Osalle alueemme kansanedustajista tuottaa vaikeuksia sanoa selkeää mielipidettä Nato-jäsenyyden hakemisesta tai asevientiavusta Ukrainaan – Näin kyselyymme vastattiin

Venäjän uhittelu yltyy päivittäin. Kremlin alulle panemat toimet Itä-Ukrainassa uhkaavat eskaloitua koko Eurooppaa järisyttäväksi aseelliseksi konfliktiksi.

Sotilaallista jättivaltiota yhä itsevaltaisemmin hallitseva Vladimir Putin tunnusti Luhanskin ja Donbasin alueet itsenäisiksi.

Venäjä on sijoittanut runsaasti sotilaskalustoa ja joukkoja Ukrainan rajan läheisyyteen. Ukrainan turvallisuusneuvosto on julistanut poikkeustilan. Maan asevoimat puolestaan kertoo, että 18–60-vuotiaita reserviläisiä kutsutaan palvelukseen.

Yhdysvallat, EU ja Iso-Britannia ovat määränneet talouspakotteita. Lisäksi Yhdysvallat on siirtänyt hävittäjäkoneita ja helikoptereita Baltiaan.

Suomi ehti tuoreeltaan tuomita Venäjän yksipuoliset ja alueellista itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet.

Kysyimme Vaasan vaalipiirin kansanedustajilta sähköpostitse ja puhelimitse Nato-kantoja ja mielipiteitä asevientiavusta Ukrainaan keskellä äärimmilleen kiristynyttä ja räjähdysherkkää tilannetta.

Tavoitimme alueemme 16 kansanedustajasta kymmenen vastaamaan.

Pääosin vaalipiirin kansanedustajat ovat vastauksissaan maltillisia. Osa vastauksista on niin ympäripyöreitä, että vastuu tulkinnasta jää lukijan harteille.

Selkeästi Naton puolesta liputtavat vain yhden puolueen kansanedustajat.

Näitä kysyimme:

1.Pitääkö Suomen aloittaa välittömästi valmistelut Nato-jäsenyyshakemuksen lähettämiseksi?

2. Olisiko Suomen annettava asevientiapua Ukrainalle? (Mikäli kyllä, millaista asevientiapua?)

. Turvatakuut varmistettava Paula Risikko (kok.) on näkyvästi Naton jäsenyyshakemuksen kannalla.

– Valmistelu olisi pitänyt aloittaa jo aikoja sitten. Ilman valmistelua ei voida tehdä lopullista päätöstä haetaanko vai ei. Kun sen päätöksen aika on, pitää katsoa tilanteen mukainen ratkaisu ja mitkä ovat mahdollisen hakemuksen käsittelyn aikana käytössämme olevat turvatakuut. Tasavallan presidentin kanta tulee ratkaisemaan hyvin monen suomalaisen suhtautumisen tähän asiaan.

Moninkertainen seinäjokelaisministeri liputtaa myös asevientiavun puolesta.

– Suomen historiasta löytyy karmaisevia esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua, jos isänmaansa puolustamiseen valmistautuva kansakunta ei saa tarvitsemiansa varusteita edes rahalla. Suomi on myynyt Ukrainaan aikaisemminkin puolustusmateriaalia, kuten muun muassa laseretäisyysmittareita ja panssariajoneuvojen teräslevyjä, eli ei tässä nyt kovin suuresta muutoksesta olisi kysymys, Risikko perustelee.

. Ei Nato-jäsenyydelle Perussuomalaisten Jukka Mäkysen mielestä Suomen ei pidä aloittaa valmisteluja Nato-jäsenyyshakemuksen lähettämiseksi. Vaasalainen Mäkynen näkee, että Suomen ja Venäjän luottamussuhteet ovat ja ovat olleet hyvät viime sodan jälkeen.

– Eli Suomea ja Ukrainaa ei voida verrata keskenään. Olemme eläneet rauhassa Itänaapurimme kanssa jo lähes 80 vuotta, kun taas Ukrainan alueella on tasaisesti ollut konflikteja samalla aikajanalla. Luotan täysin Suomen puolustusvoimien toimintakykyyn mahdollisen konfliktin tullessa.

Kansanedustaja Jukka Mäkynen ei myöskään halua, että Suomi antaa asevientiapua Ukrainalle.

– Ymmärtääkseni Suomi antaa miljoonia rahallisena apuna ja sekin ilmeisesti velkarahalla. Meillä elää noin 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella. Koska heitä tuetaan, kun heille ei edes riitä siitä velkarahasta? Asiat tärkeysjärjestykseen.

. "Suomella ei Nato-optiota" Kristillisdemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja Peter Östman tähdentää, että omasta ulkopoliittisesta liikkumatilasta on pidettävä kiinni. Östman toteaa, että Nato-optioon viittaaminen voi olla joskus helppo tapa ohittaa turvallisuuspoliittinen keskustelu.

– On rehellistä todeta, että Suomella ei kuitenkaan ole mitään "Nato-optiota" tai muuta automaattia sisään. Jäsenyyttä joko haetaan tai ei haeta, ja hakemus pitää jokaisen jäsenmaan hyväksyä.

Kansanedustaja huomauttaa, että Nato vaatii, että jäsenyydellä on kansan ja suurimpien poliittisten puolueiden tuki.

– Varsinaista kansanäänestystä ei varmaankaan vaadita. Mutta esimerkiksi nyt jäsenyydellä ei ole kansan tukea, vaikka jokainen eduskunnan puolue olisikin sen kannalla. Olivat puolustuspoliittiset ratkaisut mitä tahansa, ne pitää tehdä pitkäjänteisesti eikä kriisitilanteessa.

Luotolainen Östman sanoo, että tässä maailmantilanteessa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivet korostuvat: vahva uskottava oma puolustus ja laaja kansainvälinen yhteistyö, joka sisältää niin rauhankumppanuuden Naton kanssa kuin kahdenväliset sopimukset. Östman korostaa myös arvopohjaisen ulkopolitiikan merkitystä.

Östman toteaa, että Suomi nähdään ulkopolitiikan sillanrakentajana ja neuvottelijana.

– Sitä roolia tulee kantaa vastuullisesti: meidän tulee seisoa suoraselkäisesti vapauden puolella. Tämä tarkoittaa, että me tässä tilanteessa puolustamme Ukrainan itsenäisyyttä ja tarjoamme heille tarvittavan tuen.

. "Suomeen ei kohdistu uhkaa" SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Kim Berg toteaa, ettei Suomeen kohdistu suoraa uhkaa, kuten valtionjohtomme on useampaan kertaan todennut viime päivien aikana.

– Katson, että olemme tehneet vakaan linjamme selkeäksi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa sekä puolustuspoliittisessa selonteossa.

Vaasalainen Berg myös sanoo, että Suomen täytyy suunnata huomio ja tuki Ukrainaan, josta tässä kriisissä on kyse.

– Venäjän toimiin vastataan yhteisesti osana EU:ta. Pidän tätä linjaa oikeana.

. "Nato-päätöstä ei paniikissa" Anders Norrback muistuttaa, että hän on aina ollut Nato-hakemuksen kannalla ja sen puolestapuhuja. Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja kuitenkin korostaa, ettei tilanne ole nyt sellainen, että Suomen pitäisi paniikissa tehdä Nato-päätös. Norrback puhuu pitkäjänteisestä työstä.

– En halua lähettää sellaista signaalia, että Nato-jäsenyys tulisi nyt ajankohtaiseksi, kun meillä on se tilanne, mikä on. Olen koko ajan ollut myönteinen Natolle, mutta ei pidä hätiköidä Ukrainan-tilanteen takia, vaan systemaattisesti tehdä (päätöksiä), niin kuin aina teemme Suomessa.

Närpiöläinen Norrback ei osaa sanoa, pitäisikö Suomen antaa asevientiapua Ukrainalle. Norrback toteaa, että tilanteesta pitää saada nykyistä enemmän tietoa ja siitä on syytä keskustella.

– En mitenkään vastusta, mutta minulla ei ole riittävästi kokonaiskuvaa, että sanoisin joo tai ei. Mutta periaatteessa meillä ovat tietysti asevientirajoitukset, ettei sotiviin maihin viedä. Mutta omasta mielestäni tämä voidaan katsoa toisesta näkövinkkelistä. Eli tämä (Ukraina) on eurooppalainen maa, jolla on tarve puolustautua.

. "Nato vahvistaisi turvallisuutta" Vaalipiirin toinen kokoomuskansanedustaja Janne Sankelo on puoluetoverinsa Risikon kanssa samoilla linjoilla.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteiden ylläpitäminen muutosten keskellä muutoksitta on kestämätöntä. Vaikeissa ja monimutkaisissa konfliktitilanteissa Euroopan Unionista ei ole Suomen turvallisuuden takaajaksi. Nato on eurooppalainen ratkaisu, joka vahvistaisi meidän ja lähialueemme turvallisuutta. Natoon ei kuitenkaan ole todennäköisesti ohituskaistaa. Meidän onkin samaan aikaan syvennettävä puolustusyhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa kumppanuussopimusten kautta.

Kauhavalainen Sankelo on valmis tukemaan Ukrainaa konkreettisesti.

– Taloudellisen ja poliittisen tuen lisäksi Suomen on selvitettävä mahdollisuuksia puolustusmateriaalin nykyistä laajemmasta toimittamisesta Ukrainalle.

. Ei Suomea konfliktin osapuoleksi Ensimmäisen kauden kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.) ei kannata niin Nato-jäsenyyttä kuin asevientiapuakaan Ukrainaan.

– Huomaan, että Venäjän aggressiot Ukrainassa ovat voimistaneet Nato-vaihtoehdon harkintaa. Tämä on ymmärrettävää ja se peilaa myös omaa ajatteluani. Katson kuitenkin, että Nato-hakemusta ei voida toteuttaa äkkipikaisuuksissa, eikä edes Ukrainan tilanteen johdosta. Tasavallan presidentin sanoin, Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, emmekä ole konfliktin osapuoli. Ajattelen yhä, että Suomen tulee olla maltillinen, yhteistyöhaluinen ja -kykyinen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta historiaa ja tulevaisuutta ymmärtävä. Nämä lähtökohdat on myös punnittava Nato-ajattelun pohjana.

Kysymystä asevientiavusta Ukrainalle seinäjokelaiskansanedustaja pitää oikeutettuna.

– Suomalaisina jaamme sympatioita Ukrainan kansalle. Asevienti kuitenkin tarkoittaisi sitä, että meistä tulee konfliktin osapuoli. Katson edelleen, että Suomen tulee pidättäytyä sotilaallisten konfliktien ulkopuolelle, erityisesti tilanteessa, joissa on kyseessä mittavaa suurvaltapolitiikkaa. Se ei ole piiloon menemistä, eikä vastuun pakoilua, vaan kansallisen vaiston ja suojelun lähtökohtaa, Kivisaari näkee.

. "Mahdollisuutta hakea on ylläpidettävä" Mikko Savola (kesk.) ei suoraan ota kantaa jäsenhakemuksen jättämiseen, mutta jättää takaportin auki.

– Mahdollisuutta hakea on ylläpidettävä, Savola muotoilee.

Ähtäriläinen Savola on tällä haavaa puolustusvaliokunnan varajäsen ja toimii Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana.

Mahdollisesta asevientiavusta Savola asettelee sanansa diplomaattisen varovaisesti.

– Tätä on arvioitava ja arvioidaankin koko ajan. Suomi tukee Ukrainaa muun muassa suoraan rahallisesti ja humanitäärisesti. Ukrainaa pitää auttaa. Pitäisi olla kuitenkin myös tarkkaan tiedossa mitä tukea pyydetään. Puolustusvoimien arvioitavaksi jää, onko materiaalia, josta voisimme luopua, ettemme myöskään heikennä omaa kykyämme, Savola päättää.

. "Venäjän toiminta on täysin tuomittavaa" Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) vastauksissa näkyy ministeripestin tuoma varovaisuus. Venäjän toimet saavat kuitenkin sanallista tukkapöllyä.

Näin kauhavalaisministeri vastaa:

– Ministerinä ja valtioneuvoston jäsenenä kantani on luonnollisesti täysin hallituksen yhteinen kanta. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ministerillä ole. Naton osalta olen hallitusohjelman kirjauksen takana.

– Hallitus päättää toimenpiteistä osana EU:n yhteisrintamaa. Venäjän toiminta on täysin tuomittavaa. Ukrainan kriisissä on palattava noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja diplomatian tielle.

. "Nato on hidas ja kankea" Puolustusvaliokunnassa istuvalla Juha Mäenpäällä (ps.) riittää perusteluita kielteiselle Nato-kannalleen.

– Nykymuodossaan ja -kokoonpanossaan Nato on hidas ja kankea organisaatio, ja näen viisaammaksi ja luotettavammaksi kahdenväliset sopimukset tiettyjen maiden kanssa.

Mäenpään mielestä suomalaisen sotilaan sotilasvala koskee vain isänmaan puolustamista eikä siten ”taivu” koskemaan Natoa.

– En halua nähdä Suomen puolustamiseen tarkoitetun kaluston, siirrettävän poliittisen paineen vaikutuksesta puolustamaan jotain muuta maata.

Vaikka Natoon liittyminen lyhyellä aikavälillä tällaisessa maailman tilanteessa Mäenpään mukaan houkuttelee, pitää katse olla pidemmälle aikajaksolle.

– On todennäköistä, että Naton luoma yhteisöllinen turvallisuuden tunne tulee heikentämään tulevaisuudessa panostuksia omiin puolustusvoimiimme. Edellä kirjoittamaani perustuen näen, että Natoon liittyminen johtaa pitkällä aikavälillä oman maanpuolustustahtomme, puolustuskykymme, huoltovarmuuden ennakkovarautumisen, puolustusvälineteollisuutemme ja puolustusvoimien kaluston rapautumiseen.

Aseviennissä ilmajokelaisen Mäenpään kannat lähenevät esimerkiksi kokoomuslaisia vaalipiirin kansanedustajia.

– Aseavussa tulee ensisijaisesti toimia EU:n yhteisten linjausten mukaisesti. Tukea tulee mielestäni antaa taloudellisesti rahana ja/tai mahdollisesti niin sanottua ylijäämää tai päiväysvanhenevaa puolustusmateriaalia. Jos Viro haluaa viedä vanhoja tykkejämme Ukrainaan, ei meidän tule estää sitä. Me emme niitä omista, Mäenpää päättää.

. Osa ei vastannut Toimitus ei tavoittanut tiistaina 23. helmikuuta kello 10-16 kaikkia alueemme kansanedustajia vastaamaan sähköpostitse tai puhelimitse kyselyyn.

Kyselyyn eivät vastanneet Mauri Peltokangas (ps.), Mika Lintilä (kesk.), Anna-Maja Henriksson (rkp.), Matias Mäkynen (sd.) ja Mikko Ollikainen (rkp.). Ruotsalaisen kansanpuolueen Joakim Strand ilmoitti, ettei kokouskiireidensä vuoksi ehtinyt vastata kyselyyn.

Sun, 5/22

Kirjaudu sisään

Sun, 5/22

Osalle alueemme kansanedustajista tuottaa vaikeuksia sanoa selkeää mielipidettä Nato-jäsenyyden hakemisesta tai asevientiavusta Ukrainaan – Näin kyselyymme vastattiin

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin