Päättäjien palkkioissa huikea ero Vaasan ja Seinäjoen välillä – Yksi kaupungin yhtiö maksaa ylivoimaisesti eniten

Kuva: Jani Kaunisto
  • Markku Kulmala
  • Jatta Lapinkangas

Kuntapäättäjien ja kuntayhtiöiden kokouspalkkioissa on Seinäjoella ja Vaasassa yllättävän isot erot.

Ilkka-Pohjalainen selvitti kahden maakuntakeskuksen kuntapäättäjien saamat palkkiot. Niiden kohtuullisuutta kommentoi myös kaksi pitkän linjan valtuutettua Seinäjoelta ja Vaasasta.

Vaasassa puheenjohtajilla iso vuosikorvaus

Kokouspalkkioissa erot ovat varsin vähäisiä, mutta isommaksi ero kasvaa puheenjohtajistojen vuosipalkkioissa.

Vaasassa valtuuston puheenjohtajan palkkio edustaa kaupungin koko huomioiden kärkipäätä palkkioiden suuruudessa.

Sekä valtuustossa että hallituksessa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuutettuja on Vaasassa yhteensä 55 ja Seinäjoella 51.

Valtuustot kokoontuvat käytännössä kuukausittain, hallitukset useammin.

Viime valtuustokaudella keskimääräiset kaupunginvaltuustojen jäsenten palkkiot olivat 50 000 – 100 000 asukkaan kunnissa 123 euroa kokoukselta. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkiot noin 5000 euroa.

Palkkioiden suuruus vaihteli 3000 eurosta 9000 euroon.

Seinäjoki ja Vaasan kuuluvat molemmat tähän suuruusluokkaan. Vaasassa valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkiota on sittemmin nostettu yli 10 000 euroon.

Seinäjoella kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Pasi Kivisaari (kesk.) ja varapuheenjohtajia Kimmo Heinonen (kok.) ja Harry Wallin (sd.).

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Paula Risikko (kok.) ja varapuheenjohtajina Aki Ylinen (kesk.) sekä Piia Kattelus-Kilpeläinen (ps.)

Vaasassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Joakim Strand (r.). Varapuheenjohtajia ovat Tommi Mäki (kok.) ja Päivi Karppi (ps.).

Kaupunginhallituksessa puheenjohtaja on Maria Tolppanen (sd.), varapuheenjohtajina Marko Heinonen (kok.) ja Anne Rintamäki (ps.).

Puolueet valitsevat yleensä ykköskaartinsa kaupunginhallitukseen, mutta valtuutetut voivat saada merkittäviä paikkoja myös lautakuntiin. Tärkeimmät lautakunnat ja erityisesti niiden puheenjohtajuudet ovat haluttuja paikkoja, ja myös niistä maksetaan palkkioita.

Luottamushenkilöt saavat kokouspalkkioita ja matkakorvauksia sekä korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, esimerkiksi sijaisen palkkaamisesta tai lastenhoidon järjestämisestä.

Palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat saajalleen verotettavaa tuloa. Lisäksi puolueet perivät palkkioista yleisesti luottamushenkilömaksua eli ns. puolueveroa, joka ohjataan puolueiden kunnallisjärjestöille.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vaasan Sähköllä suurimmat palkkiot hallitukselleen

Puolueita ja kokeneita valtuutettuja kiinnostavat ehkä vieläkin enemmän kaupunkikonsernien isot osakeyhtiöt, joiden hallituksiin valitut ovat osakeyhtiölain alaisia ja vastuussa yhtiön päätöksistä.

Heillä on kuitenkin myös velvollisuus valvoa kuntakonsernin etua, joten he ovat hallituksessakin lähellä luottamushenkilön asemaa. Kuntayhtiöiden on toimittava omistajansa strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Kuntayhtiöiden hallituspalkkioista päätetään yhtiökokouksissa.

Kaupunkien yhtiöistä hulppeimmat korvaukset ovat Vaasan Sähköllä.

Se onkin ainoa Vaasan tytäryhtiöistä, joka noudattaa poikkeavia palkkioita. Syiksi kaupunki perustelee muita yhtiöitä suuremman liikevaihdon ja laajemman toiminnan.

Vaasan ja Seinäjoen kaupunkikonserneihin kuuluvat energiayhtiöt toimivat markkinoilla, ja niillä on toisistaan poikkeava hallintorakenne.

Kaikki maakuntakeskusten energiayhtiöiden hallitusten jäsenet eivät ole kaupunginvaltuutettuja.

Vaasan Sähkö -konsernilla, jossa kaupungin omistusosuus on 99,94 prosenttia, on kuuden jäsenen hallitus sekä erikseen hallintoneuvosto. Hallituksessa istuvat Joakim Strand (pj.), Miapetra Kumpula-Natri (vpj.), Ivanka Capova, Hannu Laaksonen, Marianne Munkki ja Marko Nylund. Hallitus kokoontui 12 kertaa vuonna 2020.

Seinäjoen kaupungin kokonaan omistaman Seinäjoen Energia Oy:n hallituksen muodostavat Veikko Koivisto (pj.), Paula Sihto (vpj.), Jarkko Panu, Olli Isopahkala, Henna Rantasaari, Piia Kattelus-Kilpeläinen, Jaakko Kiiskilä ja Marja Lotta Syrjälä (henkilöstön edustaja).

Vuonna 2020 hallitus kokoontui 15 kertaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Kokouspalkkiot ovat olleet kohtuullisia"

Raimo Ristilä (kok.) aloitti Seinäjoen kuntapolitiikassa vuonna 1984 väestönsuojelulautakunnan varajäsenenä.

Vuosien mittaan hän on toiminut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajana sekä lukuisissa muissa luottamustehtävissä. Tällä hetkellä hän on valtuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen.

Kolmivuorotyössä poliisina hän sai yleensä sovittua vapaapäivänsä niin, että pystyi osallistumaan täysipainoisesti erityisesti kaupunginhallituksen kokouksiin.

Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Raimo Ristilä kertoo ajautuneensa yhteisten asioiden hoitajaksi sekä politiikassa että harrastustoiminnassa. Arkistokuva.
Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Raimo Ristilä kertoo ajautuneensa yhteisten asioiden hoitajaksi sekä politiikassa että harrastustoiminnassa. Arkistokuva.
Tomi Kosonen

Hänen mielestään kokouspalkkiot ovat olleet kohtuullisia. Ainakin siihen nähden, että luottamustyö on vapaaehtoista ja monille elämäntapa.

– Kaikki tehtävät ovat vieneet aikaa ja vaatineet ajankäyttöä, perehtymistä ja sitoutumista. En ole koskaan pohtinut, onko näistä maksettu riittävästi.

Seinäjoella on seurattu vertailukaupunkien palkkioita ja pyritty Ristilän mukaan siihen, ettei kaupunki löydy tilaston kummastakaan ääripäästä.

Palkkioiden taso on ollut toisinaan puheenjohtajiston asialistalla, mutta ei enää viime vuosina. Henkilöstösäästöjen takia luottamushenkilöt ovat leikanneet välillä myös omia palkkioitaan.

Ristilä sanoo ajautuneensa mukaan politiikkaan, eivätkä syynä ole olleet kokouspalkkiot. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä myös urheiluseuroissa.

– On tietysti mukavaa, että tästä on saanut myös voita leivän päälle. En tiedä, onko minussa joku vika, kun olen viihtynyt täällä näin kauan.

Luottamushenkilömaksu eli ns. puoluevero on korvaus, joka otetaan kokouspalkkioista ja osoitetaan puolueen kunnallisjärjestölle. Seinäjoen kokoomuksella prosentti on 15.

Puoluevero on luottamushenkilölle vähennyskelpoinen tulon hankkimisesta johtuva meno.

– Kunnallisjärjestöt käyttävät sitä vaalien rahoitukseen. Kun itse on mukana kerryttämässä yhteistä pottia, siitä saa vähän takaisin vaaleissa.

Terveystilanteensa takia Ristilä ei ole ehdokkaana aluevaaleissa. Potilaana hän on pannut kiitollisena merkille, kuinka tärkeää sairaanhoitopiirien yhteistyö on – varsinkin kun hän on ollut kuntayhtymän luottamushenkilönä sitä itsekin edistämässä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hyvinvointialue tuo tarpeen arvioida palkkioita uusiksi, pohtii pitkän linjan vaasalaisvaltuutettu

Vaasalaisvaltuutettu Heimo Hokkanen (kd.) astui kunnallispolitiikkaan ensi kerran 1980-luvun lopulla. Lautakuntien jäsenyyksien ja varavaltuutetun roolien jälkeen hän nousi varsinaiseksi valtuutetuksi vuonna 2000.

Siitä lähtien hän on toiminut myös tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.

Vuosien valtuustotyön myötä Hokkanen tietää, että edellinen valtuusto on aina pyrkinyt nostamaan palkkioita seuraavalle valtuustolle.

– Ettei itse tarvitse, Hokkanen tuumaa.

Hokkanen pitää kokouksista saatavia palkkioita kohtuullisina, eikä näe niiden nostamiselle tarvetta. Työmäärään nähden niistä ei silti kummoista tuntipalkkaa synny.

– Ei siitä jää kuin euro tehdylle työtunnille, Hokkanen kuvaa ja viittaa etenkin tarkastuslautakunnan puheenjohtajan pestiin.

– Itse aiheutettuahan se on, kun on luottamustehtäviin hakeutunut, hän jatkaa.

Vaasan kaupunginvaltuutettu Heimo Hokkanen kuvaa kuntapäättäjoen kokouskorvauksia hyvänä "laakerinrasvana koneistoon". Arkistokuva.
Vaasan kaupunginvaltuutettu Heimo Hokkanen kuvaa kuntapäättäjoen kokouskorvauksia hyvänä "laakerinrasvana koneistoon". Arkistokuva.
Jarno Pellinen

Kysyttäessä, miksi Vaasassa valtuuston puheenjohtajan korvaus on valtakunnan tasollakin korkea, Hokkanen ei osaa sanoa syytä.

– Sellainen päätös on varmaan tehty, että palkkio on tuo.

Hän ei usko, että palkkio liittyy kaupungin kaksikielisyyteen.

Hokkanen tietää, että valtuuston puheenjohtaja on yleensä monessa mukana oleva kansanedustaja, joka toki on päättävän elimen johdossa.

– Osakeyhtiöissä tulee toki henkilökohtainen vastuu, mutta en ole nähnyt, että valtuuston puheenjohtaja olisi joutunut itse koskaan maksumieheksi.

Hän ei täysin allekirjoita korkean palkkion tarpeellisuutta.

– Nyt kun valtuuston työmääräkin vähenee hyvinvointialueen myötä, on varmaan syytä tarkastella palkkioita.

Vaasan Sähkön isot palkkiot ovat Hokkasen mukaan asia erikseen.

– Se on konsernin kruununjalokivi, joten korvaukset ovat varmasti omaa luokkaansa.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Palkkio ei ole yleensä syy lähteä kuntapolitiikkaan

Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen muistuttaa, että luottamushenkilöillä on oikeus saada palkkiota tehtävistään. Se sanotaan jo kuntalaissa.

Palkkiot vaihtelevat kunnittain.

Piipposen mukaan palkkiot eivät yleensä ole syy lähteä kuntapolitiikkaan.

Kun Kuntaliitto on selvityksissään kysynyt, mikä edesauttaa halukkuutta olla mukana luottamushenkilönä, ei palkkio ole kovin korkealla perusteluissa.

– Moni luottamushenkilö sanoo, että talkoillahan sitä tehdään, Piipponen kertoo.

Toisaalta Kuntaliitto suosittaa päättäjille palkkioiden suuntaamista kokouspalkkioista enemmän määräaikapalkkioihin, esimerkiksi kuukausi- tai vuosipalkkioihin. Tällöin palkkio on ennemmin korvausta tehdystä työstä ja käytetystä ajasta.

Sillä aikaa kunnan asioiden hoitamiseen menee. Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan valtuutetut käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 6,8 viikkotuntia luottamustehtäviensä hoitoon.

Ääripäissä olivat yli 100 000 asukkaan kunnan 12 tuntia viikossa ja alle 5000 asukkaan kunnan noin 3,5 viikkotuntia.

Piipponen huomioi, että isommissa kaupungeissa päättäjillä on enemmän työtä, vaikka lainsäädäntö on kunnasta riippumatta sama.

Piipponen kertoo, että isoimmissa kunnissa hallituksen puheenjohtajan pesti vastaa ajallisesti osa-aikatyötä. Joissain kunnissa siitä maksetaan jo palkkaa.

– On kokoaikaisia ja osa-aikaisia palkkaa saavia kaupunginhallituksen puheenjohtajia.

Pääasiassa kyse on yli 50 000 asukkaan kunnista.

Seinäjoella ja Vaasassa ei tätä käytäntöä ole.

Kuntaliitto ei ole selvittänyt henkilötasolla valtuutettujen saamia korvauksia tai kuntien yhtiöiden palkkioita.

– Rivivaltuutetun näkökulmasta kuntaomisteisten yhtiöiden hallituspaikat ovat kiinnostavia ja vastuullisia tehtäviä, Piipponen pohtii lopuksi kaupungin yhtiöiden hallituspaikkojen suosiota.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli