisseminaarissa Seinäjoella.</p><p>– Väestön ikärakenne muuttuu ja nuoria on koko ajan vähemmän. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen vaatiikin tulevaisuudessa nykyistä vankempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.</p>.<h2>Tarvitaan rohkeutta tehdä ratkaisuja</h2><p>Lempinen kehottaa pohtimaan, miten voidaan turvata, että sekä ammatillisia että lukiokoulutuspalveluita on jatkossakin eri puolilla maakuntaa.</p><p>– Tämä teidän nykyinen rakenteenne ei tule sitä mahdollistamaan. Kysymykseni kaikille kunnille ja koulutuksen järjestäjille on, että mennäänkö tulevaisuuteen pää pensaassa ja odotetaan, että joku sammuttaa valot sitten, kun viimeisetkin lapset ovat muuttaneet kunnasta pois, vai onko teillä rohkeutta tehdä seudullisia, maakunnallisia tai vaikkapa naapurikunnallisia ratkaisuja.</p><p>Jotain täytyy tehdä, että kaikki koulutus ei keskity tulevaisuudessa pelkästään Seinäjoelle.</p><p>– Se ei varmasti olisi Etelä-Pohjanmaan kannalta toivotuin tulevaisuudenkuva. Avaimet ovat teidän käsissänne.</p><p>Lempisen mukan yksi yhteistyökuvioista voisi olla esimerkiksi se, että eri koulutukset hyödyntävät samaa kiinteistöä.</p><p>– Tällöin eri oppilaitoksilla voisi olla esimerkiksi yhteisiä opettajia. Yhteistyöllä voidaan mahdollistaa, että jonkinlaista koulutustarjontaa on olemassa.</p>.<h2>Rahoituksen tulisi kannustaa yhteistyöhön</h2><p>Rahoituksen tulisi ohjata yhteistyöhön ja verkostoitumiseen kannustavaksi.</p><p>– Tämä tulee varmasti tulevalle hallitukselle keskusteltavaksi, mitä voidaan tehdä. Siitä, että vaikkapa lukiot yhdistävät toimintaansa, ei saa rangaista rahoitusta vähentämällä.</p><p>Myös rahoitusjärjestelmän perusteet toisen asteen koulutuksessa puhuttavat.</p><p>– Ministeriössä puolustamme jokaista euroa koulutuksen rahoituksessa.</p><p>Ammattikoulutuksen rahoitusjärjestelmää tulisi Lempiäisen mielestä kuitenkin yksinkertaistaa. </p><p>– Olemme esittäneet, että rahoitus jaettaisiin kahteen putkeen. Olisi erilliset perusteet oppivelvollisille ja heille, joilla ei vielä ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna kuin heille, jotka tulevat koulutukseen työelämästä. Tähän hallitus tulee varmasti ottamaan kantaa.</p>.<h2>Opiskelijahuollon henkilöstöä liian vähän</h2><p>Koulutustasoa ja oppimistuloksia tulisi nostaa.</p><p>– Oppivelvollisuuden laajentaminen on ollut keskeinen toimenpide millä huolehditaan, että kaikki suorittavat toisen asteen koulutuksen loppuun. On tärkeää, että ne, jotka aloittavat koulutuksen, myös suorittavat sen. Meillä on satojatuhansia aikuisia, joilla ei ole mitään koulutusta. Täytyy pohtia, miten heidät tavoitetaan.</p><p>Lempiäisen mukaan Suomi ei ole maailman koulutetuimpien OECD-maiden kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden tapaan, vaan olemme listan häntäpäässä.</p><p>– Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrän lisäämiseen tuleva hallitus ottaa varmaan kantaa. Mitä se maksaa ja miten ne kohdistuvat eri puolille maata, se on erittäin iso kysymys.</p><p>Lempinen nosti esille myös nuorten hyvinvoinnin.</p><p>– Täytyy pohtia, miten opiskelukuntoa voidaan tukea. Nykyisin hyvin monenlaisista taustoista tulevat opiskelijat ovat hyvinvoinnin suhteen ongelmissa. Tilannetta ei yhtään auta opiskelijahuollon henkilöstön huono saatavuus. Jää nähtäväksi, mitä tuleva hallitus tulee ajattelemaan oppimisen tuen uudistamisesta.</p>