Pahaääniset huutajat ihastuttavat ja vihastuttavat Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla – Vievät yöunet ja aiheuttavat tuhoa puutarhoissa

Toiset niistä tykkäävät, toiset inhoavat.

Fasaanit haittaavat joidenkin ihmisten yöunia etenkin keväisin pesimisaikana. Kun fasaaniurokset puolustavat reviiriään ja naaraitaan, ne pitävät kovaa ääntä öisin ja aamuisin.

Aasiasta kotoisin oleva fasaani on teertä suurempi pitkäpyrstöinen peltokanalintu. Suomen riistakeskuksen mukaan Suomeen ensimmäiset fasaanit istutettiin 1850-luvulla. Äänihaitan lisäksi ne aiheuttavat tuhoja puutarhoissa. Fasaanit muun muassa repivät ja kuopivat istutettuja kasveja ylös maasta. Kyytiä saavat esimerkiksi perunat, eivätkä kukkapenkitkään jää rauhaan.

– Jotkut sanovat, että ne nostavat kukkasipuleita maasta, mutta minulle niistä ei ole ollut haittaa, vaikka kukko vähän huutaa ikkunalasin alla. Se on vain luonnon ääni, Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Jyrki Koivusalo sanoo.

Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala on saanut soittoja keväällä, kun fasaanit ovat huutaneet niin kovaa, etteivät ihmiset ole saaneet nukuttua.

– Kukot ovat virkistyneet ja huudelleet reviiriään, mutta nyt ne ovat rauhoittuneet, kun naaraat hautovat muniaan. Osa tykkää fasaaneista. Uroshan on komeannäköinen lintu, ja ihmiset tykkäävät, kun lintuja ja muita eläimiä pyörii puutarhoissa. Osa taas suhtautuu niihin negatiivisti tai neutraalisti.

Pääsääntöisesti jalan liikkuvien fasaanien tekemiä tuhoja voi välttää, kun kasvien ympärille laittaa esimerkiksi katiskaverkon.

. Ylistarossa fasaaneja on pyydystetty Jyrki Koivusalo tiedostaa, että joitakin ihmisiä fasaanit häiritsevät asutuskeskuksissa. Tämän vuoksi esimerkiksi Ylistarossa on takavuosina jouduttu pyydystämään fasaaneja.

Pyydystämiseen ja siirtämiseen on turvauduttu, koska fasaania ei yleensä saa karkotettua hätistelemällä. Jos niiden perässä esimerkiksi juoksee huutaen, ne siirtyvät naapurin pihalle tai kiertävät koko asuntoalueen, mutta ovat pian takaisin omassa pihassa.

– Riistakeskukselta anoimme luvan ja pyydystimme niitä Ylistaron kirkolta ihmisten puutarhoista ja siirsimme autoilla peltoalueille kauemmas keskustasta.

Koivusalo toteaa, että ongelmia aiheuttaa se, että jotkut haluavat ruokkia fasaaneja ja osa on sitä mieltä, että kaikki fasaanit pitää poistaa.

– Silloin on vähän ristiriita, jos niitä pyydystetään, mutta siirtämiseen vaaditaan aina riistakeskuksen lupa.

. Metsästysaika alkaa syyskuussa Fasaania saa metsästää koko maassa syyskuun alusta helmikuun loppuun. Moni yksityisistä metsänomistajista vuokraa maidensa metsästysoikeuden metsästysseuroille.

– Pitää olla metsästysoikeus ja kuulua johonkin metsästysseuraan, Jyrki Koivusalo toteaa.

Jukka Hautala huomauttaa, ettei fasaaneja voi metsästää taajama-alueella lähellä asutusta. Metsästyslain mukaan etäisyys asutusta talosta pitää olla 150 metriä.

– Seuroilla on myös joitain kiintiöitä fasaaneille, jos niitä on istutettu, joka maksaa. Esimerkiksi voidaan yrittää, ettei naaraita ammuttaisi. Seurat ovat ottaneet fasaaneja myös koekäyttöön kanakoiraihmisille.

Koivusalon mukaan fasaanin liha maistuu hyvältä.

– Syön sitä vähän samaan tapaan kuin kanaa. Se on ehkä jopa kanaa parempaa.

. Fasaanit ovat lisääntyneet Fasaanien määrä tuntuu lisääntyneen viime vuosina taajamissa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Niitä saattaa kokoontua pihoille useita kymmeniä, koska ne hakeutuvat suojaisiin paikkoihin, joissa on ruokaa. Peltoaukeilla ne olisivat helposti petolintujen saaliina.

– Niitä löytyy aika laajasti ympäri Pohjanmaan piirin aluetta. Taajamissa on suojaisia pensaspaikkoja, pensas- ja kuusiaitoja ja puistoalueita, joissa on suojaisia paikkoja, Jukka Hautala toteaa.

Fasaanien lisääntymiseen on toinenkin syy.

Jyrki Koivusalo sanoo, että fasaanin poikasten syntyminen on ollut suotuisaa parina viime vuonna hyvien kesien vuoksi.

– Sitä ennen useana vuonna poikueet epäonnistuivat luonnossa, minkä vuoksi ne olivat aika vähissä. Toki niitä oli silloinkin talojen läheisyydessä, mutta ei niin laajalti, kuten nyt.

Fasaanin pesä on maassa heinikossa, esimerkiksi puutarhan nurmikolla tai pensaikossa. Touko- ja kesäkuussa naaras munii yleensä vähän alle tai yli kymmenen munaa.

Koivusalo sanoo, että fasaaneja on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla enemmän kuin esimerkiksi Keski-Suomessa. Tämän vuoksi syksyisin monet kanakoiraharrastajat tulevat lakeudelle treenaamaan koiriaan ja kokeisiin.

– Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa on peltovoittoista aluetta, ja sen takia fasaaneille otollista aluetta. Keski-Suomessa ei ole samanlaisia peltolakeuksia.

Tarhoista levitettyjä fasaaneja on myös monilla alueilla, joissa peltopyykanta on heikko. Fasaanit toimivat suojaeläiminä peltopyille.

– Fasaaneja istutetaan sen vuoksi, että petolinnut saalistavat fasaaneja, koska ne ovat näkyvämpiä lintuja kuin peltopyyt ja ovat helpommin esimerkiksi kanahaukkojen saalistettavissa. Silloin säästyy aina peltopyy, Hautala kertoo.

Kirjaudu sisään

Pahaääniset huutajat ihastuttavat ja vihastuttavat Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla – Vievät yöunet ja aiheuttavat tuhoa puutarhoissa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje