Osa I-P:n kyselyyn vastanneista kansanedustajista pelkää Venäjän uhkaavan Suomea aseellisesti – He kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä

Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa on vielä epäselvä monelle kansanedustajalle, vaikka Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat lisänneet kyselyjen mukaan kansalaisten Nato-kannatusta merkittävästi.

Ilkka-Pohjalainen (I-P) toteutti tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona pikasähköpostikyselyn kaikille kahdellesadalle kansanedustajalle. Kysyimme, pitääkö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä.

Kyselyyn vastasi 33 kansanedustajaa, joista Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa 25.

Nato-jäsenyyttä vastustaa kaksi, ja viisi kansanedustajaa ei osaa kertoa kantaansa, ja yhdelle se ei ole täysin selvä.

Kokoomuksessa Nato-kannan muodostus on selvä, sillä puolueen viidestätoista vastanneesta kansanedustajasta kaikki liputtavat Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

Keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajista Nato-jäsenyyttä kannattaa kolme. Liike Nytin, vihreiden, ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien kansanedustajista yksi ilmoittaa olevansa jäsenyyden takana.

Yksi perussuomalaisten ja Valta kuuluu kansalle -puolueen kansanedustaja suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen kielteisesti.

Myöskään Ylen kyselyssä suurin osa kansanedustajista ei halunnut ilmoittaa Nato-kantaansa. Kyselyyn vastasi 82 kansanedustajaa, joista Nato-jäsenyyttä kannatti 58 kansanedustajaa 200:sta. Vastaan kertoi olevansa yhdeksän kansanedustajaa, ja viisitoista ei osannut kertoa kantaansa.

Yle kysyi kansanedustajien mielipidettä verkkokyselynä 2.–8. maaliskuuta.

. Sotilaallinen uhka jakaa vastaajia Ilkka-Pohjalainen kysyi kansanedustajilta myös sitä, uskovatko he, että Venäjä ryhtyy painostamaan Suomea aseellisesti. Peräti yksitoista kansanedustajaa 33:sta pitää sotilaallista painostusta mahdollisena.

Eniten Venäjän aseellista uhkaa pelkäävät kokoomuksen kansanedustajat. Heistä kahdeksan pitää Venäjän-uhkaa mahdollisena.

Venäjän sotilaalliseen uhkaan uskoo myös kaksi keskustan kansanedustajaa ja yksi perussuomalaisten kansanedustaja.

Viisi kokoomuksen kansanedustajaa ei usko Venäjän aseelliseen painostamiseen.

Lisäksi yksi kansanedustaja Valta kuuluu kansalle -puolueessa, keskustassa, Liike Nytissä, kristillisdemokraateissa ja ruotsalaisessa kansanpuolueessa ei katso, että Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka.

Kansalaisista valtaosa on jo kääntynyt sotilasliittoon liittymisen kannalle. Ylen kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista, 53 prosenttia kannattaa maamme liittymistä Naton jäseneksi.

. Pasi Kivisaari käänsi takkia Keskustan seinäjokelainen kansanedustaja Pasi Kivisaari on muuttanut mielipidettään.

Vielä kaksi viikkoa sitten Kivisaari sanoi Ilkka-Pohjalaisen kyselyssä , ettei Nato-hakemusta voida toteuttaa äkkipikaisuuksissa, eikä edes Ukrainan tilanteen johdosta.

Nyt Kivisaari haluaa, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, koska Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti.

. – Olemme edenneet kohti tiivistä Nato-kumppanuutta ja askel jäsenyyteen on luonteva. Analyysini on, että se askel on viisasta ottaa. Jäsenyys vaatii laajan parlamentaarisen tuen ja keskustelun. On selvää, että hakemusprosessin voi käynnistää vasta, kun tällainen laaja tuki on saavutettu.

Kivisaari ei halua spekuloida, ryhtyykö Venäjä painostamaan Suomea aseellisesti.

Mikko Kärnän (kesk.) mielestä sotilasliittoon kuuluminen lisäisi Suomen turvallisuutta ja ennaltaehkäisisi tänne kohdistuvaa Venäjän sotilaallista uhkaa.

– Valitettavasti tätä vaihtoehtoa ei voida tulevaisuuden osalta sulkea pois, Lapin vaalipiirin kansanedustaja sanoo.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Anu Vehviläinen (kesk.) on niukkasanainen.

– Kiitos kyselystänne. En tällä hetkellä vastaa yhdenkään tiedotusvälineen Nato-kyselyyn, Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustaja ilmoittaa.

Joonas Könttä (kesk.) sanoo, että Suomen turvallisuuspoliittinen asema on muuttunut perustavanlaatuisesti, ja Nato-jäsenyys lisäisi maamme turvallisuutta.

– Tärkein tehtäväni on huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta nyt ja tulevaisuudessa. Ajankohta ja polku jäsenyyteen on suunniteltava tarkoin laajan parlamentaarisen tuen tukemana. Nyt on tärkeää säilyttää maltti ja harkinta, keskisuomalainen kansanedustaja korostaa.

Vaikka tällä hetkellä rajoillamme on rauhallista, Könttä pitää mahdollisena, että Venäjä painostaa Suomea tulevaisuudessa erilaisin keinoin riippumatta siitä, millaisia ratkaisuja itse teemme.

Kauhavalainen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) toteaa yhä olevansa 100-prosenttisesti valtioneuvoston linjan takana ilman mitään sooloilua.

– En luonnollisesti voi ottaa ministerinä mitään kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen ennen kuin hallitus kokonaisuudessaan mahdollisesti sellaisen kannan ottaa.

Kurvinen toteaa, että turvallisuusviranomaiset ovat Suomessa valmiita kaikkeen. Kurvinen myös korostaa, ettei tällä hetkellä Suomeen kohdistu mitään sotilaallista uhkaa.

– Haluan rauhoitella suomalaisia: olemme monella tapaa paremmin varautuneita tällaiseenkin kriisiin kuin moni muu maa. Paras tapa tukea turvallisuutta on pitää arkemme pyörimässä ja rakentaa positiivista yhtenäisyyttä.

. Janne Sankelo haluaa Ruotsin Suomen kanssa sotilasliitto Natoon samanaikaisesti Kokoomuksen kauhavalainen Janne Sankelo haluaa, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Sankelon mielestä Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa nykyisessä muuttuneessa maailmanjärjestyksessä.

– Olisi hyödyllistä, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon samanaikaisesti. Jäsenyyden osalta tarvitaan kuitenkin neuvotteluja puolustusliiton kanssa ja laaja poliittinen yksimielisyys Suomessa. Siksi on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat nyt nopealla aikataululla turvallisuusyhteistyötä ja kumppanuutta Yhdysvaltojen kanssa.

Sankelo pitää mahdollisena, että Venäjä painostaa Suomea aseellisesti.

– Jos Ukrainan sota ei laajene vaan muuttuu alueella pitkäaikaiseksi jäätyneeksi konfliktiksi, on uhka Suomelle mielestäni pienempi. Jos sota laajenee ja saa yllättäviä käänteitä, aseellista painostusta Suomea kohtaan ei valitettavasti voi sulkea pois.

Sankelon puoluetoveri, seinäjokelaiskansanedustaja Paula Risikko on kertonut Ilkka-Pohjalaiselle myönteisen Nato-kantansa jo aiemmin.

. Jari Kinnunen (kok.) sanoo, että Suomen olisi pitänyt hakea Nato-jäsenyyttä jo Neuvostoliiton kaaduttua vuonna 1991.

– Turvallisuutemme on aina perustunut kieroutuneeseen suhteeseen, ei todelliseen ystävälliseen kanssakäymiseen. Nyt ulkoinen turvallisuustilanteemme on muuttunut selkeästi huonompaan suuntaan. Putin (Venäjän presidentti Vladimir Putin ) on palauttanut meidät etupiiriinsä kuuluvaksi maaksi, joka on saanut itsenäisyytensä lahjana Leniniltä. Tämä on Venäjän mukaan ollut virhe.

Pirkanmaalainen Kinnunen kertoo, että Venäjä pyrkii palauttamaan valtapiiriinsä kaikki ne maat, jotka eivät Natoon kuulu.

Kinnunen katsookin, että Venäjä voi painostaa Suomea aseellisesti, koska Suomi ei ole hänen mielestään sellaisessa uskottavassa puolustusliitossa, joka toimisi pidäkkeenä Venäjälle.

– EU ei joukkoja avuksi lähetä, materiaaliapua saataisiin. Ruotsista todennäköisesti tulisi vapaaehtoisia joukkoja sekä materiaaliapua. USA ja Britannia antaisivat materiaaliapua. Ja kaikki tuomitsisivat Venäjän aggression. Välittääkö Venäjä siitä? Hyvin todennäköisesti ei. Tapahtuuko se tänä vuonna? Hyvin todennäköisesti ei. Tapahtuuko se lähivuosina? Hyvin todennäköisesti kyllä.

– Putinin hyökkäyksen jälkeen Suomella tai Euroopalla, ei ole mitään Venäjä-suhdetta, muistuttaa Atte Kaleva (kok.)

Kalevan mukaan aggressiivinen Venäjä uhkaa Suomea niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin.

– Sotilaallinen uhka ei juuri nyt ole akuutti, sillä Venäjän joukot ja huomio ovat parhaillaan kiinnittyneet Ukrainaan. Sen vuoksi Suomen paras hetki liittyä Naton jäseneksi on juuri nyt.

Kari Tolvanen (kok.) liputtaa ehdottomasti Naton suuntaan.

– Naton jäsenenä Suomi saa vahvat turvatakuut, mikä hillitsee Venäjän arvaamattoman johdon mahdollisia hyökkäyshaluja. Yksin emme Venäjän aggressioita vastaan pärjää. Ja täytyy muistaa, että yhteenkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty, uusimaalainen kansanedustaja perustelee.

Hämeen vaalipiirin Kalle Jokisen (kok.) mielestä jahkailun aika on nyt ohi.

– Suomen turvallisuus pitää varmistaa puolustusliitto Naton jäsenyydellä mahdollisimman nopeasti. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole.

Helsinkiläinen Terhi Koulumies (kok.) perustelee vastausta sotilasliiton historialla.

– Nato on vahva turva, eikä yhteenkään Nato-maahan ole koskaan hyökätty.

. Ryhmäjohtaja: "Nato varmin järjestely" Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen huomauttaa Venäjän aggressiivisuudesta.

– Nato-jäsenyys nostaisi Venäjän kynnystä toimia aggressiivisesti Suomea kohtaan ja olisi saatavilla olevista varmin järjestely avun saamiseksi Suomelle konfliktissa.

Sen sijaan Venäjän sotilaallista sekaantumista Mykkänen pitää epätodennäköisenä.

– Vaikka Venäjä on nyt toiminut arvaamattomasti, se yhdistyy kuitenkin Ukrainan kysymykseen, joka on Putinin ajattelussa aivan erityisessä roolissa.

Kokoomuskonkari Ben Zyskowiczin mielestä myönteistä Nato-kantaa ei tarvitse ”tällaisena aikana enää perustella” erikseen.

Zyskowicz uskoo Venäjän pyrkivän painostamaan Suomea muilla keinoin kuin sotilaallisesti.

Hämeen vaalipiiriä edustava kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kannattaa ”ehdottomasti” Suomen Nato-jäsenyyden hakua.

– On käynyt selväksi, että jonkinlainen uskottelu, että olisimme turvassa Putinilta puolustusliitto Naton ulkopuolella pysyttäytymisellä, on nyt murennettu lopullisesti. Putinia ei pidättele kuin Nato, puolustusvaliokunnassa istuva Heinonen näkee.

Heinonen huomauttaa, että Ukrainassa käytävä Putinin sota on myös yksinkertaisesti osoittanut sen, että muut maat eivät ole lähteneet sotilaallisesti auttamaan itsenäistä hyökkäyksen kohteeksi joutunutta ei-Nato-maata.

– Ukraina on tässä mielessä jätetty yksin. Tilanne olisi Ukrainan kohdalla toinen, jos maa olisi Natossa, Nato olisi auttamassa jäsenmaataan, ja toisaalta myös senkin myötä, että Putin ei olisi tällöin maahan edes hyökännyt. On selvää, että ainoa pidäke Putinille on puolustusliitto Nato ja on mahdollista, että sota laajenee myös muihin maihin.

. Myös Pauli Kiuru (kok.) kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kiuru toteaa, etteivät Neuvostoliitto tai Venäjä ole hyökänneet yhtäkään Nato-maata vastaan.

– Venäläinen politiikka arvostaa kovuutta ja valtaa – niin pitkälle edetään kuin aidat kaatuvat.

– Parasta olisi, että Suomi ja Ruotsi hakisivat jäsenyyttä yhtä aikaa. Taustatyöt pitää olla silloin tehtynä ja turvatakuut olla jo hakuvaiheessa voimassa. Kansanäänestystä ei pidä järjestää turvallisuussyistä, pirkanmaalainen Kiuru sanoo.

Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenenä oleva Kiuru pitää mahdollisena, että Venäjä kohdistaa Suomeen taloudellista, poliittista tai jopa sotilaallista painostusta, kuten esimerkiksi ilmatilaloukkauksia.

– Niin se tulee tekemään, vaikka emme hakisikaan Natoon.

. "Nato-jäsenyys parantaisi suomalaisten turvallisuutta" Kokoomuksen Ville Kauniston mielestä Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä ja edetä siinä päättäväisin askelin

– Venäjän röyhkeä ja kansainvälistä lakia rikkova hyökkäys Ukrainaan on osoittanut Nato-maiden rajalliset mahdollisuudet auttaa Ukrainaa. Ukraina joutuu puolustamaan itsenäisyyttään käytännössä yksin. Jos me suomalaiset olemme jotain omasta historiastamme oppineet, niin se on, että ei jäädä enää ikinä yksin. Nato-jäsenyys parantaisi siten Suomen ja suomalaisten turvallisuutta, Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustaja sanoo.

Mia Laiho (kok.) Uudeltamaalta perustelee myönteistä Nato-kantaansa seuraavasti:

– Venäjä on arvaamaton, kuten Ukrainan sota on käytännössä julmalla tavalla osoittanut. Suomi tarvitsee kansalaistensa turvallisuuden varmistamiseksi yhteistyökumppaneita. Yksin emme pärjää, se on tosiasia.

Pia Kauma (kok.) perustelee jäsenyyttä sotilasliitossa turvatakuilla.

– Venäjä pitää Suomea länteen kuuluvana jo tälläkin hetkellä. Meidän kannaltamme ongelma on siinä, että vaikka näin on, meillä ei ole turvatakuita. Nato parantaisi tilannetta, vaikka silloinkin keskeisintä olisi edelleen oman puolustuksemme vahvuuden ylläpitäminen. Ukrainaan hyökkäys vahvisti käsitystäni, että Venäjä on vaarallinen ja arvaamaton.

Arto Satonen (kok.) sanoo, että Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta. Pirkanmaalainen Satonen myös pitää luonnollisena, että Suomi tekee puolustuspolitiikassa yhteistyötä yhteisen arvopohjan omaavien valtioiden kanssa.

Janne Heikkine n (kok.) sanoo, että lukuisat syyt puoltavat Suomen jäsenyyshakua puolustusliitto Natoon. Heikkinen sanoo, että keskeisiä ovat parantunut huoltovarmuus, parempi puolustustarvikkeiden saatavuus ja Suomeen kohdistuvan maariskin pieneneminen.

– On huomattava, että Nato-jäsenyys ei olisi Suomen ulkopolitiikan päätepiste, vaan politiikanteko jatkuisi itsenäisenä osana läntisten demokratioiden liittokuntaa. Suomelle on toistuvasti kerrottu, että ovet ovat auki. Nyt on päätettävä, miten kutsuun vastataan, Oulun vaalipiirin kansanedustaja sanoo.

. Heli Järvinen pelkää Venäjän vastatoimia Vihreiden Heli Järvinen sanoo, että Nato-jäsenyyden suosion lisääntyminen Suomessa on helppo ymmärtää. Kaakkois-Suomen kansanedustaja kuitenkin toteaa, ettei liittyminen ole läpihuutojuttu.

Järvisen mielestä ensin on saatava vastauksia ja näkökulmia moniin eri kysymyksiin. Järvinen haluaa esimerkiksi selvittää, miten jäsenyys vaikuttaisi turvallisuuteemme, talouteemme, pohjoismaiseen yhteistyöhön, Venäjä-suhteeseemme sekä asemaamme rauhanneuvottelijana maailmalla. Järvinen myös kysyy, minne joutuisimme omia poikiamme lähettämään ja minne emme.

Järvinen myös pohtii, millaisiin vastatoimiin Venäjän puolelta liittymisen seurauksena meidän pitäisi varautua. Hän haluaa tietää niiden vaikutukset esimerkiksi talouteen ja työllisyyteen.

– Tämänkaltaisiin kysymyksiin haluan itse vastauksia parhailta ammattilaisilta ennen päätöksentekoa. Ehkä se lopullinen pohdintani koskee sitä, lisäisikö jäsenyys lopulta turvallisuutta vai turvattomuutta. Mutta lupaan kuunnella keskustelua herkällä korvalla.

. Kannatin Suomen Nato-jäsenyyttä jo 2019 eduskuntavaalien aikaan, eikä kantani ole muuttunut. Sofia Virta (vihr.) . Ensimmäisen kauden kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) ei ole muuttanut kantaansa.

– Kannatin Suomen Nato-jäsenyyttä jo 2019 eduskuntavaalien aikaan, eikä kantani ole muuttunut. Katson, että tilanne, jossa Suomi olisi Naton jäsen, toisi meille nykyistä suurempaa turvaa, mutta tiedostan, ettei päätös jäsenyyden hakemisesta saati polku Natoon ole yksinkertainen.

Varsinais-Suomen Kaarinasta kotoisin oleva Virta luottaa maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon kykyyn arvioida tilannetta ja ajoitusta päätösten suhteen.

– Päätyy Suomi hakemaan jäsenyyttä tai ei, on oleellista, että panostamme oman puolustuskykymme ylläpitämiseen sekä pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön, kuten olemme tehneetkin.

. Kim Berg pohtii kantaansa SDP:n eduskuntaryhmän toisen varapuheenjohtajan Kim Bergin mielestä Nato-asiaa pitää pohtia tarkkaan.

– Muuttuneessa turvallisuustilanteessa pidän kansanedustajana oikeutenani ja velvollisuutenani muodostaa lopullisen kantani, kun se on tiedollisesti mahdollista. Ennen sitä tarvitaan laaja valmistelu tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan vuorovaikutuksessa, vaasalainen Berg sanoo.

Berg ei ota kantaa Venäjän mahdolliseen aseelliseen uhkaan.

. Juha Mäenpää pitää Natoa hitaana ja kankeana Perussuomalaisten Juha Mäenpää vastaa yhä ei Suomen Nato-jäsenyydelle turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Mäenpää kuitenkin sanoo, että asiaa pitää pohtia muuttuneessa tilanteessa ja harkita lisäksi talouspoliittisesta näkökulmasta.

– Nykymuodossaan ja -kokoonpanossaan Nato on hidas ja kankea organisaatio, ja näen viisaammaksi ja luotettavammaksi kahdenväliset sopimukset tiettyjen maiden kanssa.

Puolustusvaliokunnassa istuva ilmajokelainen kertoo, että suomalaisen sotilaan sotilasvala koskee vain isänmaan puolustamista eikä siten ”taivu” koskemaan Natoa.

– En halua nähdä Suomen puolustamiseen tarkoitetun kaluston siirrettävän poliittisen paineen vaikutuksesta puolustamaan jotain muuta maata.

– Vaikka Natoon liittyminen lyhyellä aikavälillä tällaisessa maailmantilanteessa houkutteleekin, pitää katse olla pitemmälle aikajaksolle. On todennäköistä, että Naton luoma yhteisöllinen turvallisuuden tunne tulee heikentämään tulevaisuudessa panostuksia omiin puolustusvoimiimme.

Mäenpää katsoo, että Natoon liittyminen johtaisi pitkällä aikavälillä oman maanpuolustustahtomme, puolustuskykymme, huoltovarmuuden ennakkovarautumisen, puolustusvälineteollisuutemme ja puolustusvoimien kaluston rapautumiseen.

– Ennen lopullista päätöstä tulee myös olla tiedossa, mitä Nato haluaa meiltä. Tuleeko Suomeen jonkinlainen kansainvälinen joukko tai tukikohta? Toisin sanoen: mitkä ovat velvollisuutemme?

Kun akuutti kriisi on ohi joidenkin kuukausien tai vuosien päästä ja Suomi on Euroopasta katsoen saaressa Venäjän naapurissa, Mäenpään mielestä on tärkeää, että maailmassa on myös liittoutumattomia maita. Maita, jotka kykenevät rakentamaan rauhaa Venäjän mahdollisen uuden hallinnon ja lännen välillä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on yksi tunnetuista Nato-mielipiteen vaihtajista.

– Olin aiemmin Nato-option kannalla ja kriittinen liittymistä kohtaan, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti vallitsevat olosuhteet, Varsinais-Suomen vaalipiiristä tuleva Tavio perustelee kyllä-kantaansa.

Mahdollisen Venäjän painostukseen hän ei halua ottaa kantaa.

– En vastaa, kysymys on liian spekulatiivinen.

. Kansanedustaja Sheikki Laakso (ps.) Kaakkois-Suomesta sanoo, että Nato-kysymys on niin iso juttu, ettei siitä tehdä päätöstä paniikkiratkaisuna.

Sakari Puisto (ps.) on jo pitkään kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Suomen on määrätietoisesti ja samalla harkiten pyrittävä Naton turvatakuiden piiriin, sillä aikaikkuna voi olla rajallinen, pirkanmaalainen kansanedustaja kertoo.

Sanna Antikainen (ps.) haluaa Suomen Natoon, koska Venäjä ei ole hyökännyt Nato-maahan ja on myös vakuuttanut, ettei hyökkäisi Nato-maahan.

– Nykyinen Venäjä on Suomelle vaarallinen pitkällä tähtäimellä. Sen hallinto on holtiton ja pidäkkeetön. Entisenlainen suhde on mennyttä Venäjän yksipuolisen toiminnan takia, eikä menneeseen ole enää paluuta. Jokaisen poliitikon ja kansalaisen on herättävä tähän uuteen tilanteeseen, eikä tämä tilanne tule helpottumaan ainakaan ennen vallan vaihtumista, joskin tilanne myös mahdollisesti vallan vaihdoksen jälkeen on mysteeri, Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustaja sanoo.

Antikainen toteaa, että Suomessa on vuosia puhuttu Nato-option mahdollisuudesta, ja hänen mielestään on selvää, että nyt on se hetki, jolloin se on pakko lunastaa.

– Vaihtoehtona on joko vaipua takaisin YYA-aikaan ja Venäjän rautaesiripun alle myötäilemään Venäjän johtoa tai Nato-jäsenyys ja näin säilyttää aito vapaus päättää omista asioistamme ja demokratia.

. "Nato-jäsenyys voisi viedä Suomen tuhoisaan suursotaan" Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen toteaa jämäkästi, ettei Suomen pidä missään tapauksessa hakea Nato-jäsenyyttä. Turtiainen uskoo, että Nato-jäsenyys veisi Suomen osaksi globaalien suurvaltojen keskinäistä välien selvittelyä.

– Samalla se voisi viedä meidät potentiaalisesti maamme ja kansamme olemassaolon kannalta tuhoisan suursodan osaksi. Nato-jäsenenä, joka sijaitsee Venäjän kolmesta strategisesti tärkeimmästä alueesta kahden välittömässä läheisyydessä, osamme olisi sodan syttyessä olla Venäjän massiivisen ensi-iskun kohde. Ja jo Nato-jäsenyyden hakeminen olisi rajanaapurinamme olevan suurvallan provosoimista, Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustaja uskoo.

Turtiainen ei usko Venäjän painostavan Suomea aseellisesti, jos Suomen valtiojohto lopettaa ”tulella leikkimisen” hyvän sään aikana. Turtiainen tarkoittaa Nato- ja Ukraina-asiaa.

– Mutta on todennäköistä, että jossain vaiheessa joudumme Venäjän kanssa tekemään yhteistyötä jopa rajojemme sisäpuolella.

. Peter Östman: Vakavan pohdinnan paikka Kristillisdemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja Peter Östman ei ota suoraan kantaa, pitääkö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä.

– Meillä on edessämme vakavan pohdinnan paikka, mitä tämänhetkinen turvallisuusympäristön muutos tarkoittaa Suomelle. Se on syytä tehdä huolellisesti, mutta silti hyvin nopeassa marssijärjestyksessä.

Luotolainen Östman sanoo, että eduskunnan on päivitettävä ulko- ja turvallisuuspoliittisten ja puolustusselontekojen linjaukset vastaamaan nykyhetkeä.

– Se on selvää, että meidän tulee myös arvioida kysymys sotilaallisesta liittoutumisesta. Harkinta ja keskustelu on edessä niin valtiojohdossa, eduskunnassa kuin puolueissakin.

. Päivi Räsäsen (kd.) mielestä nyt täytyisi käynnistää vakava selvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen ja samassa yhteydessä selvittää, miten maamme turvallisuus taataan prosessin aikana.

– Oma kantani mahdolliseen Nato-jäsenyyteen on voittopuolisesti myönteinen, mutta erityisen tärkeää on vahvistaa omaa puolustuskykyä, varautumista, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Räsäsen mukaan Ukrainan sota on osoittanut sen, miten yksin liittoutumaton maa jää puolustamaan itseään.

– Materiaalista apua, myös aseita on kyllä saatu, mutta ukrainalaiset sotilaat itse hoitavat alueensa ja kansansa puolustamisen.

Räsäsen mielestä Venäjän mahdollinen uhka on otettava vakavasti myös Suomessa, vaikka tällä hetkellä mitään sotilaallista uhkaa ei ole näköpiirissä.

. RKP-pomolla selkeä kanta RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja puolustusvaliokunnan jäsenen Anders Adlercreutzin mielestä Suomen pitää edetä päättäväisesti kohti Natoa.

– Suomi mielletään osaksi länttä. Suomi harjoittelee Naton kanssa ja meidän järjestelmämme ovat täysin Nato-yhteensopivia jo tällä hetkellä. Olemme kaikkien keskeisten Naton yhteistyöelimien jäsen. Olemme käytännössä paljastaneet kaulamme, mutta meillä ei ole artikla V:n tarjoamaa suojaa.

Jäsenyys olisi Adlercreutzin mukaan käytännön tasolla hyvin pieni askel, mutta silti se toisi Suomelle puolustusnäkökulmasta merkittävää lisäturvaa.

– Kuten Jaakko Iloniemi on todennut: "Jaamme nyt riskit, mutta emme turvallisuustakuita”.

Adlercreutz ei uskotko, että Venäjä tuskin ryhtyy painostamaan Suomea lähiaikoina.

Liike Nyt -eduskuntaryhmän kansanedustajan Harry Harkimon mielestä Suomen pitää liittyä Natoon.

– Perustelen sen sillä, että Suomi ei ole enää liittoutumaton, Suomi kuuluu EU:n ja läntiseen yhteisöön. Mikäli emme liity Natoon, elämme välitilassa ilman kokonaisturvallisuutta. Mikäli emme liity Natoon, investoinnit Suomessa ja turismi kärsivät ja epävarmuus kansan keskuudessa lisääntyy.

Harkimo ei usko Venäjän aseelliseen painostukseen, mutta näkee uhkakuvissa monia muita painostuskeinoja, joita venäläiset voivat käyttää.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Osa I-P:n kyselyyn vastanneista kansanedustajista pelkää Venäjän uhkaavan Suomea aseellisesti – He kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin